Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1169
Puuma — Puumalansal mi
1170
Puumalansalmi ja osa Puumalan kirkonkylää.
sissa ja puusepäntöissä: v i u o tappi-, p o
n-n i k e- ja kynsiliitokset varsinkin
katto-tuolirakenteissa, tuki- ja riippuansaissa. —
Lautoja ja lankkuja liitettäessä kokoon yhtenäisiksi
pinnoiksi tulevat kysymykseen
kylkiliitok-set. kuten suora ja vino sauma, falssi
|hu u li) 1. puolipontti, täysi pontti ja
kiilan muotoinen pontti. —
Hammastettu ansas on kokoonpantu kahdesta
päällekkäisestä ja hammastetusta palkista, jotka
ruuvipulteilla liitetään lujasti toisiinsa;
samantapainen. mutta puuainetta säästävä liitos on
kiila- 1. n a 1 k k i a n s a a s s a. jossa kovasta
puusta tehdyt nalkit muodostavat hammastuksen.
Tällaisten yhteenliitettyjen palkkien
kannatus-kyky lasketaan olevan noin samankokoisesta
eheästä palkista. — Hirsiseinäin liitostavoista
on ristinurkka vanhin ja käytetään osaksi
vielä maalaisrakennuksissa ja huviloissa. Yleisin
on nykyään tasanurkka, jolloin liitos on joko
yksinkertainen tai hammastettu 1
o-henpvrstöliitos (jälkimäistä vastaavat
nimitykset hammasnurkka, lukkonurkka.
kirkon-nurkka).
Lapa-, slitsi-, tappi- ja s i n k k a u
s-liitokset tulevat kysymykseen erilaisissa
puusepäntöissä, kuten ovissa, ikkunoissa ja
huonekaluissa. Puusepäntöissä orat huomattavat myös
sellaiset liimausliitokset, joiden avulla puun
paisumisesta ja kutistumisesta aiheutuvia haittoja
poistetaan liimaamalla eri puukappaleita yhteen
siten, että puunsyyt menevät ristiin. Täten ovat
valmistettavat m. m. faneerattavat puutyöt.
K. S. K.
Puuma, k u g u aari 1. hopealeijoua
t Ftlis concolor), pohjois-ameriikkalaisten
..pantteri", verraten
pieni-päinen. solakkaruu-miinen, matalajalkainen amer. kissaeläin.
Pituus n. 1.5 m. häntä
65 em, korkeus
hartian kohdalta 65 cm.
Karvapeite lyhyt,
mutta tiheä, harja
puuttuu. Pääväri tummankeltaisen-punertava,
selkäpuoli vatsapuolta tummempi, pää
harmahtava, kurkussa valkeata, hännänpää tumma.
Eri seuduissa väri kuitenkin on sangen
erilainen. eteläisimmillä asuinpaikoilla esim.
melkein hopeanharmahtava. Poikaset, joita naaras
synnyttää 1-2 kertaa vuodessa, ovat aluksi
tumma-pilkkuisia. P. on levinnyt Etelä-Ameriikan
eteläpäästä yli Keski-Ameriikan. Kanadaan saakka
pohjoisessa ja asustaa sekä aukeilla preerioilla ia
pampaksilla että erityisen mielellään
metsäseuduissa, joissa kiipeilee puissa niin taitavasti,
että kykenee ahdistamaan apinoitakin.
Pyydystys-retkillä se liikkuu iltahämärässä ja yöllä. Jos
saalista on runsaasti, imee p. vain veren
tappamistaan eläimistä, mutta surmaa niin monta
kuin mahdollista. Siipikarjaan tai
lammaslaumaan päästyään se siten tekee suurta tuhoa,
jonka vuoksi sitä kaikkialla metsästetään
innokkaasti. Tiheämmin asutuilta seuduilta se on
vähitellen hävitetty sukupuuttoon. Ihmistä ja
koiria p. yleensä aina pakenee. Nuorena vangittu
p. voi tulla sangen kesyksi ja käyttäytyy silloin
hyvin kotikissan tavoin, kehrää ollessaan
mielissään j. n. e. — Pohjois-Ameriikassa käytetään
p:n nahkaa eri tarkoituksiin, paikoin syödään
sen lihaakin. /. V-s.
Puumala. 1. Kunta, Mikkelin 1.. Juvan kili
Iak., Puumalan nimismiesp.; lähin rautatieasema
Vuoksenniska 65 km kirkolta; kesäisin vilkas
laivaliike (ks. Puumalansalmi)
Savonlinnaan. Mikkeliin. Lappeenrantaan ja
Vuoksenniskalle (matka n. 60 km kuhunkin). Pinta-ala
774.S km3, josta viljeltyä maata (1910) 4.193 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1.754 ha.
viljaakas-vava kaskimaa 1S4.s5 ha, puutarha-ala 10,15 ha..
Manttaalimäärä -iS73^, talonsavuja 479.
torpan-savuja 205 ja muita savuja 105 (1907). 6.383 as.
(1913) ; 1.299 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 1.070 (1901).
646 hevosta. 2.72S nautaa (1911). —
Kansakouluja 9 (1914). Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Apteekki (jolla haara-apt. Sulkavalla).
Kunnansairaala. — Teollisuuslaitoksia: höyrymylly
(kirkolla) ; vesimylly (Miettulankoskessa);
konekor-jauspaja (kirkolla); 2 virvoitusjuomatehdasta
(kirkolla). -— Historiallismuistoisia paikkoja:
Pirttimäki ja Puumalansalmi (ks. n.).
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Juvan rovastik.; erotettu ainakin jo
1617 Säämingistä eri khrakunnaksi. — Kirkko
puusta, rak. 1830-31. viimeksi korjattu 1905.
h. E-nen.
Puumalansalmi, lähes 2 km pitkä, n. 290 m
leveä salmi Puumalan kirkonkylän eteläpuolella;
syv. 9-11 m. P:n kautta kulkevat koko
ylempänä olevan laajan vesialueen vedet Saimaaseen.
Salmessa yhtyvät Mikkelistä, Lappeenrannasta ja
Vuoksenniskalta Savonlinnaan j. n. e. käyvät
laivareitit, joten siitä on muodostunut tärkeä
pysähdys- ja yhtymäpaikka kysymyksessä
olevien reittien laivoille; laivalaiturit
pohjoisrannalla. P:n yli jatkuu lautalla
Juvan-Puumalan-Ruokolahden maantie. — P. oli vuosien 1788-90
sodan aikana Ruotsin Saimaan tykkivenelaivas-
Puuma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
