Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puukaasu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1167
Puukivi Puuliitokset
1168
maankellan ruskea. vaalea likeltä- ja
valkeatäpläi-nen. alta valkea, 12.1-14.» cm pitkä. P. ou
Suomen etelä- ja keskiosissa jokseenkin yleinen. Elää
metsissä ja kiertelee talvella laajalti maita. tav.
tiaisten ja hippiäisten seurassa. Kiipeilee
mainiosti puunrunkoja ylös pikkuhyönteisiä
puun-koloista hakien. Pesä irtautuneen kuoren ja puun
välissä. usein puun halkeamassa. Muuat. 5-7, ovat
valkeita, ruskeunpunatäpläisiä. S. IV. S.
Puukivi, sahajauhoista ja magnesiasementistä
korkean paineen alaisena valmistettu, lämpöä
huonosti johtava, tulenkestävä, puuntapainen aine.
P:eä valmistetaan Saksassa.
Puukko k». V e i t s i.
Puukkokielto ks. Puukonkantokielto.
Puukkosaha ks. S a h a.
Puukkoviila ks. Viila.
Puukonkantokielto, maalaiskuntain
hallinnosta 1898 annetun asetuksen S §:n nojaili
kuntakokouksen päättämä kielto kantaa puukkoa
juhla- ja muissa yleisissä kokoustilaisuuksissa
>50 mk:n sakon uhalla). Kielto ja
uhkasakkomiiä-räys on alistettava kuvernöörin vahvistettavaksi,
joka harkitsee sitii vapaasti sekä laillisuus- että
tarkoituksenmukaisuusnäkökannoilta. Jos
kuntakokous katsoo sellaisen uhkasakon
riittämättömäksi hillitsemään vallattomuutta, voi se pyytää
kihlakunnanoikeutta korottamaan uhkasakkoa
korkeintaan 400 markaksi. Kuvernööri voi myöskin
omasta aloitteestaan tai kuntien anomuksesta
määrätä samansuuruisen sakon. Kaupunkikuntien
hallinnosta 1873 annetussa asetuksessa on myöskin
samansuuntaisia määräyksiä 76 § :ssä. El. K.
Puulaaki iruots. holag). yhtiö.
Puulavesi, järvi Kangasniemen ja
Hirvensalmen pitäjien alueella ipieniä osia kuuluu myös
Joutsan ja Mikkelin pitäjiini, suuruudeltaan
Suomen järvistä kolmastoista, pinta-ala 467 km*,
suurin pit. luoteesta kaakkoon n. 50 km. levein kohta
n. 25 km, vedenpinnan korkeus 94 m yi. merenp.,
syvimmät mitatut kohdat n. 60 in: sade-alueen
laajuus 3.219.» km". P:n jakaa kahteen osaan,
pohjoisempaan ja eteläisempään. luoteesta
kaakkoon kulkeva saarijono (Saarikuitunen ja
Sar-vuli. Koveronsaaret, Iso-Paatsalo, Puukonsaari,
Säkkisalo. Väisälätisaari); eteläisemmän osan ja
samalla koko P:n suurin selkä on
Puukon-selkä, jonka itäpäästä P. jatkuu kapeampina
saarisina ja mutkikkaina vesinä itään ja
kaakkoon. päättyen kapeaan pitkään Liukkolanlaliteen
lähelle Otavan rautatieasemaa; pohjoisempi osa,
jooka huomattavimmat selät ovat S i m p i ä
n-■»eikä ja P a u n i n s e I k ä, pistää
Kangasnie-menpitäjään 3 pitkänä haarana, itäisin luoteista
pääsuuntaa aina Kangasniemen kirkon ohi
fVuojaselkä ja Ruoveden selkä), läntisin
Kortesalmen ’k», t.) kautta pohjoiseen (Haapaselkä
ja »en jatko Kolhonselkä). P:n syvänteiden,
saarien. lahtien ja niemien muodoissa huomaa
saman. luoteesta kaakkoon (ja koillisesta
lounaa–’*nl suuntautumi-en, mikä on vallalla yleensä
Suomen järvialueen pintamuodoissa. varsinkin
Päijänteet,,;! ja »en ympäristöissä; P:n
muodoin-:» tuntuu -ii* selvästi myös sama muinaisten
maanjäriHtyHhalkenmien murrosviivnsysteemi kuin
enim. juuri Pii i jän teessä; jääkausi on
luonnolli-«••»ti sittemmin muotoja muovaillut nykyiselleen.
P:n ympäristä ja hyvin lukuisat saaret ovat
yleensä korkeita, meUääkasvavia, kallioisia mo-
reenimaita, joiden välillä olevat suomaat monin
paikoin tunkeutuvat aina veden rajaan asti. Vii
jelvsmnita on rannikoilla vain harvanlaiseen ju
nekin yleensä korkealla, kukkuloilla ja mäillä.
Rantaäyräät, moreeni- ja kalliorannat korkeita
ja jyrkkiäkin; paitsi järven erillisessä koillis
osassa Kangasniemen puolella, samoin osaksi lou
liaisranta. — P. kuuluu Kymijoen vesistöön;
päälaskuväylä kulki ennen P:n länsipäästä Siika
vedestä Suonteen järveen j. n. e. Svsmiin reitin
kautta Päijänteeseen, mutta kun 1831-54
kaivettiin P:n eteläpuolella olevasta Liekuneesta yhteys
Mäntyharjun reitin Vahvajärveen Kissakosken
(ks. t.) kautta ja viimemainitun reitin alempiakin
osia perkailtiin. on P:n laskuväylä siten
suuntautunut tätä tietä Kymi jokeen ja P:n vedenpinta on
nykyjään n. 2.» m alempana aikaisempaa veden
korkeutta (vrt. Järvenlaskut). P:u
huomattavimmat lisävedet ovat Kyyvesi (Läsäkosken
kautta) ja Mallos (Vuojakoskeu kautta) koilli
sesta sekä Synsiö luoteesta. — Säännöllinen höyry
laivaliike Kangasniemestä ja Hirvensalmesta sekä
Kortesalmesta Otavan satamaan (sivurata
Otavan asemalta). Liikennettä varten perattiin ja
viitoitettiin kulkuväylät 1889-95. [E. Blomqvist,
..Kymijoki ja sen vesistö", teksti sivv. 80-82 (Li
siä Suomen hydrografiaan II, Hydrografisen
toimiston julk. 1911).] L. H-ven.
Puuliitokset. yhteinen nimitys puurakentei
den eri osien välisille yhteenliittämistavoille.
jotka
aikaansaadaan joko
yksin-uinaan liitosmuotojen avulla tai
näiden lisäksi
erikoisilla vahvistus-aineilla (puuvaarnoilla ja nalkeilla,
rautasiteillä.
-nauloilla. -kengillä ja
ruuvipulteilla sekä
liimalla).
P:sta tulevat
puskut, lavat
ja h a m m a
s-lavat kysymykseen etupäässä
hirsiä, palkkeja,
vuo-liaisia pidentäessä,
jolloin varsinkin
puskujen käyttö
edellyttää, että
liitoskohta on alta
tuettu.
Hammastettu pusku ja
hammaslapa
lujitetaan usein
nalkeilla. H u u
1-1 o k s e t ja p y ä 1
1 y k s e t
esiintyvät vuotiaisten,
palkkien y. m. s.
risteyksissä tai
näiden liittyessä
kulmittain
toisiinsa tai (hirsi-)
seiniin; tappi-
liitokset ristikkorakenteissa, kuten ristikko
seinissä, ristikkopalkeissa myös paalujen jatkok-
fuoüvm i» NMMM ftmm
MMWAUSLjmU.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
