Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyörre ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1249
Pyörre—Pyörän van n e
1250
! lois-Jäämerestä Välimereen saakka, tavattu myös
Mustassameressä. Pohjanmeressä ja pohjoisessa
Vtlantissa se on yleinen, samoin kesäisin
Itä-neressä, talveksi se näyttää siirtyvän pois
Itä-I nerestä samoinkuin etelämmäksi pohjoisimmilta
isuiupaikoiltaan. Myöskin meidän rannikoillamme
p. on tavattu melkein joka kesä, useita kertoja
m. m. Pohjan- ja Suomenlahden perukoissakin;
1901 se saatiin Laatokasta.. Keski-Euroopassa p :n
m usein huomattu kohoavan jokiin, m. m. Seineä
pitkin Pariisiin ja Elbessä Magdeburg!in saakka.
Se elää mielellään parvissa ja syö kaloja, tehden
-angen suurta vahinkoa silliparvia ahdistamalla.
| Tämän vuoksi samoinkuin arvokkaan traanin ja
| nahan takia pyydystetään p:tä innokkaasti.
I. V-s.
Pyörre, syntyy vedessä, kun vesimolekylit
jossakin paikassa joutuvat alaspäin suunnattuun
kierteisliikkeeseen. Syynä tähän voi olla esim.
ulkonainen este tai se, että joku kylmempi t.
tiheämpi vesikerros on alhaalta vaikuttavan
puristuksen tähden noussut pinnalle. P:itä ilmestyy
usein nopeasti virtailevaan veteen kuten
kapei-Uin salmiin ja koskiin. — Vesipyörteiden
kover-tamia koloja tapaa niin meillä kuin muuallakin
monessa paikassa. Sellaisia ovat esim. n. s. h i
i-denkirnut (ks. t.) Imatran partaalla.
Samanlaisia muodostuksia vaikka paljon suurempia
i useita metriä syviä ja leveitä) saa nähdä
Luzernin „Gletsehergarteu"issa. — P.-liikkeiden
! teorian ovat laatineet H. v. Helmholtz ja W. Kelvin.
U. S: n.
Pyörremyrsky ks. M y r s k y.
Pyörrepatsas 1. t r o m b i, pienellä alueella
tapahtuva ilman kierteisilmiö. P:n
yksinkertaisinta lajia esittävät ne pienet, lyhytaikaiset
ilmanpyörteet, jotka auringonpaisteisina päivinä
maanteillä, kaduilla ja aukeilla paikoilla
nostavat pölyä ja hiekkaa ilmaan. Joskus tällaiset
tuuliaispäät voivat kohota 50-100 m:n
korkuisiksi, hitaasti edentyviksi, kohta taas hajoaviksi
pöiypatsaiksi. Paljoa vaarallisemmat
seurauksiltaan ovat varsinaiset trombit, esiintyköötpä ne
sitten maalla tai merellä. Ne ovat korkealla
olevien ilmakerrosten joskus maahan asti
ulottuvia kartionmuotoisia pyörteitä, joiden huippu
on alaspäin käännetty. Maalla ne voivat
ylettyä 600-1,600, vieläpä 1.900 m:nkin korkeuteen.
P:n liike on kolmenlainen: edentyvä, pyörivä
ja pystysuora. Edentymisnopeus on sangen
erilainen. vaihdellen muutamista metreistä aina
40.
Pyörrepatsas.
Vii. Painettu 1815.
1,000 m:iin saakka sekunnissa. Pyörivä liike
puuttuu joskus, mutta voi toisinaan olla hyvin
vinha, ollen joko myötä- tai vastapäiväinen.
Trombin keskuksessa tapahtuva ilman pystysuora
nousuliike tekee kierteisliikkeen ruuvintapaiseksi.
P. voi aikaansaada paljon vaurioita: riuhtaista
irti kattoja, tempoa juurillensa vahvoja puita ja
viedä ne mukanaan satoja m :ejä, vieläpä siirrellä
suuria kivilohkareitakin. Merellä p. saa veden
kovasti kuohumaan, kuljettaen mukanaan korkean
pyörivän vesipatsaan, joka ylhäällä liittyy
pimeään, alaosaltaan suppilonmuotoiseksi muo
dostuneeseen pilveen, vrt. kuvaa. P:n seurauksia
ovat usein: salama, ukkonen, rakeet tai rankka
sade. O. S:n.
Pyörrevirta (Foucaultin
pyörrevirrat) ks. Sähkövirta.
Pyörtyminen (vertigo), lievemmän tahi
ankaramman tajuttomuuden seuraama kohtaus, jossa
tav. näköpiirin mustuessa ihminen kadottaa
ky-vyn pysyä pystyssä, ja hervottomana ja kalpeana
kaatuu maahan tahi ainakin horjahtaa jonkin
verran. P:n syynä on aina tavalla tai toisella
sairaloisesti häiriintynyt hermoston toiminta.
Kaikenlaiset seikat, jotka saattavat veren
aivoista äkkiä vähenemään, niinkuin heikon
ihmisen äkillinen nouseminen makuuasemasta
pystyyn, monet kiihotustilat vatsaontelon elimissä,
kauhu, pelko y. m. s., johtavat helposti p :een.
Erittäin alttiita p:lle ovat yleisesti heikot,
heikkohermoiset ja ankaran taudin jälkeen
toipumis-tilassa olevat. Vallan erikoisena tautina
esiintyy p. kaatuvataudissa (ks. t.). Tavallisen
pyör-tymiskohtauksen sattuessa on potilas saatettava
pitkälleen niin, että pää on yhtä matalalla kuin
muukin ruumis. Jos kohtaus näyttää pitkistyvän,
on syytä kohottaa potilaan jalat muuta ruumista
ylemmäksi niin. että veri paremmin tulvii
päähän. Myöskin pidettäköön silmällä, ettei ahdas
kaulus tai muu sellainen estä pään verenkiertoa.
Askensanottu ei kuitenkaan koske p:tä, joka
esiintyy kaatuvataudin kohtauksissa eikä
myöskään sellaista, joka seuraa halvauskohtausta,
joissa tapauksissa päinvastoin toimenpiteet
käy-kööt siihen suuntaan, että veri. jota niissä tiloissa
on päässä liiankin paljon, pikemmin tulisi
johdetuksi muuanne ruumiiseen. Sellaisissa
tapauksissa on käytettävä kylmiä vesihauteita tahi jäätä
päälaella. Kaikissa pyörtymistapauksissa on
muuten hyvä pyyhkiä kasvoja ja rintaa kylmällä
\ edellä, mikä edistää tajunnan palautumista.
il. O-B.
Pyöräily ks. Polkupyöräily.
Pyörämylly, kahdella raskaalla vierivällä
kivellä varustettu mylly, jossa hienonnetaan m. m.
valuhiekkaa. V. L.
Pyöränrenkaiden kuumentaja,
rautatievau-nunpyörien kuumennuslaitos, jossa on ympyrän
kehässä kaasuliekkejä niin, että niiden avulla
voidaan kuumentaa pyörän ympärillä oleva
rengas pyörän keskiosan ennättämättä
mainittavasti kuumentua. Siten voidaan kuumentumisesta
enemmän laajentunut rengas saada helposti pois
pyörän päältä tai päinvastoin panna paikoilleen
niin, että se jäälidyttyään kutistuneena puristuu
lujasti kiinni pyörään. V. H.
Pyöränvanne 1. pyöränrengas,
ajoneuvojen pyörien ulommaisin osa, joka sekä pitää
koossa pyörän että tekee sen kestäväksi kulu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
