Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutavaraliike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1189
Puutavarateollisuus 34
.•;.’.> tynnyriä tervaa. 368 tolttia lautoja sekä
puuastioita. Helsingin vienti käsitti v. 1560 tervaa
1.031 tynnyria, laatuja 4.575 tolttia sekä
sitäpaitsi 2.169 syltä halkoja. V. 1640 vietiin
Ruot-sin valtakunnasta. lukematta sitä. mitä salaa
kuljetettiin, kaikkiaan 31.100 tolttia lautoja,
1,750 mastopuuta -ekä 2.075 syltä halkoja.
Tuntuvin osa Suomen viennistä meni silloin
Tukholman kuutta; suoraau ulkomaille ilmoitetaan
main. v. Suomesta viedyn ainoastaan 87 tolttia
lautoja, lukuunottamatta niitä puutavaroita, joita
-naristolaisaluksilla paljon vietiin Viron puolelle.
Ison vihan aikana oli Suomen puutavarakauppa
lamassa, mutta alkoi taas elpyä rauhan tultua.
V. 1739 vietiin Ruotsista ulkomaille 102.337 ja
Suonie>ta 43.090 tolttia lautoja. Lautaili vienti
Suomelta alkaa tähän aikaan saada yhä
tärkeäm-miin sijan tervan vientiin verrateu. johon svynä
oli osittain se. että niitä yhä yleisemmin
alettiin valmistaa sahalla, vaikkakin vielä 1760
mainitaan lautoja Suomessa valmistetun myös
kirveellä. 1700-luvun keskivaiheilla oli Suomessa
jo satakunta vedellä käypää sahamvllyä,
useimmat Etelä-Suomen rannikkoalueella ja jokunen
tuulisahainylly. Pohjanmaan sahamyllvt olivat
enimmäkseen kotitarvesahoja. Yleensä pysyi
kuitenkin Suomen ja Ruotsin puutavarakauppa
1700-luvulla -anteli alhaisena, ilman sanottavampaa
kehitystä. V. 1797 vietiin koko Ruotsin
valtakunnasta ainoastaan 150,000 tolttia lautoja ja
lankkuja, siis ei paljoa enempää kuin saman
vuosjs. alkupuolella. Tärkeänä syynä tähän on se
metsäin häviämisen pelko, joka vallitsi 1600- ja
1700-luvuilla. Sahoja saatiin perustaa ainoastaan
erityisellä luvalla, joka luvansaanti oli monen
vaikeuden takana. Y:n 1734 metsäasetus myönsi
tosin, että mUsä metsää oli runsaasti, oli rajaton
sahaaminen luvallinen, mutta missä hirsi- ja
hiinkametsää katsottiin olevan vähän, täytyi
toimittaa tarkat tutkimukset, joiden nojalla
sittemmin voitiin myöntää joku määrätty summa
tukkeja sahattaviksi. Luvatta perustetut sahat ja
sellaiset joita varten ei katsottu olevan tukkeja
tarpeeksi, olivat muitta mutkitta hävitettävät.
Myöhemmin annetut asetukset olivat
pääasiallisesti samalla kannalla. V. 1853 Suomessa oli
kaikkiaan 167 verotettua sahaa, joista 158 sahassa
oli 291 raamia. 5 sahassa vain yksinkertaiset
terät. 4 sahasta puuttuivat tiedot: 149 sahalla
oli oikeus vuosittain sahata 473.500 tukkia. Ne
18 sahaa, joiden sahausmäärää ei ilmoitettu,
olivat enimmäkseen aivan pieniä. Yllämainitusta
149 oli
l ’i^nun lunxfci 17. »ahausolkeus 24.H00 lukkia
Turun i» Porin laanls»» 33. „ 2S.700
Hlm~-n lumaal . 77. . 40.100
Viipurin ... 7. „ 109.900
Mikkelin . .22. . 9R.500
Kuopion . 17. -l ,’N i
Vmmd _ ... 12. . 34.1(10
Oulan . .14. „ 52.900
Vaasan läänin sahoista 8 (vain 13.600 tukin
sa-bau*oikeu>i oli Pohjanmaalla, muut Hämeessä.
Vasta 9 p. huhtik. 1861 annettu asetus vapautti
Suomen -nhaliikkeen niistä rajoituksista, joiden
vall.-i"«a v siihen -aakka oli ollut ja myönsi
tälle tärkeälle elinkeinolla tilaisuuden muodostua
-ovelianlla tavalla. Sitä ennen, eli 1857, oli
höyrysnhujen peru-tarni-i i koskeva kielto kumottu.
Tä~tä ajankohdasta on laskettava se huomat
tav a kehitys, jonka alaisena maumme p.. eritoten
sahateollisuus, viime aikoihin saakka on ollut.
Kun sahateollisuuden harjoittajien ei enää tar
viunut hakea sisämaan koskia sahojen paikoiksi,
vaan lie saivat perustaa niitä muihinkin sopiviin
kohtiin, alkoi vilkas toiminta tällä alalla. Saha
paikoiksi valittiin useimmiten uittoväylien suut
(joista tärkeintä. Kymijokea, vasta nyt pitkin
pituuttaan uskallettiin ruveta uittoväylänä käyt
tämään), jotenka sensijaan, että valmis vienti
tavara ennen kuljetettiin maitse suurilla
kustannuksilla, nyt itse raaka-aine voitiin mukavasti
ja huokealla maksulla uittaa sahoihin.
Höyryvoiman käytäntöön ottaminen oli siten
sahateollisuudessamme tavattoman laajakantoinen
edistysaskel. Maamme ensimäinen varsinainen
höyrysaha lienee ollut Porin vauha höyrysaha. —
Tärkeä edistysaskel oli myös lauttausolojen
järjestäminen 1870-luvulla. Alettiin toimittaa yhteis
lauttausta, joka tietenkin melkoisesti halvensi
kustannuksia. Kymin lauttausyhtiö oli
ensimäinen ja se järjestettiin ruots. ja norj. mallin
mukaan. Mainittava merkitys sahateollisuuden
kehitykselle oli myös erityinen lauttaus- ja
uitto-tekniikan syntyminen (tukkien varppaus, kini
puttaminen y. in.). Pitkälle sisämaahan
ulottuvien valtajokiemme suut ovat näin ollen
muodostuneet saha- ja puutavarateollisuuden
varsinaisiksi keskustoimintapaikoiksi. Kymijoen suussa
Kotkassa toimii siten tätä nykyä 8 ja läheisessä
Haminassa 2 suurta sahaa. Porissa Kokemäenjoen
suussa 4 suurta sahaa. Oulujoen suussa ja sen
läheisyydessä 4. Kemijoen suussa ja sen
läheisyydessä 4 ja Tornionjoen suussa 2 suurta
höyrysahaa j. n. e.
Nykyaikaiseen sahalaitokseen kuuluu 1) n. s.
tukkimnkasiini, 2) saha-, voimakone
y. m. rakennukset, sekä 3) lautatarha
Taiteineen v. m. laitoksineen. Tukkimakasiinissa.
joka useimmiten on vedessä saharakennuksen
läheisyydessä tuulensuojaisella paikalla,
säilytetään sahattava raaka-ainevarasto. Siitä johtavat
erityiset nostosillat eli ..repsikat"
saharakennukseen. joka, erillään voimakone- ja pannuhuoneista,
tav. on rakennettu kahteen kerrokseen, joista
alempi on varattu voimansiirtoakseleita,
kone-hihnoja. puun jätteiden poistamislaitoksia y. m.
varten. Yläkerrassa toimivat sahan varsinaiset
jalostuskoneet: saharaamit.
syrjäyslai-tokset ja katkomiasi rkkelit;
suuremmissa sahoissa useimmiten sen lisäksi k i
m-pien, 1 i i s t n i n ja keppien
valmistus-koneet. höyläkoneet v. m. (Norjan salia
Kotkassa: 9 saharaamia. 3 syr javslaitosta. 3
kim-pien ja 3 liistain vulmistuskonetta; Hallan
saha Kotkassa : 9 saharaamia. 4 syrjävslaitosta.
1 kimpien valmistuskonetta. 4 liistakonetta, 1
lieppieti valmistuskone ja 1 höyläyskone, j. n. e.).
Kesäsahauksen aikana nostetaan tukit suoraan
lukkimakasiinista vedestä repsikoita myöten
sahaan, talvisahausta varten ne taas nostetaan en
sin n. s. kimmojen avulla pinoihin tai kasoihin
maalle tai kasataan veteen useampaan kerrok
seen. Tukin tultua sahaan asetetaan se
rulla-vaunulle. joka kiskoilla liikkuu kohtisuoraan
saharaamia vastaan. Erityinen syöttölaitos
kuljettaa tukkia saliaraamin läpi, jolloin raamin
terät sahaavat halutun määrän lankkuja tai
lautoja pölkystä. Terien asianmukainen asettami-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
