Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pynaert ... - Pyramidi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1229
Pynaert—Pyramidi
1230
Pynaert [peinärt], Edouard (1835 1910),
belg. pomologi, v:sta 1861 alkaen opettajana Gentin
puutarhaopistossa. Julkaissut m. m. ,,Mauuel de
la culture foreée des arbres fruitiers", ,.Uie
Kul-tur der Obstbäume", „Arboriculture fruitière en
dix legons" y. m. sekä yhdessä muiden kanssa
toimittanut arvokkaita ammattijulkaisuja, esiin.
,,Flore des serres et des jardins". O. 1-s.
Pynninen, Julia (1818 04), Suomen
kansan-kirjastoliikkeen alkuunpanija; toimiessaan
V;i-purissa kauppa-apulaisena P. kehoitti
Kanava-leliteen 1845 sepittämissä kirjoituksissaan
perustamaan pitäjänkirjastoja ja sai itse jo seur. v.
aikaan maamme ensimäisen suomalaisen
lainakirjaston; hänen toimestaan syntyi myöskin
Viipurin ensimäinen suom. kansakoulu. V. 1894
kansanvalistusseura päätti kansankirjastojen
avustamiseksi perustaa rahaston, joka sai nimekseen
Pynnisen rahasto ja joka on kartutettu
20.000 Smk :u suuruiseksi. [K. Verkko.
..Tutkimuksia kansankirjastoasiassa"; A. M., „J. P. ja
kansankirjastot".]
Pyo . . . (kreik. pyon = mätä, märkä) esiintyy
useassa lääketieteelliseen terminologiaan
kuuluvassa, jotakin taudillista ilmiötä merkitsevässä
yhdyssanassa ilmaisemassa sitä, että m ä r k i m
i-nen on asianomaisen taudin vaikuttavin tekijä.
Pyoblennorrea (kreik. pyon = mätä. märkä, ja
blennorrea, ks. t.), runsaasti märkää tekevä
hlennorrea. — Pyogenia, märänmuodostus. —
Pyemia (kreik. haima = veri), märän
esiintyminen veressä; vrt. Verenmyrkytys. -—
Pyometra (kreik. mètra = emä), märän
kasaantuminen emään. — Pyonefroosi,
munuaisen märkiminen. — Py of talini a (kreik.
ophtalmo’s = silmä), märkivä silmätulehdus; vrt.
Silmätaudit. — Pyopneumo toraksi,
märkivä ja ilmaa synnyttävä
keuhkopussintuleh-dus, vrt. Pneumo toraksi. — Pyorrea
(kreik. rhein = vuotaa), märkivä katarri. —
Pyotoraksi (kreik. thöraks = rintaontelo).
märkivä keuhkopussintulehdus. — Pyocefalus
(kreik kephalë = pää). märän kasaantuminen
johonkin kohtaan pääkallossa. J/. O-B.
Pyoktaniini, väriaine, jota käytetään
antiseptisiin tarkoituksiin. Pyoktaninum coeruleum
= metyliviolettia (ks. t.) käytetään eläinten
haavoihin. P. aureum = auramiini (ks. t.). S. S.
Pypin, Aleksandr Nikolaevits
(1833-1904), ven. kirjallishistorioitsija. Opiskeltuaan
Kasaanin ja myöhemmin Pietarin yliopistossa
toimi v:sta 1853 eri aikakauskirjojen
kirjallishistoriallisena avustajana. Alussa hän liikkui
vanhan kirjallisuuden alalla
(maisterinväitös-kirja 1857). myöhemmin hänen tutkimusalansa
laajeni käsittäen slaav. ja vertailevan
kirjallisuuden. Palattuaan ulkomaanmatkalta P. määrättiin
Pietarin yliopistoon kirjallisuushistorian ylim.
professoriksi 1860. mutta erosi pian
toimestaan ylioppilaslevottomuuksien takia.
Tutkimustensa tulokset hän julkaisi sittemmin joko niissä
aikakauskirjoissa joiden toimitukseen kuului
(Sovremennik ja v:sta 1867 Vestnik Jevropy)
tai erikoisteoksina. Hänen teoksistaan ovat
tunnetuimmat : .,Slaav. kir jallisuuden historia", jonka
hän kirjoitti yhdessä Spasovitsin kanssa
..Tutkimuksia kirjallisista mielipiteistä 1820- ja
1850-lukujen välisellä ajalla". ..Yhteiskunnallinen liike
Venäjällä Aleksanteri I:n aikana". „Venäläisen
kansatieteen historia" ja ..Venäläisen
kirjallisuuden historia", laajin tähänastinen sekä
huomattava yritys tutkia eri aikojen kirjallisia suuntia
asettamalla niiden taustaksi ajan sivistysolot ja
kulttuurivirtaukset. Tutkijana P. on
suuripiirteinen ja laajanäköinen ollen samalla
vapaamielisyyden ja eurooppalaisuuden edustaja, kun on
kysymys konservatiivisten ja slavofiilisten
teorioiden arvostelemisesta. V. J. M-kka.
Pyralidæ, k o i s a p e r h o s e t, hyvin
erinäköisiä pikkuperhosia. jotka pääasiallisesti vain
siipi-suoniston yhtäläisyyden perustalla yhdistetään
samaksi ryhmäksi. Tunnetuimmista lajeista
mainittakoon: karviaismarjaperhonen (Zophodia
convoluleila), jonka suuri toukka asustaa
karviaismarjoissa tai punaisissa viinimarjoissa
syöden marjat tyhjiksi, sekä rasvakoisaperhonen
(Aglossa pinguinalis), suurenlainen perhonen,
joka syysiltoina usein lentelee huoneissa lampun
ympärillä ja jonka toukat asustavat
ruokahuoneissa missä ne syövät voita, rasvaa, talia y. m. s.
V. S-s.
Pyramidi (egypt. pi-rama. = vuori?), rakennus
jolla on nelisivuisen särmäkartion 1. pyramidin
perusmuoto. Kuuluisimmat ovat muinaisen Egyptin
3 :nnen-12 :nnen dynastian ajoilta olevat p:t,
joihin faaraot ja erinäiset ylhäiset henkilöt
haudattiin. Enimmät (n. 80 luvultaan) tavataan eri
ryhmissä Libyan ylätasangon itärinteellä, alkaen
vastapäätä Kairoa olevasta Abu Roàsista 30 km
pitkältä etelään Hawäraan ja IllahOniin saakka.
Myöhemmältä ajalta (7 :nnestä-l :seen vuosis.
e. Kr.) ovat Etiopian Napatassa ja Meroëssa
tavattavat p:t. P:ksi sanottu rakennustyyppi
näkyy kehittyneen vanhemmasta mastaba nimisestä
hautamuodosta, johon käytettiin joko tiiliä tai
kiveä. 3:nuen dynastian faarao Zoser rakennutti
päällekkäin 5 tai 6 mastabaa. joista ylempi aina
oli alempaa pienempi. Siten syntyi Sakkarassa
oleva vanhin porraspyramidi ja 4:nteen
dynastiaan kuuluvan Snofru faaraon p. MedOmissa
(vrt. Egypti, kuvaliite I). Snofru rakennutti
itselleen toisenkin hauta-p:n, minkä askelmat
täytettiin sileäksi hiotulla kivellä. Siten syntyi
DasQrissa nähtävä p., ensimäinen jolla on p:ien
perinnäinen muoto. Kaikista suurin on Kufun 1.
Kheopsin p. Gisessä. Sen poh ja peittää n. 5 ha alan.
korkeus on 146,5 m (nyk. 137 m), ja arvellaan, että
siihen on käytetty n. 2.300.000 keskimäärin puoli
kolmatta tonnia painavaa kalkkikivilohkaretta.
Paljoa pienemmät eivät ole Khafran ja Menkauran
p:t, nekin Gisessä. Vielä ll-17:nnen dynastian
faaraot rakennuttivat itselleen p :t Theban
läheisyyteen. mutta ne ovat melkein kokonaan
hävitetyt. P:eissa tav. ei ole muita onteloja kuin
pieni hautakammio, välistä sijoitettu maan sisään
p :n alle, ja siihen vievä käytävä. Toisissa,
esim. Kheopsin p:ssa, on useita kammioita,
käytäviä ja ilmatorvia. 5:nnen dynastian ajoilta
alkaen kammioitten seiniä koristettiin
kirjoituksilla ja kuvilla. Kheopsin p:n rakentamisesta
on seikkaperäinen esitys Herodotoksella.
Nykyajan tutkijat ovat eri tavoin selittäneet, miten
egyptiläiset saattoivat voittaa suuret teknilliset
vaikeudet, joita sellaisten suunnattomien
rakennusten valmistaminen edellyttää. [Vyse, ..The
pyramids of Gizeh" (1839-42). Lepsius. ..über
dèn Bau der P.’’ (1843). Petrie. ..The pyramids and
temples of Gizeh" (2:nen pain.. 1885).] K. T-t.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
