Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuväkiviina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1201
Puuväkiviina— Puy
1202
Vaikka ylläoleva taulukko onkin jonkun verran
puutteellinen eikä kaikissa suhteissa täysin
luotettava, antaa se sangen asiallisen
verrantoperus-teen, ja ovat siinä olevat kehräluvut
..International federation of cotton spinners"in
julkaisemien tietojen mukaiset. — Puolan ja Suomen
teollisuusluvut ovat yhdistetyt Venäjän
teollisuutta koskeviin numeroihin.
Suomen p:n voidaan otaksua alkaneen noin
1828. jolloin Finlaysonin konepajassa valmistunut
ensimiiinen puuviDankehruukone lienee alkanut
toimintansa. Seuraavana aikana, ennenkuin
toinen tehdas maassamme 184G alkoi toimia, osoit
tavat tämän edistystä seuraavat luvut:
Kehriä
[-Kutomakoneita
Valmistusarvo
T.vüläi-siA-]
{+Kutoma-
koneita
Valmistus-
arvo
T.vüläi-
siA+}
v. 1835. . . . SOO — 50
.1840 .... 2,452 50 225 100,000: —
. 1845 .... 8,»56 209 531 600.000: —
Seur. vuosina alkoi vilkkaampi kehitys, kun uusia
tehtaita perustettiin ja kukin tehtaista lisäsi
vähitellen koneistojaan ja tuotantoaan.
Teollisuuden kasvamista osoittavat parhaiten
teollisuustilastosta saadut luvut:
v. 1885 5 3,139 9,812.000 2,629,000
„ 1895 4 4.658 16.330.700 4,406.800
„ 1905 6 6.611 25.599.000 5.823.587
„ 1908 8 7,096 35.921,700 7,183,091
., 1910 . . 8 6,836 32.333,500 6.347,888
„ 1912 ..... 9 6,931 36,496,300 7.136.000
Työpaikkojen lukumäärän ei tarvitse merkitä
teollisuuslaitosten lukua. P.mme on nyt jo sanan
täydessä merkityksessä suurteollisuutta ja ovat
6 tärkeimpää tehdastamme voimasuhteiltaan liki
main seuraavat:
Kehriä [-Kutoma-koneit.ii-] {+Kutoma- koneit.ii+} Työläisiä Pii Ilo m a milj. [-Valmistusarvo-] {+Valmistus- arvo+} milj.
Finlavson & C:o a.-b. 90,000 1.820 2.500 12 11
Forssan o.-y..........42.000 1.050 1.500 4.» 5à6
Vaasan puuvillatehdas 42.000 700 1,000 4 5
Tampereen
puuvillateollisuus o.-y............23.808 523 790 2 4.2
John Barker o.-y. . . . 21.000 650 900 1 4
Porin puuvillatehdas . . 20,000 500 650 2 4.5
Jos Olamme huomioon koko maahan tuodun
puu-villamäärän raakana puuvillana, kankaina sekä
kaikenlaisina muina tuotteina, niin ei liene liika
alhaista arvioida vuotuinen kulutus henkeä kohti
maassamme noin 4 tai 5 kg:ksi. — Pm
tekniikasta ks. K e h r u u t e o 1 1 i s u u s,
Kutoma-teollisuus. E. J. S.
Puuväkiviina, tavallinen viina, jota saadaan,
kun puuainetta, selluloosaa käsitellään ensin
rikkihapolla ja näin muodostunut sokerinpitoinen
neste saadaan käymään hiivasienen avulla.
S. S.
Puuväli, jonkunlainen heinämitta; käsittää
sen heinämäärän. mikä korjataan ja sullotaan
kahden pystyyn lyödyn puupylvään väliin
seuduilla. joissa heinä varsinkin luonnonniityillä
kootaan pieleksiin 1. suoviin. P:sta tulee tav. noin
2-3 kevyttä talvikuormaa (ä 150-200 kg) heiniä,
ks. Heinä. U. K.
Puuvärit, väripuista valmistetut värit.
Puuöljy 1. puunöljy ks. Oliiviöljy.
Puvis de Chavannes.
Puvis de Chavannes /pyvi’s da sava’n/,
Pierre C 6 c i 1 e (1824-981, ransk. taidemaalari;
synt. Lyou’issa, lopetti
sairauden takia opiskelunsa
polyteknillisessä koulussa I
ja rupesi taiteilijaksi.
Lyhyen aikaa olivat hänen I
opettajinaan H. Scheffer, |
Eug. Delacroix ja Th.
Couture, mutta enimmäkseen
hän opiskeli omin päin ja
sai Italian-matkoillaan
vanhoilta primitiivisiltä I
it. mestareilta
määräävint-mät taidevaikutuksensa. P.
ei herättänyt huomiota ensi
esiintymisellään 1850
Pariisin salongissa, josta
hänen maalauksensa pitkät
ajat hylättiin. Vasta 1861
hän salongissa olleilla ..Concordia" ja „Bellum"
kuvillaan saavutti täysin kehittyneen, oman
yksilöllisen alansa. Senjälkeen seurasivat toinen tois
taan hänen lukuisat mestariteoksensa, suuret
öljyväreillä kankaalle valmistetut seinämaalauk
set. joita hän tilausten perusteella on tehnyt
m. m. Amiens’iin (esim. ..Työ" ja ,,Lepo", 1863,
,.Ave Pieardia", 1865, ja „Ludus pro patria", 1882)
Marseilleen (,.Messalia", 1869, ja „lvesä", 1873),
Lyoniin (..Runotarten pyhä lehto", 1884),
Rou-eniin (,,Inter artes et naturam", 1890-92),
Pariisiin (Sorbonnen yliopiston juhlasalissa
..Sorbtn-nen allegoria", 1889. Pariisin kaupungintalossa
,,Kesä", „Talvi". ja ,,Victor Hugon apoteoosi",
1891-93. ja Panthéonissa Pyhän Genovevan
»elämästä 4 kuvaa. 1876-98. ks. kuvaliitettä
Maalaustaide III) ja Ameriikkaan Bostonin
yleiseen kirjastotaloon (useita vertauskuvallisia
esityksiä. 1896). P:n verraten harvoja taulukuvia
on m. m. Lillessä, Chartres’issa, Pariisin
Luxem-bourg-museossa (esim. ..Köyhä kalastaja". 1887i
ja meillä on Antellin kokoelmissa
pastellimaa-laus ..Naismalli". — Edeltäjinään Poussin ja
Chassériau P. on klassillisluonteisen ransk.
tyyli-aistin huomatuin mestari. Nykyajan
maalauksen viivasommittelun ja koristeellisen periaatteen
vaikutusvaltaisimpana edustajana hän on
Ranskassa vanhan italialais-keskiaikaisen
monumen-taalitaiteen eloonherättäjä. joka tällä alalla on
monen mielestä viime vuosis:n suurin.
Hillityillä, vaalean harmahtavilla värisoinnuilla ja
arkaistisesti tyylittelevällä piirustuksella hän
esittää synteettisesti laajoille pinta-aloille
etupäässä vertauskuvallisia aiheita. luovan
mielikuvituksen ihannoimia, juhlallisen rauhallisia ja
suurpiirteisen selviä ihmisryhmiä, jotka
kuvas-taessaan taiteilijan aatteiden ankaran puhdasta
sävyä elävät niinkuin kaukaisen kulta-ajan
olennot sopusointuisessa yhteydessä idyllimäisen tai
ylhäisen luonnon parissa. [Vachon. ..P. de C."
"(1896), L. Riotor. ..Lari et idée. Essai sur P.
de C." (1S96) ja René Jean. „P. de C." (1914).]
E. K-r.
Puy lpy>J. Le (Le P.-en Velay), kaupunki
Ranskassa. Auvergnessa. Haute-Loire nimisen
departementin pääkaupunki. Mont Anis-vuoren
rinteellä ja juurella. Börne-joen varrella, 3 km
Loiren vas. rannalta: 20.944 as. (1911). —
Jakaantuu kapeakatuiseen. synkkään vanhaankau-
Työpaikkoja Työläisiä [-Tuotantoarvo-] {+Tuotanto- arvo+} Smk. Maolian
tuotu raakapuu-villa kf;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
