- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1231-1232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyramidi - Pyramus ja Thisbe - Pyrargyriitti - Pyree, ks. Purée - Pyreksia - Pyrenean rauha - Pyrénées - Pyreneitten niemimaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1331

MiHatuof Monitaso, jota rajoittaa
monikulmio seka yhteiskkrkiset kolmiot. Monikulmiota
»anotaan p n pohjaksi I. asemaksi,
kolmioiden yhteistä k&rkipistetta p:n huipuksi
ja niiden muodostamaa murtopintaa p:n
vaipaksi. P.-u huipun ja pohjan kohtisuora viili
on p:n korkeus. P:ia. jonka pohja on
sältn-nöUinen monikulmio ja jonka korkeusviivan
kantapiste yhtyy monikulmion keskipisteeseen,
sanotaan s & S n u ö 11 i s e k s i. P. on 3-. 4-, 5-...
sivuinen sen mukaan rajoittaako sitä 3. 4. 5 ...
kolmiota. Säännöllisen p:n sivukorkeus on
pm huipun ja asemasivun kohtisuora väli. Jos
sivukorkeus on s ja p:n aseman piiri p, on p:n

vaipan pinta-ala *’ . Merkitsemällä aseman
pinta-alaa a :ksi ja p:n korkeutta Jt:ksi on p»u
tilavuus -j. — P:ia asemansuuntaisesti leikkaavan

tason ja aseman välistä osaa p:sta sanotaan
katkaistuksi p :ksi. ü. S .n.

Pyramus ja Tliisbe. kaksi rakastavaista
Babylonissa. jotka väärinkäsityksen johdosta
surmasivat itsensä. Sopimuksen mukaan lähti T.
tapaamaan ystäväänsä erään silkkiäispuun alla
kaupungin ulkopuolella, mutta saaliista verisen
leijonan hätyyttäinänä hänen täytyi paeta, jolloin
hänen huntunsa joutui pedon revittäväksi.
Tavattuansa verisen hunnun P. luuli lemmittynsä
kuolleeksi ja suruissaan surmasi itsensä. Saman
teki pukosalta palannut T. nähdessään ystävänsä
ruumiin. Rakastavaisten verestä sai silkkiäispuu
tumman värinsä. Tätä satuaihetta ovat
käyttäneet m. m. Ovidius ja Shakespeare ..Kesäyön
unel-mas-a". [ti. Hart. „Ursprung und Yerbreitung der
Pvramu- und Thisbe Såge" 1889-91).] K. T-t.

Pyrargyriitti, heksagonisesti kiteytyvä
kivennäinen. väriltään tummanpunainen tai aivan
musta, hienona jauheena kirsikanpunainen.
Kovuus 2,»-3. om.-p. 5.u. P. on
hopeasulfantimoniit-tia. AgiSbS», sisältäen 60% hopeaa. 22,j %
antimonia ja 17.» % rikkiä, tav. myöskin pienen
määrän arsenikkia. Tärkeä hopea malmi.
Löytöpaikkoja on Erzgebirgessä, Meksikossa ja Chilessä.

Pyree ks. Puré e.

Pyreksia kreik. pyrifuein = olla kuumeessa),
kuumekohtaus. vrt. Kuume.

PyTenean rauha solmittiin Ranskan ja
Espanjan välillä 7 p. marrask. 1659 eräässä Bidassoa
nimi-en rajajoen snares-a. Tässä rauhassa, joka
lopetti v:sta 1635 käydyn sodan, Espanja
luovutti Ranskalle m. m. Artois’n ja Roussillon’in:
•en johdosta Ludvik XIV nai Espanjan Filip TV :n
vanhimman tyttären Maria Teresian, joka luopui
kaikista perintöoikeuksista Espanjaan nähden.

Pyrénées /pirmi*], departementteja
Etelä-Ranskass.i, Pyreneitten pohjoisjuurella. —
1. Basses-P. i Ala-Pyreneit). Biskajan-lahden
rannikolla. Adourin eteläpuolella; 7.712 km9,
433.318 as. (1011; 1901 426.347 as., joista 116,000
bnskilaista , 56 km’:llä. On muodostettu Béarn,
Ala-Navarra, Soule ja I^abourd nimisistä
Gas-rognen o»ista. Pääkaupunki Pau. — 2. II a
u-t «•–!’. Ylu-Pyreneiti. edelliwrtä itään; 4.534 km’,
206 105 as. <1011). 45 km’:llä. On muodostettu
Bigorr*. i -J*kii osittain) Armagnac, Nébouzan,
Astarac ja Quatre Vall/"-» nimisistä Gascognen
o-i«tn. Pääkaupunki T a r h e a. 3. P.-O r i e
n-tales Ita Pvrerieitj. Itä Pyreneitten pohjois-

1232

puolella. Välimeren rannikolla I^e Tech, I^e Tft
ja l. Agly nimisten jokien ympärillä; 4,145 km’,
212,986 as. (1911; paljon espanjalaisia) 51 km’:11a.
On muodostettu l\oussillon’in maakunnasta sekä
osasta Languedoein maakuntaa. Pääknupunki
P e r p i g n a n. E. E. K. ]

Pyreneitten niemimaa. Euroopan lounaisin osa,
Atlantin valtameren ja Välimeren välissä,
ulottuu etelässä Punta Marroqui’saa 35° 59’ 53" :iin
polij. lev. ja lännessä Kap da Rocassa 9°34’:iin
lätit. pit. «Euroopan eteläisimmät ja läntisimmät
niemet). Suurin pituus idästä länteen 1.020 km,
leveys pohjoisesta etelään 856 km; 581.000 km’,
24,j milj. as. (1910 ja 1911). — Muodoltaan ja
ääriviivoiltaan P. n. eroaa muista Etelä-Euroopan
niemimaista ja yleensä Euroopasta; se on eheä,
jäykkäpiirteinen säännötön Viisikulmio, vailla
suurempia lahtia ja niemiä. Rantaviiva
rikkou-tuuut vain koillisrannikolla. Galiciassa, jossa on
paljon syviä, hyväsatamaisia lahtia (rias).
Muualla liyviii luonnonsatamia on vähiin.
Etelä-ja itärannikoille ominaisia ovat matalarantaiset,
puolikuunmuotoiset avonaiset lahdet, joiden välissä
olevat niemet päättyvät kalliokärkiin.

Pinnanmuodostuksessa vallitsee P. n:n
sisäosan täyttävä, n. 230,000 km’ laaja, n. 700 m
yi. merenp. kohoava yksitoikkoinen ylätasauko,
Iberialainen meseta. jonka jyrkkänä
vastakohtana ovat vaihtelevaluontoiset. keskusvlängön
toisistaan eristämät reuna-alueet. Keskusvlängön
pääaineksena ovat vanhat, viimeksi
kivihiilikau-della poimettuneet vuorilajit, joista syntyneet
vuoret sittemmin ovat juuriaan myöten kuluneet
ja pirstoutuneet sekä paikoitellen peittyneet
nuorempien kerrosten alle. Tertiaäriajan
voimakkaissa maankuoren liikunnoissa (joita P. n -.Ha
vieläkin on havaittavissa maanjäristyksinä) alue
murtui monessa kohdin, reunat vaipuivat mereen
suoraviivaisia murroshalkeamia pitkin ja jäljelle
jääneen horstin reunat puristuivat paikoitellen
ylös. Siten syntyivät Iberialaisen mesetan
korkeammat reunavuoret: pohjoisessa Galician
matala (alle 1,200 m) vuorimaa ja Kantabrian
(Peöa de Cerredo 2.678 m) osittain poimettunut
vuoristo (kuuluu kenties, ainakin idässä,
Pyreneitten vuoristoon), koillisessa ja idässä
vaaka-suorain mesozooisten kerrosten peittämä,
penkereittään itään aleneva, ylätasankoihin f)mriimrrns)
ja taffelivuoriin (muelas) hajaantunut Iberian
vuoristo (Moneayo 2.315 m yi. merenp.. 2.000 m
vi. Ebron laakson), etelässä 500-600 m Guadal {+-+}
quivirs laakson yläpuolelle kohoava Eteläinen
Iberian reunavuoristo (pääosa nimeltään Sierra
Morena, kohoaa Sierra de Tudiassa 1.104 m vi.
merenp.). Lännessä reunavuoristoja ei ole, ellei
oteta lukuun Pohjois-Portugalin kumpumaita.
Murroshalkeamista pursui esiin vaski- y. m.
malminpitoisia tuliperäisiä aineksia, josta johtuu
reuiia-alueitten mineraalirikkaus. —
Keskus-ylängön jakaa kahtia horstimaisista vuoristoista
(Sierra de Guadarrama, S. de Gredos, S. de Gala,
Serra da Estrella v. m.) muodostunut, lounaasta
koilliseen kulkeva Kastilian rajavuoristo (korkein
huippu Pico de Peiialara 2.405 m). Sen
pohjoispuolella ovat Leonin ja Vanhan-Kastilian,
eteläpuolella Uuden-Kastilian yksitoikkoiset, cafionien
uurtelemat ylätasangot (m. m. La Mancha), sekä
aaltomaiset Estremaduran. Alemtejon ja Algarven
ylängöt.

Pyramus ja Thisbe Pyreneitten niemimaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0656.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free