Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhäjärven rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1213
Pyhäjärven rata- Pyhäjärvi
1214
Pyhäjärven rata (H y \ i n k ä ä 11 -P y li ä j ä r
vtn rata), yksityinen kapearaiteinen rautatie
Hyvinkään asemalta Karkkilan tehtaalle
Pyhäjärven pitäjässä; pit. 44,;>j km, sivu- ja haara
raiteiden pit. 8,«oo km, raideleveys 0,;i m,
suurin nousu O.ji, pienin käyristyssäde 100 m;
vetureita 4. matkustajavaunuja 2.
tavaravaunuja 60 (1912). Alkuperäiset
rakennuskustannukset 1.839,098 mk. (siinä valtion avustus
300.000 mk.). Myönnytys radan rakentamiseen
aniiettiiii 23 p. jotiluk. 1907. Rataosan
Hyvinkää-Kytäjä (11 km) rakennutti kamariherra Hj. Lin
der ja se avattiin väliaikaiselle liikenteelle jo
8 p. maali sk. 1909: 1910 otti radan haltuunsa
erikoinen osakeyhtiö (O.-y. Hyvinkää Pyhäjärvi
järuvägs a.-b.), joka suoritti radan jatkamisen
Karkkilan tehtaalle: radan loppuosa
(Kytäjä-Karkkila. n. 33 km), avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 7 p. marrask. 1911. Senaatti oikeutti
osakeyhtiön 29 p. lokak. 1913 heti avaamaan koko
radan yleiselle liikenteelle. —Rataa käytti v. 1912
52.337 matkustajaa; tavaraa kuljetettiin 99.000
tonnia. Tulot (1912) 214.984 mk. ja menot
177,410 mk. L. H-nen.
Pyhäjärven vapaaherrakunta käsitti 58 ’/■
atranmaata ja 101 talonpoikaa Pyhäjärven
pitäjässä Karjalassa ja oli 1650 annettu sotaneuvos,
vapaaherra Otto von Yxkull-Gyllenbandille. Se
tuotti 1,255 talaria vuotuisia tuloja. K. G.
Pyhäjärvi, lukuisien järvien nimi
Suomessa ; nimityksellä on todennäköisesti yhteyttä
pakanuudenaikuisten, pyhinä pidettyjen paikko
jen kanssa. Monista P:istä tärkeimpinä
mainittakoon :
1. Uudenmaan 1 :ssä, Iitin ja Jaalan
pitäjissä. Kymijoessa (ks. t.); siinä vhtyy
Kymijoen alkuosan tuomiin, sekä Kirkkojärven ja
Pelinginselän kautta virranneisiin vesi’n.
Vuohi-järven v. m. kautta, koillisesta laskeva suuri
Mäntyharjun reitti; muista P :n lisävesistä
mainittakoon P:n luoteisnurkkaan. Kimolanlahteen,
laskeva Ilonjoki. P. on niinmuodoin Kymijoen
vesistön alin keskusjärvi. johon kokoontuneet
laa-iain vesialueitten vedet, siten yhtyneinä, lähtevät
P:n eteläisimmästä päästä mereen. P. on
Ruotsalaisen jälkeen suurin niistä järvistä, joita
Kymijoki muodostaa Päijänteestä lähdettyään, suurin
pit. luoteesta kaakkoon 15 km, suurin lev. 5 km.
suurin syv. n. 16 m, pinta-ala 42.s km5, pinnan
korkeus 65 m yi. merenp., ollen jotenkin samalla
tasolla ylempänä olevan Kirkkojärven kanssa.
Länsi- ja pohjoisrannat korkeampia kuin itä- ja
etelärannat, yleensä niemissä korkeita ja
jyrkkiä. lahdissa matalampia, paitsi
korkearantaisessa luoteeseen pistävässä, vuonomaisen kapeassa
Kimolanlahdessa. Saarista on huomattavin
Hii-densaari länsipäässä, keskellä Pelinginselkään
vievää salmentapaista osaa; harvinaisen laaja
ja ihana näköala ympäröiville vesistöille saaressa
olevalta H i i d e n v u o r e 11 a, joka vasta viime
aikoina on joutunut yleisempään huomioon. —
P:llä säännöllinen laivaliike Kimolanlahteen.
Jaalaan ja Voikkaan (ks. K a u s a 1 a n-L e i n i
n-selän rata). [E. Blomqvist, „Kymijoki ja
sen vesistö" (Lisiä Suomen hydrografiaan TT.
teksti siv. 113).]
2. Uudenmaan hssä, Artjärven ja L a
p-träskin pitäjissä, suurin pit. n. 8 km
itäkoillisesta länsiluoteeseen, suurin lev. n. 3 km.
pinnan korkeus 39 m yi. merenp. P:stä laskee
Koskeni; i 1 ä ti j o k i (ks. t.) mereen (Per
najanlahden pohjaan). Koillisrannikolla
Artjärven kirkko.
3. Turun ja Porin hssä, Säkylän. Euran.
Honkilahden ja V 1 ä n e e n pitäjien alueella,
suurin pit. luoteesta kaakkoon 26 km. suurin
lev. n. 9 km. saaret pieniä ja harvalukuisia.
Koillisrannikolla esiintyy runsaasti hiekkakiveä.
Itärannikot kauniita hietikoita, lounais- ja osa
länsirantaa kallioisia, muuten moreenisora- tai
hiekkarantoja. Pohja kauniin hienon hiekan peit
tämää. Koillisrantaa pitkin kulkevalta harjulta
(Säkylässä) erinomaisen kaunis näköala järvelle.
P. laskee Eurajokea myöten Raumanmereen.
Koillisrannikolla sijaitsee Säkylän kirkonkylä,
lähellä eteläpäätä Vläneen kirkonkylä;
Eurajoki-varressa, lähellä P:n pohjoispäätä Kauttuan
tehtaat, jonne päättyy Rauman radalta haarautuva
Kiukaisten-Kauttuan rata. — Säkylässä
harjoitettiin ennen huomattavaa talvikalastusta P:stä
(kalaa vietiin runsaasti m. m. suoraan Pietariin).
4. Hämeen 1 :ssä, Pirkkalan pitäjän alueella
(itäisin pää vain pistää Messukylään), tärkeä
keskusjärvi Kokemäenjoen vesistössä;
siihen laskevat pohjoisesta Tammerkosken kautta
Näsijärveen keräytyneet laajain vesialueitten
vedet ja etelästä Vanajaveden reitti (siihen
keräy-tyneine Längelmäveden ja Hauhon reitteineen
V. m. lisävesineen). P:n suurin pit. n. 15 km,
suurin lev. n. 3 km, pinta 77 m yi. merenp..
suurin syv. n. 50 m. P. on eteläpäässään. kahden
puolen Luodon saarta yhteydessä samalla tasolla
olevan Sorvauselän kanssa, jonka kautta
Vanaja-veden reitin vedet virtaavat P:een; laivaväylä
kulkee saaren länsipuolitse n. s. Sotkanvirtaa
myöten. — Pohjoisrannalla näkyy m. m.
Pirkkalan kirkko, Pitkäniemen mielisairaala,
Maatia-lan kartano; etelärannalla Sankilan, Valkilan
ja Ilaikan kartanot; itäpäässä Hatanpään
kartano ja pohjoisempana Tampereen kaupunki.
Rannikot tiheään asuttuja ja hyvinviljeltyjä.
Pitkin pohjoisrantaa kulkee Tampereen luona
Pyynikin harju, jolta myös P :lle kaunis
näköala. — Vilkas laivaliike Tampereelta P:n eri
laitureihin sekä eteläpuolella olevien vesistöjen
liikekeskuksiin (Vesilahdelle, Lempäälään j.n.e.).
— P :stä lähtevät vedet Nokianvirtaa
myöten Kuloveteen ja siitä edelleen Kokemäenjokeen.
5. Hämeen l:ssä, Tammelan pitäjässä.
Loimijoen (ks. t.) latvoilla Kokemäenjoen
vesistössä, suurin pit. n. 7 km, suurin lev. lähes
5 km. pinta 97 m vi. merenp. P:een laskee sen
kanssa jotenkin samalla tasolla oleva Kuivajärvi
idästä, sekä Talpianjärvi Kalliojärven kautta
lounaasta. Pohjoisrannalla Tammelan kirkko.
6. Viipurin l:ssä, Karjalankannaksen
kaakkoisosassa Pyhäjärven pitäjässä;
pohjoisrannikolta lähtee leveähkö luoteis-kaakkoissuuntainen
niemi, jonka ympäri järvi kiertää hevosenkengän
muotoisesti, niemen ympäri itäisen lahden
pohjasta läntisen pohjaan n. 20 km. Saaria vähän,
rannikot enimmäkseen hieta- ja savirantoja.
Pinta 19 m vi. merenp. (14 m yli Laatokan).
P:n huomattavin lisävesi on idänpuolella oleva
Yläjärvi. P. laskee Kiimajärven ja
Konnitsan-joen kautta Vuoksen pohjoiseen haaraan.
7. Viipurin ja Kuopion läänien rajalla, U u k
u-niemen. Kesälahden ja Kiteen pitä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
