Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pysty-ympyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1247
Pythia—Pyöriäinen
1248
siilautuneet yhdeksi aineeksi, joka estäu kaiken
liikenteen P. on «nsimiiiii, joka määriisi
paikkojen leveysasteet ja selitti jotenkin
luotettavasi i vuorovesi liikkeen. [P n mutkakertomuksen
lähteet on koonnut ja julkaissut m. m. ruots.
Amdaoa 1824.] E. E. K.
Pythia, ennustuspapitar Delpliois-a, joka
Apol-lonin temppelissä lialtioituueena vastasi
neuvou-hakijaui kysymyksiin ks I)e lp li oi).
Pytholaiset kilpailut >kreik. tn pgthi’ai.
lähinnä olympialaisia tärkeimmät Kreikan
kansallista kilpailuilta. Niiden iästä ei ole tietoa,
tiede-t.i.ii» vain, että amphiktyouit n. 586 e. Kr. ottivat
niiden toimeenpanon haltuunsa delpkolaisilta ja
laajensivat niitä. Ne vietettiin Delphoissa
Apollonin kunniaksi joka 4:s vuosi, kutikin
Olympiadin kolmantena vuonna. Bukatios-kuussa (luult.
elokuussai. Alkuaan kuului juhlaan paitsi
juhlakulkuetta ja uhreja ainoustaan muusillinen
kilpailu: kilpailtiin laulussa kitharan säestyksellä.
V. 5*6 e. Kr. liitettiin tähän muusillisia kilpailuja
laulussa huilun säestyksellä ja huiluusoitossa.
johon myöhemmin tuli lisää näytelmäkilpailuja.
Sitäpait-i 586 liitettiin Olympian kilpailujen
malliin gymnillisiB kilpailuja, miesten ja pcikain
kilpailuja ja hippillisiä kilpailuja, kilpa-ajoja.
Voittopalkintoina oli aikaisemmin arvoesineitä,
kolmijalkoja y. m.: mutta 6:nnelta vuosia, saivat
voittajat laakeriseppeleen. P:ia k:ja pantiin
toimeen vielä 4:nne!lä vuosis. j. Kr. Paikallisia
p:ia k:ja Apollonin kunniaksi vietettiin eri
tahoilla kreikkalaisten asuma-alaa. L. T.
Python lpython], kreik. tarustossa Delphoin
läheisyydessä oleileva, ihmisille ja eläimille
vaarallinen lohikäärme, jonka Apollon jousellaan
ampumalla surmasi. L. T.
Python ks. Jättiläiskäärmeet ja T i i
kerikäärme.
Pytsy i ruots. pyts), laivaämpäri. merimiesten
käyttämä.
Pyttis ks. P y h t ä ä.
Pyxis ks. P v k s i s.
Pyy ks. M e t s ä p y y.
Pyydystyspuut. P:ksi nimitetään havupuita,
jotka kaarnakuoriaisten parveiluaikuna hakataan
kumoon sinne tänne metsiin siinä tarkoituksessa,
että kaarnakuoriaiset kerääntyisivät näihin ja
jättäisivät kasvavat puut koskematta. Jonkun
ujon perättä kuoritaan sitten p. tai poltetaan
niihin kokoontuneina kaarnakunriaistoukkineen
ja -koteloineen. U. 8-s.
Pyygatti ruot- npygntt). reikä tai torvi, joka
aluksen laidan lävitse johtaa kannelle tulleen
veden pois. F. W. /,.
Pyykitys. Kun rajankäynneissä ja
muati-jaoi–a ’ks. t rajalinjat ovat maulle sauvoitetut
ja rujapolvet ja -päätepisteet aluksi maalle
puupaaluilla merkityt, paalutetut, rakennetaan
sitten rajalinjojen päätepisteisiin ja polviin
kiviset rajamerkit (k*, t.) 1. pyykit ja rajalinjoille
pannaan viitta- ja viisarikivet. Tätä
sanotaan rajojen p:k*i. Rajamerkeistä luutii
maanmittari nykyään selitelmän I. pyv k kisel
i-tykien, j<>«>a mainitaan pyykkien numerot,
nimet laadut, välimutkat toisistaan ja mitä tiloja
pyykit erottavat. E. A. /’.
Pyykki I Rajamerkki ja Pvykity».
Pyynikki, luonnonihuiiu horju Tampereen
kaupungin äärellä, -en länsipuolella, kuuluu sii-
heu i maa jään liikuntosuuntaa osoittavaan)
harju-jouoon. joka alkaa Hämeenkyröstä kulkieu sitten
länsiluoteesta itäkaakkoon, kunnes Kangasalan
harjuissa jatkuu luoteis-kaakkoissuuntaisena.
Harjun korkeimmalla paikalla (n. 170 m yi. merenp.)
näkötorni, josta kaunis näköala etelään ja
lounaaseen Pyhäjärvelle, sekä pohjoiseen
Näsijärvelle. P:n huomattavuuksista mainittakoon m. m.
„TUermopyleen" kalliosoin, josta myös viehättävä
näköala Pyhäjärvelle. — l’:n etelän puolisella rin
teellä on Kosendtilin kesäravintola. Näkötornin
vieressä kaupungin vesijohtolaitoksen vesisäiliö,
vrt. Tampere. L. ll-nen.
Pyyntö ks. A n o m u s.
Pyökki, tavallinen p., puna-p. (Fagua
silvotical, komea, jopa 30 m korkea, tammen
sukuinen Fajaccæ-heimon
puu, joka on lveski-Euroopun
yleisin metsiä muodostava
puu ja kasvaa kauniina
metsinä jo Etelä-Ruotsissa.
Lehdet ovat puikeansoikeita.
kovia, kiiltävänkaljuja,
tum-manvihreitä, melkein
ehytlaitaisia. Piikkinen kehto
ympäröi kahta n. 1 */j cm
pitkää pähkinää. P:n kuori
on sileä, harmaanvnlkea. Puu
»n erinomaista polttopuuksi,
vähemmän arvokasta, vaikka
paljon käytettyä
puuteollisuuteen. Pähkinöitä
käytetään erinomaisena sikojen
ruokana tai puristetaan niistä hyvänmakuista
öljyä. P. vaatii multavaa maata. Hakataan
edullisimmin 120- 140-vuotiaana. P.-inetsä on hyvin
mahtava ja varjoisa; maa on siellä melkein paljas,
vain keväisin kauniskukkaisten ruohojen vallassa.
P:n puualehtistä muunnosta, veri-p:iä, jonka
lehtisiä oksia meilläkin usein näkee
talvikoris-teina huoneissa, viljellään koristepuuna. P.
kestää puistoissa vaivoin Etelä-Suomen ilmastoa.
Välke a-p. ks. C a r p i n u s. K. L.
Pyöreä kaari, puoliympyränmuotoinen kuuri.
P y ö r ö k a a r i n e n tyyli, yleensä
muuriau-koissaan ja holvikaarissaan p:ää k :ta viljelevä,
vasituisesti romaaninen tyyli (ks. t. ynnä
Kaari). ’ U-o N.
Pyöreän pöydän ritarit ks. A r t u r.
Pyöreärauta, kankirauta, jonka
poikkileikkaus on pyöreä.
Pyöriäinen 1. meri sika (1’liocætia
communis), korkeintaan 500 kg painava, tav. l,»-2 m
pitkä
hammas-valas, jonka
vartalo on lyhyt ja
paksu, keskellä
selkää matala,
kolmi-kulmainen selkä-evä, pää
pienehkö, lyhytkuo-noinen, otsa
kaareva, kussakin
leukapielessä
20-28 teräväsärmäistä
hammasta. Väri
päältä luusta,
kupeilta harmahtava, alta valkea, paitsi alaleuassa
niustuhko. Asustaa Euroopan rannikoilla Poli-
PyOkki. I kukkiva oksa,
? pähkinät kehdossaan.
Pydrlaislä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
