Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhäinjäännöslipas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1211
Pyhäjoki — Pyhäjärven hoitoalue
1212
jäivestä. virraten pohjoista ju luodetta koliti
Pohjanlahteen ja laskien siihen kahdella suuhan
ralla Pyhäjoen kirkonkylän eteläpuolitse. P. on
Pohjanmaan valtajokia. sen ranuallu tai liihis
tolia on 5 kirkonkylääkin, nimittäin Kärslmäen
Haapaveden. Oulaisten. Meri jän en ja Pyhäjoen
«-ka Pyhäjärven kirkonkylä samannimisen jär
ien rannalla: rannikot varsinkin keski- ja ala
juoksun varrella tiheäänasuttuja ja hvviu viljel
tyjä. P:u kevättulvat ovat aikoinaan tuottaneet
paljuu turmilta lähimmille ympäristöille, mutta
niiden voimakkuus on saatu vähenemään lukui
•ien kuskenperkausten avulla. P:n alajuoksulla
eroaa pääväylästä haara vasemmalle, juosten
Merijärven kautta ja yhtyen taas n. peninkul
maa alempana varsinaiseen P:eeti; nykyjään.
Meriuirven laskemisen jälkeen, on tässä haarassa
vettä luin korkean veden aikana. 1700-luvulla.
jolloin myös P.n perkaus toimitettiin, kulki jo
ki-.i myöten vilkas liikenne Savosta Pohjanmaan
rannikolle; nykyjään P. on enää vaivoin veneellä
kuljettava, osittain kelvotonkin kuljettavaksi.—
Huomattavimmat sivujoet ovat: Kärsämiinjoki
■ ks. t.i ja Piipsanjoki (kuivatun Piipsjärven
kautta i oikealta. — P. tuo mereen korkean ve
deu aikaan 304 m1 vettä sek :ssa. matalan veden
aikaan 35 m1. — P:n 67 koskesta, joissa
Hydrografi.»en toimiston julkaiseman koskiluettelon
mukaan on kaikkiaan 8 sahaa sekä 39 myllyä, ovat
tärkeimmät ’mainitun koskiluettelon mukaan
esitettyinä i :
Nimi Putoukson pii uus m |M|i|llis korkmis ui Hevos- volnuinilUlril kurkeanve ilen alkuun [-Teollisuuslaitoksia-] {+Teollisuus- laitoksia+}
V-netpalonkoski . !"j> 4.200
;Runtu- . . tuu 2j> 2^20
sairi- :tuo ■U 3,480 Mylly.
;Luonaan- „ e» i. 2.976 Saha. mylly.
Haapakosken Mapaj sou 3* 6.080 Saha. mylly.
Koskelan- 1. Mielus
tenkoski ... K» 2* 4.05:) Mylly.
Honkakoski 500 8,120 Mylly.
lUikamvankoski . 8N0 7.760 Mylly.
Oulaisten- „ ■H" 6j 18.515 saha. 2 milliä.
Irvan- . . . — lj 4.333 Mylly.
|Hirs|- „ . 520 J j 7.667 2 myllyt.
Vaara . . «n la 5.333 5 mylly»
Männistön- . . UN lv 6.816 2 myllyä.
Tynkl- suu 2.0 4.53:1
I.«iiikann- . . 2U1 2a 5.667
Pyhä- „ . 44."> 5.0 11.333 Saha, mylly.
j Naisien- . . 685 4.1 10.658 Mylly.
Kela- . . HKI 3a 16.707
Isontalon- ia Pyyn-
1 koaket ..... TIIU 4 Ji 19.093 Mylly.
Haapakoski . . . 200 la 7,280 Mylly.
/’ij-rtum tuutuiam:
lloaruakoakei 5a 4,987 Puuhiomo. 4
sahaa. mylly.
Kilsklllnkoski . . 550 rij 2,902 2 sahaa
y.tthiiHm tuuhanra:
IKoukinkoaki . . 300 7a 27,627 3 sahaa.
Kuppaan-. . . . ’JOH la 7.499 Saba.
P:«-a »illoista Petajokeai myöten määrättiin
PähkiniLsaaren rauha–.i (1323) ensimäinen
Ruotsin j:i Venäjän välinen raja kulkemaan
Pohjanlahteen. X,. H-nen.
Pyhäjoki ennen myös Petajoki). 1.
Kunta, Oulun I.. Sälöisten kihlak..
Pyhäjoen-Merijärven Oulaisten nimismiesp.; sijaitsee
so-mann unisen joen -nulla Pohjanlahden rannikolla,
kirkolle Kaalien kaupungista 32 km, Oulaisten
asemalta 42 km. Pinta-ala 510.i km*, josta iii
jeltyii maata (1910) 9,873 ha (siinä luvu«»:t
luonnonniityt S.883 ha). Manttaalimäärä 4s "im.
tolonsavuja 4t>2. torpalisavuja 18 ja muita »a
Vilja 12 (1907). 4.878 as. (1913): 628
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 481 1901). 519 hevosta, 2.660 nautaa
(19lli. Kansakouluja 4 (1914). Säästöpankki.
Oulaisten lääkärillä vastaanotot kahdesti kuus»i
P:n kunnassa. Haara-apteekki. —
Teollisuuslaitoksia : llourunkosken puuhiomo (A. Santaholnia
o.-y.); Pyhäjoen osuusmeijeri; Halusen, Ruukin
ja Kittilän myllyt. — Maanviljelyksen ohella
huomattavana elinkeinona kalastus rantakylien
asukkailla.— Historiallisia muistoja: Vppärin
ja Viirteen y. m. taistelupaikat, joissa
Suomen armeian jälkijoukot Löwenhjelmin, v.
1)J1-heinin, v. Essenin. Palmfeltin y. m. johdolla
puolustautuivat urhokkaasti Kulnevin johtamain
venäläisten etujoukkojen hyökkäystä vastaan
16 p. Iiuhtik. 1808, tuottaen viholliselle suurta
vauriota, täytyen kuitenkin Ivlingsporin käskystä
peräytyä. „Hanhikivi". jota pidetään
Pähkinä-saaren rauhan aikuisena rajukivenä. —
Kirkonkylä ..Pohjnnkylä" sijaitsee Pyhäjoen suun poh
joispuolella. 2. Seurakunta, konsistorini
nen. Kuopion hiippak.. Kalajoen rovastik.;
kuulunut todennäköisesti alkujaan Saloon, mutta ero
tettu siitä eri pitäjäksi jo ainakin 1573. P:een
ovat aikain kuluessa kuuluneet seuraavat nyky
jään itsenäiset khrakunnnt: Pyhäjärvi.
Kärsämäki. Haapavesi (Haapajärven kappelin nimellä).
Oulainen ja Merijärvi. — Kirkko puusta, rak.
1S44 (C. L. Engelin piirustusten mukaan).
(11. Schulman. ..Taistelu Suomesta 1808-1S09".
siv. 60-68.] /,. H nm.
3. Puuhiomo yllämain. pitäjässä,
llourunkosken (ks. Pyhäjoki, joki Pohjanmaalla)
varrella, omistaja A. Santaholma o.-y.,
rakennettu 1905, valmistus 1.000 ton. hiottua
■puumassaa. Johtajana insinööri A. K. Santaholma.
- Työväestö 25 henkeä. E. E. K.
Pyhäjoki (ruots. Helgå). muinainen
kuninkaankartano Perniön pitäjässä, mainitaan jo 1347.
V. 1441 se lahjoitettiin Naantalin luostarille. Ai
komuksena oli siirtää luostari tilalle
Karin-kylästä. mutta tuuma jäi toteuttamatta, paikka
kun ei ollut kaikin puolin sopiva ja kun luostari
seur. v. sai lahjaksi tarkoitukseen paremmin
soveltuvan Ailoksen tilan Raisiossa. P. pysyi luos
tarin hallussa kenties v :een 1556 saakka.
Myöhemmin se oli uudelleen kruunulla v :een 1684.
Nykyään on lähellä Perniön Pyhäjoen kvlaä vä
häisiä raunioita, joita 011 arveltu
luostnriraken-nusten jäännöksiksi. Ne ovat luultavasti
kuitenkin sikäläisen kuninkaankartanon jäännöksiä,
sillä luostarin perustamishommiin on paikalla
tuskin ehditty ryhtyä. (Ilist. arkisto XXII: II. ,
siv. 10-13; Finskt Museum 1896 siv. 85 88; AI
hum utg. av Aho avdelning II siv. 33-36.]
A. E».
Pyhä joukko, Pelopidaan thebalaisista mioru
kaisista muodostama valiojoukko. Sen avulla
Epa-meinondas ratkaisi Leuktran taistelun 371 e. Kr.
Khaironeian taistelussa 338 e. Kr. p. j. kaatui
viimeiseen mieheen. h. T.
Pyhäjärven hoitoalue ks. Hoitoalue ja
M e t s ä n h o i t o I a i t o s.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
