Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyreneitten vuoret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1235
Pyrenomycetes — Py rogallushappo
l2:tG
• iavarnifn citvus-laakso Keski-Pyr^neissa.
luin itäosat ovat vähäsateisia ja siitä syystä
alastomia. vailla kasvullisuutta, joka länsiosissa on
h\\in rikasta. P. v:n kasvisto on lajirikkaampaa
kuin Alppien, käsittäen useita endeemisiä lajeja.
Vielä tavataan karhuja, susia, gemssejä,
vuori-vuohia y. m. — Asutus on harvaa. Väestö elää
etupäässä karjanhoidolla, joka kuitenkaan ei ole
kehittvnvt meijeritaloudeksi kuten Alpeilla.
E. E. K.
Pyrenomycetes ks. Kotelopulloiset.
Pyrethrum, C/irysonthemum-suvun alasuku t.
läheinen eri suku mykerökukkaisten heimossa.
Useista lajeista saadaan hvönteispulveria
(persialaista ja dalmatialaista), toisia käytetään
koristekasveina, vrt. C h r v s a n t h e m u m.
Pyretica (kreik. pyreto’s - kuume), kuumetta
vastustavat lääkkeet, kuten kiniini, antifehriini
y. m. S. S.
Pyrheliometri (kreik. pyr = tuli, helios =
aurinko, ja metron - mitta), Pouillefn keksimä
koje. jolla voidaan mitata auringon määrätyssä
ajassa maanpintaa vastaan säteilemä
lämmön-paljous. Se on ohutseinäinen, pyöreä,
umpinainen hopearasia. joka on täytetty vedellä. Rasian
kansi on kimröökillä päällystetty ja sen sisässä
on lämpömittari. Rasiaan on kiinnitetty
jalus-timen kannattama metalliputki, jolla rasiaa
voidaan kiertää putken akselin varassa veden
sekoittamista varten. Siten kohoaa veden lämpötila
yhtä paljon joka kohdalta. Havaintoja tehdessä
käännetään rasiaa, niin että kimröökkipinta on
kohtisuorassa auringon säteitä vastaan. Jos nvt
lämpömittaria havaitaan esim. 5 minuutin aikana,
niin saattaa, kun astian sisältämän veden paino
on tunnettu, laskea auringon p:n kantta vastaan
tässä ajassa säteilemün lämmön paljouden, vrt.
I n s o I a t s i o n i. U. 8 :n.
Pyridiini, kem. yhdistys hiilestä, vedystä ja
typestä, CiHjN. Sitä on aina kivihiili- ja luu
tervassa, ja vähän tavallisessa ammoniakissa.
Väritön, pahanhajuinen neste: kiehuu 115° C.
Muodostaa happojen kera suoloja. Vety in statu
nascendi ks. Status nascendi) muuttaa
s<-n piperidiiniksi. Useat alkaloidit kuten
koniini, nikotiini ja kokaiini voidaan
johtaa p :-tä. Sitä käytetään lääkkeenä, raakana
paloviinan denaturoimiseen, y. m. 8. 8.
PyTidiiniemäkset, ovat orgaanisten
tvpen-pitoisten aineiden kuivatisloustuloksia. Ne ovat
pahanhajuisia värittömiä ni-teitä. sisältävät
pyri-diiniä ja sen homologeja, pikoliinia, lutidiinia
ja kollidiinia. Oleum aniinale fmtidum.
eläinjätteiden kuivat islanksessa svntyvii. sisältää pää
asiallisesti p: iä. Niitä käytetään paloviinan de
uaturoimiscen. S. S.
Pyriitti ks. R i k k i k i i s u.
Pyriphlegethon /-«-’//iöh/ ks. 1’ h 1 e g e t h o n.
Pyrkijä ks. Nuorisoseuraliike, p. 1360,
Pyrmont. 1. Alue Saksassa, Waldeckin
ruhtinaskuntaan kuuluva ent. ruhtinaskunta
Brauii-selnveigin, Preussin jn Lippen alueitten viilissä;
66 km5, 9.162 as. (1905). enimmäkseen
protestantteja. — P:lla oli v:een 1494 oma kreivi. 1557
se joutui Lippelle, 1583 Gleichenin kreiveille. 1625
Wnldeckille. — 2. Edelliimain. alueen
pääkaupunki. ruhtinaan kesäasunto, Emmer-joen
laaksossa; 1.527 as. (1905). Tunnettu
terveyslähteistään, joilla vuosittain käy n. 23.000
kvlpyvie-rasta.
Pyro ... (kreik. pyr = tuli) esiintyy alkuosana
useissa yhdyssanoissa, kemiassa varsinkin
ilmaisemassa aineita, jotka kuumentamalla syntyvät
toisista aineista.
Pyroboorihappo 1. tetraboori happo.
Kun normaalista 1. ortoboori happoa
iHjBOj) kuumennetaan 100° :een, niin erkanee
siitä vettä ja syntyy metaboorihappoa
(HBOj): H3B0j—h»0"= HBOj, ja kun tätä edelleen
kuumennetaan 160° :een. niin syntyy samalla
tavalla pyroboorihappoa : 41IBO,—H2Ö = 11,B,07. P.
vuorostaan hajaantuu kuumennettaessa vedeksi
ja booritrioksidiksi. P:n suolat ovat
pysyväisem-mät kuin muiden boorihappojen; niinpä on
tavallinen booraksi (Na5B,07+101l5O) tämän hapon
natriumsuola. E. U nen.
Pyroelektrisiteetti (kreik. pyr = tuli, ja
elektrisiteetti = sähkö) 1. k i d e 1 ä m p
ö-s ii h k ö, sähkö, jota syntyy muutamissa kiteissä,
kun niitä lämmitetään tai jäähdytetään. Toisissa
kiteissä, kuten turmaliinissa ja vuorikristallissa,
p. jakautuu saman akselin mukaan niin, että
lämmitettäessä tämän akselin toisessa päässä
esiintyy positiivista, toisessa negatiivista sähköä.
Jäähdytettäessä sähkölajit vaihtuvat;
vakinaisessa lämpötilassa kide on sähkötön. Toisissa
kiteissä kuten kipsissä ja fluorisälvässä p.
jakautuu eri akselien mukaan. U. S:n.
Pyroforit 1. itsesytyttäjä t. aineet, jotka
yhtyvät ilman happeen niin kiivaasti, että
rupeavat hehkumaan, s. o. syttyvät itsestään.
Tällaisia aineita ovat alhaisessa lämpömäärässä
oksideistaan pelkistetyt metallit, kuten nikkeli,
koboltti ja rauta. Alhaisessa lämpömäärässä
pelkistetty metalli muodostaa nimittäin hyvin
hienon jauheen, joten sille ja ilman hapelle
tarjoutuu mahdollisimman suuri yhtymispinta ja
hapettuminen siten tapahtuu kiivaasti. Sama omi
naisuus on kaliumsulfidilla, kun sitä on
valmistettu pelkistämällä alunaa
(kaliumaluminiumsul-faattia) sokerilla. E. M-nen.
Pyrofosfaatit, pyrofosforihapon suolat.
Natrium- ja rautasuoloja käytetään välistä
lääkkeenä. Fosforihappo määrätään painoanalyysissa
tav. magnesium-p :na. 8. 8.
Pyrofosforihappo ks. Fosforihappo.
Pyrogallushappo, pyrogallol i, CsH.Oj.
kolniiarvoinen fenoli, saadaan gallushappoa
kuumentamalla. Värittömiä veteen ja alkoholiin
helposti liukenevia karvaita kiteitä. P:n alkalinen
iiuos imee kiihkeästi ilmasta happea. Sitä käy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
