Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutavarateollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1189
Puutavarateollisuus
1190
ne» raamiin sekä pölkyn syöttämisen valvominen
on erityisen henkilön, n. s. s a h a n a s e t t a j a n,
varsinaisena toimena. Käämistä tulleet laudat ja
lankut kuljetetaan syrjäyskoneeseen. joka
(sirk-keliterillä) syrjää ne määrättyyn leveyteen.
Sahauksesta syntyneistä pinnoista, rimoista y. m.
valmistetaan erikoiskoneissa kimpiä, liistoja.
keppejä y. m. Valmiit tuotteet kuljetetaan
sahan lautatarhaan, jonka tulee olla tasaisella ja
avonaisella paikalla ja varustettuna kiskoteillä.
kääntöpöydillä, vaihteilla y. m. Varatuille
ta-pulinpohjille tapuloidaan täällä puutavarat, jossa
toimessa myös erityiset nostokoneet tulevat
käytäntöön. Lautatarhassa tulee puutavaran olla siksi,
kunnes se on ..vientikuivaa" (30 c/0 kosteutta vielii
jäljellä). Paikoin on erityisiä kuivausuuneja
otettu käytäntöön. Ennenkuin sahatavara
lautatarhasta lastataan esim. laivausta varten,
,.jus-teerataan" se katkomissirkkelien avulla
määrättyihin pituuksiin. Samalla toimitetaan lajittelu
(ks. Puutavaralajit). Sahauksessa
syntyneet. aikaisempina aikoina arvottomat sahajauhot
y. m. karikkeet voidaan nykyään käyttää
raaka-aineina selluloosatehtaissa, mikä seikka sekin on
merkillepantava taloudellinen edistysaskel p :ssa.
Paitsi varsinaista sahateollisuutta luetaan p.
ryhmään myös 1 a s t u v i 11 a t e h t a a t. puun
kyllästyttämis- ja -v ä r j ä y s t e h t a a t,
f a n e e r i t e h t a a t. laiva- ja
veneveistämöt, puusepän- ja
huonekalutehtaat, rulla- ja nappulatehtaat,
sorvaus-, pyörä-, tynnyri-, laatikko- ja
suksitehtaat, lesti-, puuvarsi-,
kehys* ja pienatehtaat sekä näiden lisäksi
korkkitehtaat, parkki my 11 v t. paj u-,
juuri- ja rottinkitehtaat. Näiden
teollisuustyöpaikkojen luku, työntekijä- ja muu
henkilökuntamäärä, sekä tuotannon bruttoarvo
Suomessa 1912 näkyy seur. taulukosta:
Puuteollisuuslaji Työpaikkojen luku Henkilökunnan
keskimääräinen luku Työntekijäin palkkaus Smk. Tuotannon bruttoarvo Smk.
[-Työntekijöitä-]
{+Työn- tekijöitä+} Muuta
henkilökuntaa Yhteensä
a) Sahaus- ja höyläys- sekä
pituu-värjäysteollisu us.
Sahat ja höyläämöt..... 595 25,660 1,004 26.664 22.056.900 130.193.200
Halkosahat....... 9 104 10 114 65.200 747.700
Lnstuvillatehtaat 6 54 5 59 42.400 1J0.000
Puun kyllästytys- ja
värjäys-tehtaat . 1 3 3 6 6.700 23.500
Fane eri tehtaat...... o 145 11 156 63,000 227,000
b) Puunvalmisteteollisuus.
Laiva- ja veneveistämöt . . 13 •298 29 327 331,100 934.400
Puuseppä- ja huonekalutehtaat 55 2,274 166 2.440 3.204.60D 10,252,400
Rulla-, rullaemäs- ja nappulateht. 13 2/347 56 2.403 1.801.200 5.461,600
Sorvaustehtaat ...... 2 159 3 162 128.300 256,500
Pyöräteiltä* t....... 1 33 4 37 33.300 91.800
Tynnyritehtaat....... 7 76 2 78 75,100 513.000
Laatikkotehtaat...... 2 13 — 13 11.500 24.400
Lesti- ja puukenkätehtaat 3 20 5 25 10.300 46.900
Kehys- ja pienatehtaat . 2 20 7 07 33.000 89.500
Suksitehtaat....... 3 9 2 11 7.300 16.500
c) Puunkuori- y m. senlaatuinen
teollisuus.
Korkkitehtaat........ 3 107 12 119 93.500 635.000
Parkki m yllyt........ 2 10 — 10 1.300 16.900
Paju-, juuri- ja rottinkitehtaat n 15 4 19 17 000 53.300
Yhteensä ’ 721 31.347 1,323 32.670 27.981.700 149.693.600
Pihlavan saha (1910).
Raaka-aineena käytettiin sahoissa ja
höyläämöissä 1912 yhteensä 36.026.400 tukkia,
arvoltaan Smk. 90,597,600:—. Puuteollisuusryhmän
työntekijämäärä (31,347 henkilöä) teki 30.si <J0
maamme koko teollisuustyöntekijämäärästä
(102.751 henkilöä) sekä tuotannon bruttoarvo
(Smk. 149,693,600) 24.»,% maamme kaiken
teollisuuden tuotannon bruttoarvosta (Smk.
615.812,200:—).
Puuteollisuuteen laajemmassa merkityksessä
luetaan kuitenkin myös p u u h i o m o -. p u
u-vanuke- ja selluloosateollisuus,
pu untisla uslaitokset. terva p oi
t-t i m o t ja k i m r ö ö k k i t e h t a a t sekä
myös tulitikku- ja kumitehtaat.
Puuhiomoita oli maassamme 1912 45. niissä
3,172 työntekijää, tuotannon bruttoarvo Smk.
19.546,900:—; selluloosatehtaita 17, niissä 2.465
työntekijää, tuotannon bruttoarvo Smk.
22,177.000:—: puuntislauslaitoksia,
tervanpoltti-moita y. m. sellaisia 20. työntekijöitä 104.
tuotannon bruttoarvo Smk. 508.800,—;
kimröökkiteh-| taita 4. työntekijöitä 25, tuotannon bruttoarvo
___Smk. 129.300:— sekä
tulitikkutehtaita 11.
työntekijöitä 756.
tuotannon bruttoarvo Smk.
1,215,300:—.
Kumiteh-taita oli meillä yksi,
jossa 86 työntekijää ja
tuotannon bruttoarvo
Smk. 867,100:—.
Puutavarat
muodostavat myös tärkeimmän ja
huomattavimman ryhmän
nykyisessä viennissämme.
Sen vientiarvo on viime
aikoina nopeasti
kasvanut, ollen 1836 2,. milj.
mk.. 1856 5,5 milj.,
1886-90 keskimäärin 37,2 milj..
1891-95 52.i milj..
1896-1900 92,5 milj,. 1901-05
118.6 milj. ja 1906-10’
keskimäärin 143.s milj.
mk. vuosittain. V. 1912’
oli ryhmän
vientiarvo-suurempi kuin minään
aikaisempana vuotena,
nousten 173,i milj.
markkaan 1. 51,«%:iin
maamme koko viennin arvosta.
Puutavararvhmä viennis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
