Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pysty-ympyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1245
Pysty-ympyrä—Pytheas
124<i
I rassu p :aa vastaan. Jälkimäistä esittää tyyni
[vedenpinta. U. S:n.
Pysty-ympyrä, v e r t i k a a 1 i y 111 p y r ä. I.
j Zenitin kautta vedetty isoympyrä taivaalla. —
2. Eräs tiihtitieteelliuen kone, ks.
Tähtitieteelliset koneet.
Pysyväislämpöiset, tasalämpöiset 1.
lämminveriset, ks. Eläimellinen lämpö.
Pysyvärnagneetti ks. Magneetti.
Pysäkki ks. Rautatie.
Pyterlahti. 1. Kylä meren rannalla
Virolahdella, n. 35 km itään Haminasta. Kylässä sijaitsee
lx>u nais-Karjalan kansanopisto. Rannikolla P:u
lähettyvillä kivilouhoksia, joiden vuorilaji
Viipurin rapakivialueeseen kuuluvaa
rapakivi-graniittia. Kaikista Suomen graniiteista on
P:n rapakivigraniitti saavuttanut suurimman
käytön. Sitä on viety varsinkin Pietariin
erittäin suuret määrät jo kaupungin perustamisesta
alkaen (m. m. lisakinkirkon mahtavat pylväät
ovat P:sta tuotua vuorilajia, samoin Aleksanterin
patsas talvipalatsin edustalla, lukemattomien
rakennusten kiviosat j.n.e.). P :n rapakivigraniitti,
ollen helposti rapautuvaa, ei ole osoittautunut
kestäväksi rakennuskiveksi. Useat siitä valmistetut
pylväät ja kuvapatsaiden jalustat Pietarissa ovat
ehtineet jo melkoisesti vioittua. L. ll-nen.
2. Maatila P:n kylässä, pinta-ala 840 ha.
Höyrysaha 1884-1910." P. oli Ruotsin vallan
aikana säteri, jonka mainitaan olleen erikoisen
hyvin rakennetun. Peruutettiin Kaarle XI :n
reduktsionissa ja on nyk. verotila (eversti
Eke-sparren perinnöksi ostama 1856). Omistaja (1914)
maanvilj. E. Nakari. A. Es.
Pythagoraan väittämä kuuluu: ..S
»ora-k u Imaisen kolmion hypotenuusalle
piirretty neliö on yhtäsuuri kuin
kateeteille piirretyt neliöt
yhteensä." Tämän geometrialle niin erittäin
tärkeän väittämän arvellaan olevan
pythagora-laisten keksimän. Euklides todisti väittämän
seuraavaan tapaan: Suorakulmaisessa
kolmiossa ABC (ks. kuvaa)
piirre-t tään kohtisuora AD suoran kulman
huipusta hypotenuusaa vastaan. Sen
jatke jakaa liypotenuusan neliön
CBLIi kahteen suorakaiteeseen, joista
toinen CDJK on yhtäsuuri kuin
neliö AVO H ja toinen DBLJ = neliö ABEF
(suorakaide CDJK on näet = 2 kertaa kolmio ACK ja
neliö ACGH = 2 kertaa kolmio BCG, mutta
kolmiot ovat yhteelliset. suorakaide ja neliö ovat
siis yhtäsuuret). Tärkeytensä vuoksi on p. v:lle
pantu nimitys ..m agister ra a t h e s e o s" =
matematiikan (oikeastaan opetuksen) mestari,
vrt. P y t h a g o r a 1 a i s e t luvut. U. S:n.
Pythagoralaiset luvut. Jos suorakulmaisen
kolmion liypotenuusan ja kateettien lukuarvoja
merkitään x. y, z, on Pythagoraan väittämän
(ks. t.) nojalla t- = y2+z-. Kaikkia kokonaislukuja,
jotka toteuttavat tätä yhtälöä, sanotaan p. l:ksi.
Voidaan todistaa, että kaikki mahdolliset p. 1.
saadaan yhtälöistä x = m(a–\- b-); y = m(a–b2) ja
z = 2mub, kuu annetaan m :lle mielivaltainen
kokonaisarvo sekä «:lle ja b :lle kokonaisarvoja,
joilla ei ole yhteistä teki jää. U. S:n.
Pythagoras [pythago’-] (n. 570-500 e. Kr.),
kreik. viisas, italisista filosofeista vanhin, oli
kotoisin Samos-saarelta; hän asettui keski-ikäi-
senä Ala-Italian Krotoniin ja perusti tänne
Egyptin pappissäädyn kaltaisen, osaksi
uskon-nollis-moraalisen, osaksi tutkimiselle
omistautuneen veljeskunnan, joka ankarille oh jeineen,
symboleineen ja salamerkkeineen oji tullut,
samoinkuin orphilaiset mysteerit, myöhempien
vel-jeskuntalaitosten esikuvaksi. Tämä pythagoralai
nen liitto saavutti suurta kunnioitusta ja
muodostui johtavaksi poliittiseksi aristokratiaksi
monessa Suur-Kreikan kaupungissa, kunnes valtaan
päässyt rahvas n. 440 e. Kr. tuhosi tai karkoitti
liiton jäsenet. P:n opeista ei ole varmoja
tietoja; hän piti ne näet salaisina, ja hänen
seuraajansa lisäsivät omiaan hänen tutkielmiinsa ja
väitelmiinsä. Herakleitos sanoo, että P. oli tutki
nut enemmän kuin kukaan muu ihminen. Useista
huomioista ja väitteistä, jotka vanhastaan
liitetään P:n nimeen, voi päättää, että hänen
tutkimuksensa varsinkin koskivat matematiikkaa,
säveloppia ja tähtitiedettä. Näistä P:n väitteistä
mainittakoon geometrinen väittämä liypotenuusan
ja kateettien neliöiden suhteesta, fysikaalinen
oppi sävelien korkeuden konstanttisesta suhteesta
värähtelevien kielien pituuteen, ja otaksuma, että
taivaankappaleiden säännölliset liikkeet ovat
soivia. vaikkemme huomaa niiden yhteissointua eli
„sfäärien harmoniaa". Ihailemansa
maailmankaikkeuden harmoniselle järjestykselle P. omisti
..kosmos" nimityksen (myös sana ..filosofi" =
viisauden rakastaja, mainitaan hänen
keksimäk-seen) ; mystikon tapaan hän näyttää lähteneen
tästä kaikkeudesta, tähtiliikkeiden ja
sävelsuhtei-den perustalla kuvitellen maailmaa
olemukseltaan lukujärjestykseksi. Mutta tästä maailman
kuvasta ei synny yritystä laskea eikä edes
kvantitatiivisesti selittää maailman kulkua:
pythagoralaiset eksyvät lukusymboliikkaan. antavat
luvuille olioiden luovina syinä ja määräävinä peri
kuvina salaisen voiman. Piste esim. on yksikön
ilmaus, viiva 2-luvun, pinta 3-luvun. pyramidi
4-luvun; 2 on myöskin naisprinsiipin, 3 miespuo
lisen prinsiipin merkki, sentähden avioliitto,
joka ne yhdistää, merkitään 5-luvulla. Parilliset
luvut edustavat rajatonta, epätäydellistä,
parittomat rajoittamisen ja luomisen toimintaa: pyhä
erikoisasema oli kymmenluvulla. Tähän luku
taikuuteen, josta kuitenkin
kymmenlukujärjes-telmä on peräisin, liittivät pythagoralaiset
orphi-laislahkojen uskonnollista dualismia, esim.
sielunvaellusopin. P:n seuraajista etevimmät olivat
Arkhytas Tarentolainen ja Pliilolaos. joka levitti
mestarinsa oppeja varsinaiseen Kreikkaan: useat
sen ajan tiedemiehet, vieläpä Platon ja aikaisempi
Akademia, joutuivat P:n ajatussuunnan
vaiku-tyksen alaisiksi. Kristuksen syntymän aikaan
pyrittiin mystikkojen taholla uudistamaan hänen
oppejaan; Okellos Lukanialaisen ja Timaios
Lok-rilaisen nimellä kulkeneiden teosten arvellaan
nykyään olevan peräisin näistä
uuspythagoralai-sista piireistä. A’. L.
Pytheas [pytlic’-], kreik. merenkulkija,
tähtitieteilijä ja maantieteili jä Massiliasta, teki n. 330
e. Kr. tutkimusretken Liinsi-Euroopan rannikkoja
pitkin Brittein-saarille käyden Thulessa (ks. t.)
asti. P:n matkakertomus on hävinnyt, mutta
muutamia otteita siitä antaa Polybius. Tiedonannot
Brittein-saarista ovat yleensä verraten tarkat.
Thulesta hän kertoo, että siellä ei ole maan.
veden ja ilman välillä mitään eroa. vaan ne ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
