Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puupistiäiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1177
Puupistiäiset—Puutarhanhoito
1178
JäitiliUspistiaineD.
litz, „Geschiehte des japan. Farbenholzschnitts"
(1897).] E. R r.
Puupistiäiset (Siricidæ) ovat pistiäisiin
kuuluvia hyönteisiä, joiden naarailla on pitkä, hoikka,
ruumiista kauas esiinpistävä
munanasetintorvi. Naaras
työntää munansa kovaan puuhun yli
1 cm:n syvyyteen. Toukka on
kuusijalkainen, takaruumiin
jalkoja ei ole. Se syö puuhun
mutkikkaita käytäviä, ja tarvitsee
kehittyäksensä ainakin vuoden,
luultavasti usein kolmekin
vuotta. Toukkien ruumiissa elää
usein loispistiäistoukkia. — Suurin meikäläinen
laji on jattiliiispistiäinen (Sirex gigas),
jonka naaras tulee 4 */» cm:n pituiseksi.
Naaraan takaruumis on keltainen, leveän mustan
vyön ympäröimä, koiraan keltainen,
mustakärki-nen. U. S-s.
Puupuhaltimet, m us., eroavat
vaskipuhalti-mista vienomman äänensävynsä puolesta (vrt.
Puliallussoittimet). Orkesterissa p. eivät
muodosta niin yhtenäistä ryhmää kuin
jousisoittimet, vaan niitä käytetään etupäässä
yksilöllisesti tahi yhteenliittäen 2-3 samanlaatuista
puupuhallinta. P. ovat 4 lajia: huilut (ynnä
pikkolo), oboet (ynnä engl. torvi), klarinetit (ynnä
bassoklarinetti i ja fagotit (ynnä kontrafagotti).
NTykyään käytetään orkestereissa enimmiten
3 soitinta kutakin lajia. Ennen niitä käytettiin
kaksittain. Keskenään sulautuvat klarinetit ja
huilut paraiten toisiinsa; samoin fagotit
sulautuvat käyrätorviin. Orkesterin sointiväreissä p.
edustavat luonnonomaista välittömyyttä,
elämäniloa ja nautintoa, kaihoa ja tunteellisuutta.
I. K.
Puupuna. Cæsalpinia echinatau, bresiljapuun
puusta valmistettu punainen väri. S. S.
Puuputki, tavallisesti vesijohtoihin käytettävä,
useimmiten mäntypuusta tehty putki: pienet
tehdään poraamalla lusikkaporalla tuoreeseen
puuhun pitkittäinen reikä, suuret kokoonkyhäämällä
lankuista, joita rautavanteet pitävät koossa.
Puu-putket kestävät noin 8-12 vuotta. P-o P-o.
Puuraja, se alue. jolla arktisissa seuduissa
napaa kohti mentäessä (polaarinen p.i ja
korkeilla vuorilla ylöspäin noustessa (a 1 p i i n
i-n e n p.) puulajien esiintyminen lakkaa. Syynä
tähän ovat varsinkin kuivat pakkastuulet. myös
lämpimän ajan lyhyys y. m. seikat. Polaarinen p.
yhtyy jokseenkin tarkoin heinäkuun -)- 10° :n
iso-termiin. Puita kasvaa p:lla useinkin vain tuulen
suojassa ja ne ovat tav. hyvin kitukasvuisia,
maata matelevia pensaita. Siemennysvuosia on
harvoin. Meillä muodostaa p:n koivu (etupäässä
Hetula odorata* lortuosa), jota kasvaa yleisesti
vielä pohjoisimmassa Lapissa, usein kuitenkin
vain laaksoissa tai muualla tuulelta suojassa. P. ei
metsänpalojen y. m. hävityksen takia aina ole
luonnollinen. Tämä koskee vielä suuremmassa
määrässä metsärajaa, joka useimmiten on p:aa
jonkunverran etelämpänä tai alempana. E. L.
Puurokasvain ks. A t e r o m i.
Puuselluloosa ks. Selluloosa.
Puusprii ks. M e t y 1 i a 1 k o h o 1 i ja
Puun-tislaus.
Puustelli (ruots. boställe oik. = asuma paikka),
maatila, asumatila. virkatalo.
Puuta (ven., ruots. ja saks. pud), venäläinen
kauppapaino = 40 ven. naulaa = 10,»s kg.
Puutarha ks. Puutarhanhoito.
Puutarhakaupunki ks. Puistokaupunki.
Puutarhakoulu ks. Maatalousopetus,
palsta 1549-50; Puutarhaopetus.
Puutarhanhoito 1. k a s v i t a r h a n li o i t o,
erilaisten talous- ja koristekasvien viljeleminen
joko varsinaisessa puutarhassa tahi lavoissa ja
kasvihuoneissa tahi myös suurviljelvn tapaan
peltosarekkeissa. P:n ja maanviljelyksen välille
on usein vaikea vetää tarkkaa rajaa. Ylimalkaan
on puutarhanviljely voimaperäisempää, enemmän
jokaiseen kasvi yksilöön kohdistuvaa hoitoa,
jota-vastoin maanviljelys on ,,joukkohoitoa".
Jo Egyptin faaraot sääsivät lakeja ja
määräyksiä p:n edistämiseksi. Suurenmoisia
vesijohto- ja kastelulaitoksia rakennettiin heidän
toimestaan Niilin laaksossa olevien kasvitarhojen
ylläpitämiseksi. Näissä kasvatettiin monia meille
tuttuja hyötykasveja, niinkuin sipulia, purjoa,
kurkkuja, retikoita y. m. sekä viikunoita,
taateleita. granaattiomenia ja viinirypäleitä. Upeita
olivat myöskin egyptiläisten koristepuutarhat.
jotka komeine istutuksineen ja kukkalaitteineen
ympäröivät palatseja. P. elpyi sitten uudelleen
Kreikassa ja Rooman valtakunnassa käsittäen
monia vielä tänäänkin tärkeitä hyöty- ja
koristekasveja. Ainakin Rooman valtakunnan
kukoistusaikana jo ruvettiin erottamaan
varsinaiset talouskasviviljelyt koristepuutarhoista.
Kuuluja kautta aikojen ovat roomalaisten
huvilapuu-tarhat eheästä, taiteellisesta tyylistään, joka niin
oivallisesti mukautui silloiseen rakennustyyliin.
Talouspuutarhoissa viljeltiin, paitsi aikaisemmin
mainittuja egyptiläisten viljelemiä talouskasveja.
myöskin porkkanoita, pasternakkoja. mangoldia.
salaattia, parsaa, raparperia, herneitä, papuja
y. m. ja suuri joukko lääkekasveja sekä
viinirypäleitä, viikunoita v. m.
Keskiajalla p. kukoisti etenkin luostareissa,
joiden mukana se levisi yhä laajemmille alueille,
m. m. Suomeenkin. Myöhemmin hallituskin
ryhtyi edistämään sen levenemistä. Xiinpä Kustaa
Vaasan aikana määrättiin, „että ryytimaita oli
perustettava kaikille säteritiloille", ja Juhana
herttua antoi 1557 määräyksen tammien
suojelemisesta. P. edistyi kuitenkin sangen hitaasti.
Varsinaisia puutarhoja oli vain joillakin
rikkaim-milla ylimyksillä; aikansa kuuluisimpia olivat
presidentti Juho Kurjen suurenmoiset
kasvitarhat ja hedelmähyötämöt. — Professori Elias
Til-landzin 1683 julkaisemassa ..Catalogus
planta-rum" nimisessä teoksessa luetellaan Suomessa
viljeltyinä m. m. seur. puutarhakasvit: valko- ja
punasipuli, purjolaukka, anis, maa-artisokka.
parsa, punajuurikka. kaali, kupukaali.
punakupu-kaali. ryppykaali ja kukkakaali, lanttu, kirveli,
sikuri. korianteri, kurkku, meloni, moiliainen 1.
porkkana, Intian salaatti, papu. tupakka, salaatti,
humala, meirami, minttu, nauris, pasternakka.
persilja, herne, paisuruoho 1. portulakka, retikka,
pippurijuuri; raparperi ja ajuruoho.
17:nnellä vuosis. puutarhaharrastus alkoi
huomattavammin elpyä, ensin yliopistopiireissä ja
sitten muuallakin. Varsinkin P. Kalm ja
P. A. Gadd (ks. n.) toimivat suurella innolla
luentojen, lentokirjasten y. m. kautta p:n
hyväksi. M. m. perustettiin heidän johdollaan useita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
