Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pylpyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1225
Pylpyrä —Pylväs
1226
Pylpyrä ks. P 1 o k i.
Pylväs, pystysuoraan vaikuttavia
kuormituksia, vaakasuoria palkkeja ja kaaria kannattava,
useimmiten silinterinmuotoinen, irrallinen ja
jä-sennöity pvstytuki (kolonna) puusta, kivestä tai
raudasta. Ainoata, alusta alkaen kivityylin
vaatimuksista lähtenyttä, egypt. ..protodoorilaista"
p:tä lukuunottamatta p:n alkumalli on ollut
ty-vineeu maahan kuopattu tai kivialustalle (p 1 i
u-t i 1 1 e) nostettu ja siten maankosteudelta
suojattu pyöreä, sileä puupatsas,
monument-aaliark-kitehtuurissa vähitellen vaihdettu kestävämpään
kiviseen, 1800-luvulta alkaen rautaiseen,
kuormitusten ollessa suuria ja vähäisen tilan ottavaa
tukimuotoa kysyttäessä (kannatuskykyyn nähden
kiven, puun ja raudan suhde 1:10:100). P:n tär-
keyttä sekä rakenteellisena palkkeja ja näiden
välityksellä kattoja kannattavana, avonaisia
käytäviä, halleja muodostavana että koristeellisena
sisä- ja ulkoarkkitehtuurin jäsenenä (antiikin
suurin huone, Kamakin Ammon-temppelin
hypo-styylisali oli 102X51 m; 24 m korkean
keskikohdan p:t 21,s m korkeat, 3,sj m läpimitaten; p:itä
134 kpl.) kuvaa varsin sattuvasti p:n
elimellisestä luonnosta lainatut nimityksetkin: jalka
(baasi), runko 1. varsi ja pää (kapiteeli).
Jalka, katkaistun kartion rajoissa alaspäin
leviävänä, jäsennöidään renkailla ja kouruilla ja
kiteytyy kreik.-roomal. antiikin sekä sittemmin
keskiajankin yleisimmäksi ja monin tavoin
vaihdelluksi n. s. attikalaiseksi haasiksi (2
erisuurta rengasta kourun yhdistäminä).
Kivi-p:n varsi, ylöspäin kaveten ja siten alkuperäänsä
puu-p :tä muistuttaen, on aluksi monoliitti. mutta
liitetään myöhemmin kokoon useammasta
kappaleesta, ,.r u m m u i s t a" (tambuurit); solakkain
varsien keskikohdan lievä paisutus (entasis) on
statiikan mukainen ja korjaa näköhäiriön, varsi
kun ilman paisutusta näyttäisi keskeltä
heikommalta. Säännön mukaan antiikki koristaa
p:n-vartensa, ellei se ole kiillotettu monoliitti (Rooma),
pystyuurteilla (k a n n e 1 i t), myöhempi antiikki
ja keskiaika usein seinä- ja pintaornamentti
kan aiheilla: mosaiikeilla (Pompeji), veistetyillä
suomus-, lehti-, ruutu- y. m. kuoseilla,
kiertävillä spiraaliaiheilla köyden tapaan
(kierre-kolonna); vaakasuorilla nauhoilla ja
rustii-killa (usein roomal. ja renesanssitvyli). P:stä
palkistoon tai kaareen välittää p:n luoutehikkain
jäsen kapiteeli, jonka tarkoituksena on pylvään
päätä kukkamaljan. korin muotoiseksi, kuutioksi
tai trapetsimaiseksi leventämällä tai Vi-renkaalla
vahvistamalla, lisäksi tämän kapiteelin
perusmuodon päälle asetetun neliskulmaisen laatan
(a b a k u s) tai olkapuun välityksellä vähentää
sidepalkkien kantoväliä tai luoda kaarille
p:n-varren leikkauspintaa suurempi lepopinta. —
Kantavan p:n ja kannattavain osain välisen
ristiriidan eri tyylit ratkaisevat eri lailla.
Antiikin p.. palkistorakenteen vaatimuksista
lähteneenä. on suljettu elimellinen kokonaisuus, jonka
ylöspäin suunnattu toiminta kuoleentuu
arkki-traavipalkkien vaakasuoraan alarajaan eikä
sellaisenaan muuttamatta samassa määrin sovellu
kaaren kannattajaksi kuin keskiaikainen
vasitui-sesti muodosteltu leveäpäinen, tukevalaattainen
p. — Itsenäisenä, yksikseen seisovana
monu-menttipatsaana p. oli jo varhain suosiossa:
Jerusalemin temppelin sisäänkäytävän Raamatussa
mainitut pronssiset pieli-p:t Jakhim ja Boas,
Roomassa Antoninusten. Marcus Aureliuksen ja
Trajanuksen p:t (vieläkin pystyssä 23. 29 ja 30
m korkeat), Aleksandrian Diokletianuksen
aikainen Pompejus-p. (28 m korkea monoliitti). y. m.
esimerkit myöhemmältä ajalta nykyajan
suuremmissa kaupungeissa. Vieläkin suurempi
koristeellinen merkitys p:llä on roomalaisten ja
renesans-sin kerrosrakennusten fasadijäsennöimisessä joko
irrallisena tai seinästä osittain ulkonevana
(en-gaseerattuna). ulkonevaa palkistoa tai
kaaria kantavana 3/«- ja puoli-p:nä.
Koristeellisesti vaikuttaa sekin (romaanisen tyylin ja
barokin) ryhmitys, kun yhden p :n asemesta
käytetään kahta rinnakkaista par i-p :tä 1. p.-p a r i a.
T o -V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
