Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuväkiviina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1308
Puy-de-Döme—Pyhimyskaappi
1J04
punkiin ja haukkaan uudempaan kaupunkiin.
Tuomiokirkko 1100-luvultu St.-Jean
(kaste-kirkko 500-luvulta), St. Laurent-kirkko (1300
luvulta. Dugueselinin muistopatsasi. oikeuspalatsi,
I-i(a\etten muistopatsas, muistomerkki Notre
Dame de-France (16 m korketi Mont Anis’n
huipulla. Ylempi seminaari, opettaja ja
opettajatar-seminaari. pitsiteollisuuskoulu. Crozutier-museo,
teatteri. Piispanistuin. — Pitsien y. ui. s.
tavarain valmistusta, viina-, suklaa- ja
säilvketeol-lisuutta. Maalaistuotteiden kauppaa. P. on
roomal. aikainen Anu-mm, myöhemmin Poilium
tnirien.»T. Keskiajalla tunuettu
pyhiinvaelluspaikka. E. E. K.
Puy-de-Döme / pyt-da-dö’m /. 1. Vuoristo (myös
ilonts lUmt ja CAoine de* l’uys)
Kaakkois-Ranskassa. Mont Doren ryhmän |>ohjoisin osa.
On enimmäkseen tuliperäistä syntyä; yli 60
tylppää vuoreukeilaa ipuy), joista korkein P.-d.-D.
(1.465 m yi. merenp.). Sillä on observatori,
Merkuriuksen temppelin rauniot. — 2.
Departementti Kaakkois-Ranskassa, edellämain. vuoriston
ympärillä, käsittää osia Auvergnen ja
Bourbon-nais^ maakunnista : 8.016 km9. 525.916 as. (1911).
Pääkaupunki Clermont.
Pyat /■• t<i’J. Félix 1810-89), ransk.
sanotna-lehtikirjailija ja politikko. tuli asianajajaksi 1831.
oli radikaalisten sanomalehtien avustaja ja
kirjoitti useita kumoukselliseen henkeen käypiä
näy-telmäkappaleita (,.Les deux serruriers". y. m.).
Kansalliskokouksessa 1848 P. oli radikaalien
johtajia. Pantuna syytteeseen o-ullisuudesta
Ledru-Rollinin kapinayritykseen kesiik. 1849 hän pakeni
I.ontooseen. missä oleskeli v:teen 1869. Julkaisi
Kaiffckuan palattuaan Combat ja Yengeur nimisiä
lehtiä, joissa olleilla kirjoituksilla joudutti
kommunististen metelien syntymistä 1870 ja 1871.
Oli yksi Pariisin kommuunin johtajia, pakeni
kapinan kukistumisen jälkeen maasta ja palasi
vasta 1880 armahdettuna takaisin. V :sta 1888
edustaiakamarin jäsen. A". W. R.
Pückler-Muskau. M e r m a n n L u d w i g
Heinrich von (1785-1871), ruhtinas, saks.
kirjailija, meni 1813 Venäjän sotapalvelukseen,
oli mukana sotaretkeltä Alankomaissa ja toimi
jonkun aikaa Br|iggen kuvernöörinä. P.-M. teki
pitkiä matkoja Euroopassa. Pohjois-Af rikassa,
Egyptissä y. m. Eli sittemmin omistamallaan
Branitzin tilalla, oli v:sta 1863 Preussin
herrainhuoneen perinnöllinen jäsen.. P.-M. järjesteli
maatiloilleen suurenmoisia puistoja ja puutarhoja.
Hänen kirjalliset tuotteensa ovat etupäässä
matkakuvauksia. jotka ovat huomattavia elävyytensä
ia loistavan tyylinsä puolesta (..Briefe eines
Verstorlienen", ,,Aus Mehemed Alia Reieh", y m.),
fl/udmilla Assinp. ..KUrat Hermann v. P.-M.",
Petzold. ..KUrst P M in seiner Bedcutiing f il r
die bildetide Gartenkunst".] K. IV. R.
Pycnogonida ks. M e r i I ii k i t.
Pydna, entinen kaupunki Etelä-Makedoniassa;
täällä roomalaiset 168 e. Kr. voittivat
Makedonian kuninkaan Perseuksen.
Pyelitis kreik. [rt/elos = allas),
muniiaissuppi-lori tulehdus.
Pyelonefritis ikreik. jtyrlns = allas, ja nephro
munuainen), muniinissuppilota ja itse munuaista
kohtaava tulehdus.
Pyemia ikreik. jn/on - mätä märkä, ja haima
= veri) k». Verenmyrkytys.
Pygmalion /-i’öii/, kreik. taruhenkilö,
Kyproksen kuningas. Erään tarun mukaan hän oli
hillittömästi rakastunut norsunluiseen Aphroditen
kuvapatsaaseen. Toisen tarun mukaan hän oli
valmistanut norsunluusta neidon kuvan ja siiliä
määrin rakastunut siilien, että Aphrodite taipui
luinen kiihkeiliin pyyntöihinsä ja autoi kuvulle
elämiin. L. T.
Pygme /-<v/ (kreik.), liiuimiiskreik.
nyrkki-taistelu. tunnettu jo sankariajulla,
säännöllistetty ja otettu Olympialaisten kisain ohjelmaan
688 e. Kr. — P. suoritettiin alussa paljain
käsin, mutta myöhemmin kierrettiin nvrk.
kicn ja ranteiden ympäri h&rännahkaisia
hihnoja käsien suojaksi ja iskujen tehostumiseksi.
Puntiinpa tapojen raaistuessa hihnojen alle
lyijvkuuliakin. Kl. U. S.
Pygmee (kreik. pygn\a’ios oik. =
nyrkinkokoinen : kreik. pygme" = nyrkki), kääpiö; p:t,
mytologinen kääpiökansa. jonka Homeros mainitsee
asuneen Okeanoksen partailla.
Pyhiinvaellus, useissa uskonnoissa tavallinen
sellaisilla paikoilla käynti, joihin liittyy
arvokkaita uskonnollisia muistoja tai joita niillä
tapahtuneiden ilmestymis- tai parantamisihmeiden
vuoksi pidetään jumalallisen voiman erityisinä
vaikutussijoina. Juutalaisten Beteliin.
Jerusalemiin y. m. pyhille paikoille tekemien
jumalan-palvelusmatkain mallin mukaan
kristikunnassakin tuli jo aikaisin tavaksi käydä marttyyrien
y. m. pyhimysten haudoilla, mutta suuremman
voiman tapa saavutti vasta 4:nnellä vuosis.,
jolloin Konstantinus Suuren äiti Helena kiinnitti
kristikunnan huomion Jeesuksen elämän ja
kuoleman pyhittämiin paikkoihin. Sittemmin tapa
pyhimysten palveluksen voimistuessa sai läpi
koko keskiajan yhä hartaampaa kannatusta,
kuu-nes lopulta kaikilla kristillisillä mailla, jopa usein
yksityisillä maakunnillakin oli omat pyhät
paikkansa. Varsinkin se ajatus, että pyhillä puikoilla
käyminen oli ansiollista ja kelpasi syntien
sovitukseksi. lisäsi pyhiinvaeltajain lukua.
Palestiinan rinnalla ovat p. paikkoina huomattavia
varsinkin Neitsyt Marialle, apostoleille ja jonkun
maan ensimäisille evankeliumin saarnaajille
pyhitetyt paikat, kuten Rooma, Tours,
Compos-telia, Loreto. Einsiedeln, Lourdes, Montserrat
y. m. Suomen huomattavin p.-puikka oli P.
Henrikin hauta Turun tuomiokirkossa. Islamin,
hindulaisuuden, buddhalaisuuden. sintolaisuiiden
y. m. idän uskontojen tunnustajat harjoittavat
myöskin edelleen ahkerasti p:sta. [I. Marx, ,.Dus
Wallfahren in der katliolischen Kirclie" (1842),
11. v. Rudniki. ..Die beriihmtesten Wallfuhrtsorte
der Rrde" (1891). H. Siebert, ..Beiträge zur
vorreformutorischen lleiligen- und
Reliquien-verehrung" (1907), Th. Trede. ..Das Heidentum
in der römischen Kirclie" (4 nid., 1889-91).]
A. ./. P-ä.
Pyhimys ks. P y h ä i n p a 1 v e 1 u s.
Pyhimysjäännösten juhlapäivä,
keskiaikaisessa Suomen kirkossa tammik. 20 p., jolloin
kokoonnuttiin Turkuun P. Henrikin jäännösten luo
juhlimaan. .4. J. P ii.
Pyhimyskaappi tarkoittaa katolisissa maissa
usein jotenkin samaa kuin pyhäinjäännöslipas
(ks. t.) tai myöskin pyhäinkuvilla varustettua
kaapintapaista. tavallaan pienoispyhättöä. vrt.
Alttari.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
