Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyreneitten vuoret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12:53
Pyreneitten vuoret
1234
Tälliin vanhaan jätealueeseen liittyy pohjoisessa
ja etelässä kaksi nuorta, vasta tert Uumajalla
syntynyttä poimuvuoristoa: pohjoisessa
vaikeakulkuinen Pyreneitten rajavuorista (Pic de Néthou
Maladetta-ryhmässii 3,404 m), johon geneettisesti
kuuluvat Katalonian vuoret (idässä) ja
Baskilaiset vuoret sekä osa Kantabrian vuoristoa
(lännessä), etelässä taas Andalusian vuoristo
(pääosa Sierra Nevada, jossa Mulhacen 3.4S1 m).
Näiden poimuvuoristojen ja vanhan jätealueen
välissä ovat nuorista kerrostumista syntyneet,
kolmionmuotoiset täytealangot, Andalusian ja
Ara-gonian laaksot (kumpikin n. 27,000 km2).
Vesistöt. Koska P. n:n pinta viettää idästä
länteen, laskevat kaikki suuremmat joet. Ebroa
lukuunottamatta. Atlantin valtamereen.
Ilmastosta johtuvista syistä ja omituisen
pinnanmuodostuksen takia on ainoastaan jokien suuosilla
liikennemerkitystä. Vesimäärä yleensä vähäinen,
vaihteleva, koskia kaikkialla, missä joet kulkevat
keskusylängön reunojen poikki. Ylätasangolla
jokien syvät canonit vaikeuttavat suuresti
maaliikennettä. Päävirrat ovat Duero (port. Douro),
Tajo (Tejo), Guadiana, Guadalquivir (Atlantin
valtamereen), Segura, Jucar ja Ebro
(Väli-mereen). — Järviä vähän, kaikki mitättömiä.
Ilmastollisesti P. n. muodostaa
erikoisen alueen jyrkkine vastakohtineen. Iberialainen
ineseta lämpenee kesällä ympäröiviä alueita
enemmän (heinäkin keskilämpö Madridissa 24,5° C),
joten sen yläpuolelle muodostuu ilmanpaineminimi
(761 mm) ; talvella taas jäähtyminen on suurempi
kuin muualla (tammik:n keskilämpö Madridissa
+ 4,i° C, usein pakkaspäiviä, lunta ja jäätä),
jolloin syntyy maksimi (766 mm). Talvella tuulet
siten puhaltavat keskustasta ulospäin, kesällä
päinvastaiseen suuntaan. Kesäiset merituulet eivät
kuitenkaan tuo sadetta mesetalle. sillä
reunavuo-ristot keräävät kaiken kosteuden niistä.
Mese-tan sadevähyys (400 mm v:ssa) painaa ieimansa
kasvullisuuteen ja elinkeinoihin. —
Reuna-alueetkaan eivät ole yhdenluontoisia. Pohjoisessa ja
luoteessa vallitsee puhdas valtameri-ilmasto,
sademäärä on runsas (Santiagossa 1,652 mm v :ssa)
ja lämpötila tasainen (Oviedossa tammik:n
keskilämpö -f 6.4° C. lieinäk :n -|-18.8°C).
Länsirannikkoa eteläänpäin mentäessä lämpö kohoo
(Lissabonissa tammikin keskilämpö 10.8° C,
lieinäk:ii -j-21,;°C) ja sademäärä vähenee
(vuotuinen sademäärä Lissabonissa 726 mm).
Etelä-ja itärannikoilla vallitseva välimerenilmasto on
vielä lämpöisempi (Malagassa tammikin
keskilämpö -I-12.?° C, heinäk:n -f 26,S°C), sademäärä
alhaisempi (sataa n. 400 mm v:ssa); suurin osa
sateesta tulee talvella.
Kasvullisuus alueet vastaavat
ilmastoalueita. Pohjoisessa ja luoteessa on rehevää
nurmea ja metsää (tammi, pyökki, kastanja, laakeri,
viikuna), joten maisemat suuresti muistuttavat
Keski-Eurooppaa. Muualla metsää (kaikkiaan P.
n :11a n. 7 % pinta-alasta) tavataan melkein vain
vuoristojen sateenpuolisilla rinteillä. Meseta on
aivan metsätöntä, tomillares (Thymus- y. m.
pensaita) ja jarales (Cistus) nimistä nummea tai
selvää aroa (La Mauchan y. m. espartoheinäaavikot).
Välimeren rannikoilla vallitsee etelämainen
väli-merenkasvullisuus aina viheriöivine lehtipuineen;
tavataanpa siellä suurehkoja
taatelipalmumetsik-köjäkin (esim. Elelien luona). Maanviljelyksen
siellä tekee mahdolliseksi ja erittäin tuottoisaksi
laaja, huolella hoidettu kasteluverkko. —
Alkuperäinen eläimistö on suureksi osaksi
hävitetty. Pohjoisissa vuoriseuduissa tavataan vielä
susia, karhuja y. m. s., etelässä Gibraltarin
kallioilla ainoa euroopp. apinalaji (ks. Magotti).
— Meret ovat kalarikkaita.
Erilainen luonto ja erilaiset elinehdot jakavat
P. n:n väestön kahteen pääryhmään, mesetan
maataviljeleviin, vanhoillisiin,
itseensäsulkeutu-neiliin asukkaihin ja rannikkoalueiden
maanviljelyksen ohella kauppaa, merenkulkua ja
teollisuutta harjoittaviin, ulkoapäin tuleville
vaikutteille alttiimpiin, edistysmielisiin kansoihin.
Seurauksena on ollut alituinen ristiriita ja taistelu
keskustan ja renna-alueitten välillä, jossa
keskustan asukkaat tähän asti ovat olleet voitolla.
-Valtiollisesti P. n. jakaantuu Espanjaan,
Portugaliin ja Andorraan (ks. n.).
E. E. K.
Pyreneitten vuoret (ransk. Pyréuées, esp.
pi-rinéos, lat. Pyrenæi Montes), Pyreneitten
niemimaan (Espanjan) ja Euroopan mantereen
(Ranskan) välinen rajamuuri, kulkee Atlantin
valtamerestä (Biskajan-Iahdesta) itä-kaakkoista
suuntaa Väliniereen, 435 km pitkä, 60-130 km leveä,
peittää n. 50,000 km2. Pohjoiseen P. v.
laskeutuvat jyrkästi, etelään loivemmin, lähettäen
harjanteita kauas Aragoniaan ja Kataloniaan. —
P. v. ovat syntyneet voimakkaan poimettumisen
johdosta, joka loppui eoseeni- ja mioseeniaikojen
välissä. Pääaineksina ovat graniitti y. m.
vanhat vuorilajit; ne muodostavat keskusvyöhykkeen.
joka on laajempi idässä ja keskellä, kaveten
lännessä. Reunoilla siihen liittyy nuorempia
aineksia, kivihiili-, jura- ja liitukauden kerroksia,
jotka kaikkialla ovat voimakkaasti poimettuneet.
P. v. jakaantuvat Keskus-Pyreneihin Pic des
Es-caliers’in ja Col de la Perchen välissä sekä
matalampiin ja lyhyempiin Länsi- (Pic des
Esea-liers’istä Biskajan-lahteen) ja Itä-Pyreneihin (Col
de la Perchestä Väliniereen). Länsi-Pyreneit eivät
missään nouse yli 1.500 m yi. mereiip.
Iveski-Pyreneit ovat myös lännessä matalampia (Pic des
Escaliers 1.478 m) ja kohoovat itäänpäin (Pena
Colorada 2,886 m. Vignemale 3.290 m, Mont Perdu
3,352 m), korkeimmilleen P. v :n keskustassa,
Maladettassa (Pic de Néthou 3.404 m), jonka
harjakorkeus on 2,500 m. Itä-Pyreneit
hajaantuvat useampiin jonoihin (Monts Abëres, Carigou,
Corbières y. m.) ; korkein huippu Puigmal 2,909 m.
— Vaikka P. v :ssa ei olekkaan Alppien kanssa
kilpailevia huippuja, ovat ne kuitenkin,
Länsi-Pyreneitä lukuunottamatta, paljon
vaikeakulkuisemmat kuin Alpit: niiden vähälukuiset solat
ovat yleensä kovin korkealla. Ajoneuvoilla
kulkukelpoiset ovat: Port de Somport (1.640 m), Col de
Puymoreins (1.931 m), Col de la Perche (1.610 m)
sekä Col de Pertus (290 m: Itä-Pyreneissä).
Rautatiet kulkevat P. v:n päiden ympäri. •—
P. v :lle ominaista on järvien vähyys ja pienuus,
merkilliset hevosenkengänmuotoiset
circus-laak-sot (cirques), korkeat, äkkijyrkät vesiputoukset
(gaves). Jäätiköitä on vähän, eivätkä ne ulotu
2.200 m alemmaksi. Lumiraja etelärinteellä
2,800 m, pohjoisrinteellä 2.500 m yi. merenp. —
Kuumia lähteitä on harvinaisen paljon : Ranskan
puoleisessa osassa 500. Espanjan puolella vielä
enemmän. — Länsiosissa sataa runsaasti, jotavas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
