Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhimyskehä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1205 Pyhimyskehä-
Pyhiniyskehä ks. N i m b u s ja G 1 o r i a.
Pyhimyslipas ks. P y li ä i n j ä ä n n ö s 1 i p a s.
Pyhimysreliikki (ks. Reliikki) ks.
Pyhäinjäännökset.
Pyhimystarina 1. pyhimys t a r u ks. L
e-g e n d a.
Pyhittäminen (lat. consecratio), liturginen
toimitus, nimenomaan ehtoollisliturgiassa
suoritettava asetussanain lukeminen, jonka kautta
leipä ja viini siunataan pyhään tarkoitukseensa.
Katolisen käsityksen mukaan tapahtuu
pyhittämisen kautta leivän ja viinin muuttuminen
Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. — vrt. P v h
i-i tys. E. K-a.
Pyhitys (lat. sanctificatio), vanhaluterilaisen
uskonopin mukaan armonjärjestyksen (ks. t.)
neljäs kohta. P:llä tarkoitetaan milloin Jumalan
Hengen pyhittävää työtä ihmisessä, milloin sen
tulosta, ihmisen pyhäksi tulemista. P:n ja
vanhurskauttamisen keskinäisestä suhteesta ks. V a
n-j h u r s k a u 11 a m i n e n. E. K-a.
Pyhitysliike, uskonnollinen liike, joka
1870-luvulla sai alkunsa Pohjois-Ameriikan
metodisti-sissa piireissä. Liike, jonka tunnuksena on
pyhitys liskon kautta ja sydämen täydellinen puh
distuminen synnistä, on myöhemmin levinnyt
Englantiin ja Saksaan sekä Skandinaaviaan.
Saksassa se tunnetaan seuraliikkeen (Gemein
schaftsbeioegung) nimellä. Myöskin n. s.
helluntailiike, joka alkoi 1907. on haarautuma
yleisestä pyliitysliikkeestä. [A. J. Pietilä.
..Helluntailiike" (1913).] E. K-a.
Pyhitysvaara (myös Koston-Pyhitys),
425 m yi. merenp. (195 m yi. Kostonjärven)
kohoava vaara Taivalkosken pitäjässä, n. 25 km
kirkolta pohjoiseen, Kostonjärven länsipuolella:
suurenmoinen näköalapaikka. L. H-nen.
Pyhtää (ruots. P y t t i s). 1. Kunta,
Viipurin 1., Kymin kililak.. Pyhtään-Kvmin
nimis-miesp.: kirkolle Loviisan kaupungista 22 km,
Kyminlinnan rautatiepysäkiltä 23 km. Pinta-ala
278.6 km2, josta viljeltyä maata (1910) 4,526 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1.54(5 ha.
puutarlia-ala 8,77 ha). Manttaalimäärä 16,99. talonsavuja
331. torpansavuja 8 ja muita savuja 604 (1907).
5.031 as. (1913), joista ruotsinkielisiä 2.031;
694 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 289 (1901). 497 hevosta,
1.914 nautaa (1911). - Kansakouluja 11 (1914),
joista 7 suomenkielistä: 4 kiinteätä
pientenlastenkoulua. — Teollisuuslaitoksia: Stockforsin
puuhiomo ja saha; Sillankylän (Brobyn) meijeri;
Länsikylän (Vesterbyn) Stockforsin myllyt;
Heinlahden ,,Leantiili"-tehdas. — Vanhoja
kartanoita : Ahvenkoski (Abborfors) ja Stockfors. —
2. Seurakunta, keisarillinen. Savonlinnan
hiippak.. Haminan rovastik.; alkujaan toden
näköisesti kuulunut kappelina Pernajaan,
mainitaan kuitenkin jo 1380 eri pitäjänä, josta
myöhemmin Turun rauhanteossa 1743 Ruotsinpuolelle
jääneet Elimäen ja Ruotsinpyhtään kappelit sekä
Anjalan rukoushuonekunta. — Kirkko harmaasta
kivestä, rak. 1320 (P. Henrikin nimikoksi) ; sitä
korjautti Lorenz Creutz 1671. [R. Hausen.
,,An-tiqv. forskningsresa 1876 i Östra Nyland" (Vet.
soc. bidrag N:o 44|.] L. H-nen.
Pyhtään saari, maa-alue Kymijoen itäisten
ja läntisten suuhaarain välissä, käsittää koko
Pyhtään pitäjän ja länsiosan Kymin pitäjää.
Pyhä allianssi 1206
Pyhy, Konrad von (k. 1557). saks.
aatelismies ja seikkailija, tunnettu myös nimellä
Peutinger, tuli 1538 Ruotsiin Kustaa Vaasan
hoviin, jossa ensin saavutti suuren vaikutusvallan
ja tehtiin kuninkaan kansleriksi. Hänen neuvos
taan ryhdyttiin laajalle ulottuviin hankkeihin
hallitusvallan keskittämiseksi ja kuningasvallan
enentämiseksi. Saksan mallin mukaan, samalla
kuin pantiin toimeen vaino Olaus Petriä ja
Laurentius Andreætä. kuninkaan entisiä
neuvonantajia vastaan. Mutta syksyllä 1543 palatessaan
eräältä lähetysmatkalta Ranskasta P. äkkiä
vangittiin, syytettiin hänelle uskottujen varojen
kavaltamisesta ja sai senjälkeen viettää
loppuikänsä vankeudessa, jossa lienee kuollut vasta
1557. K. G.
Pyhä on alkuaan jumalanpalvelusta koskeva
käsite, jota käytetään sellaisista esineistä ja
henkilöistä, jotka välittömästi kuuluvat jumaluudelle
ja ovat sen johdosta kaikesta jokapäiväisestä
erotetut. Mikä on pyhää, on koskematonta;
pyhää tulee ihmisen vain pelolla ja määrätyltä
sääntöjä noudattamalla lähestyä, vrt. Tabu.
V:n T:n aikaisemmissa osissa merkitsee Juma
1 a n pyhyys hänen olentonsa majesteettiutta.
joka ei ihmisen puolelta siedä ajattelematonta
lähestymistä eikä kosketusta vaan päinvastoin
saattaa käydä hänelle hengenvaaralliseksi. Niinpä
kuvataan Siinain-vuorta, Jumalan antaessa sillä
Israelille lakinsa, niin pyhäksi, ettei hengen
uhalla mikään ihminen eikä eläin saanut siihen
sillä aikaa sattua: jos joku sattui, oli se
säälimättä kivitettävä tai ammuttava kuoliaaksi
(2 Moos. 19io. 13). 2 Sam. 6:nnessa luvussa kerro
taan, kuinka muuan Ussa niminen mies Jumalan
arkkia kuljetettaessa koski siihen, mutta sai
tämän kosketuksen maksaa hengellään. Myöskin
ankara kielto Jumalan nimen turhaan lausumista
vastaan, mikä Israelissa johti siihen, ettei
Jumalan nimeä yleensä sellaisenaan mainittu, on
yhteydessä tämän koskemattomuus-aatteen kanssa.
— Kun sitten profeettain julistuksen kautta
uskonnossa pääpaino siirtyy kulttitoimituksista
siveelliseen mielialaan ja toimintaan, saapi
Jumalan pyhyys jonkun verran uuden sisällyksen.
..Israelin Pyhä", niinkuin esim. Jesaja usein
nimittää Jumalaa, osoittaa itsensä pyhäksi v a
n-hurskaudessa (Jes. 5i8). Pyhyys tulee
Jumalan siveelliseksi ominaisuudeksi, joka ilmenee
kaikenlaisen synnin vastustamisessa ja
tuomitsemisessa. Jumalan pyhyys saattaa vaatia valitun
kansankin hukuttamista, jos se laiminlyö
parannuksen ja siveellisten velvollisuuksien
täyttämisen. — U:ssa T:ssa on profeettain kehittämä
käsitys Jumalan pyhyydestä vallitseva.
Tsä-meidän-rukouksessa Jeesus asettaa Jumalan
nimen pyhittämisen ihmisen korkeimmaksi
velvollisuudeksi. Mitä tähän sisältyy, selviää
Vuorisaarnan sanoista: ..ei jokainen joka sanoo
minulle: ’Herra. Herra’ pääse taivaan valtakuntaan,
vaan se. joka tekee taivaallisen Isäni tahdon"
(Matt. 751). Missä muutoin U:ssa T:ssa
teroitetaan Jumalan pyhyyttä, kuten 1 Piet. li5,i«. siinä
johdetaan’ siitä kristittyjen velvoitus siveelliseen
elämään ja nuhteettomaan vaellukseen. —
Kristillisen kirkon pyhäpäivistä ks.
Kirkolliset juhlat ja Kirkkovuosi. E. K-a.
Pyhä allianssi on se liitto, jonka Venäjän
keisari Aleksanteri I. Preussin kuningas Fredrik
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
