Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pähkinäpuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Päijänne
125l>
Paij&nni-. Kuhmoisien saarisina.
nietiUiuiwia; viljelykset tavallisesti vasta
jou-kun m.itkun päässä rannasta, niin ettii niitä
vain harvemmin (tavallisesti lahtien rannoilla)
on järvelle näkymässä. Rantaäyräät
enimmäkseen louhikkoisia. — S y v y y s s u h t e e t.
P:n pohjamuodossa on erikoisesti
silmiinpistävänä seikkana joukko kapeita suoraviivaisia
uurteita, joista isoimmat ja selväpiirteisinimiit
kulkevat luoteesta kaakkoon (kuten useimmat
lahdetkin ynnä monet pitkät salmet ja niemet) ;
toiset taas kulkevat kohtisuoraan tätä suuntaa
v&staan muutamat vielä pohjoisesta etelään).
Syvin kaikista näistä uurteista on Ristinselän
poikki Rutulahteen jatkuva,
luoteis-kaakkoissuun-tainen uurre, jonka eräässä kohdassa, mainitun
lahden suupuoles-a, on tavattu l’:n syvin
kohta 93 m (siis 15 m alempana
merenpintaa!. Vanhallaselällä syvyys enimmäkseen on
20 00 m ja ainoastaan parissa kolmessa kohdassa
painuu hiukan yli 60 m. Keski-P:n syvin
paikka, yli 80 m, on n. 3 km Mustasalon
koillispuolella Sauselässä. Tehinselän syvyys vaihtelee
10-60 m; vain kahdessa uurteessa on vettä yli
60 m:n, nim. selän pohjoisrajoilla
Tiirinselän-Särkilahden uurteessa. Vehkasalon
lounaispuolella lähes 75 m ja etelämpänä taas
Virmailan-saaren pohjoisrantaa reunustavassa uurteessa,
Linnasaaren kaakkoispuolella n. 70 m. P:n
kaak-koi-imman perukan muodostavassa
koillis-lounais-suuntäisessä uurteessa. Salonsaaren
kaakkoispuolella, on pitkin matkaa syvvyB yli 60 m, vieläpä
eräässä kohden yli 70 m. P:n
järvisyvän-teen muodostumisen ja P:lle
luonteenomaisten uurteiden synnyn selittää prof.
Sederholm seuraavaan tapaan: Muinaiset
maanjäristykset saivat aikaan suoraviivaisia
maan-järistysrakoja vuoriperii-sä (vrt. M u r r o s v i
i-vmt) ja maakainarua murtui lukuisiksi
pienehköiksi liuskoiksi: tämän täytyi osittain tapahtua
niin myöhäisinä aikoina, etteivät halkeamat
ennättäneet täyttyä uunlla aineksilla ennenkuin
suuri jääkausi alkoi (siis todennäköisesti
suureksi o-aksi tertiiiäriaikana). Jääkaudella sitten
maajääjoukot vyöryi" iän alueen yli kuljettivat
[M/is kaikki irtonaiset ainekset ja kiskoivat
vuori-|Hträii rosoisista osista mukaansa kaikki
lohkareet. mitkä ne vain kvkenivät saamaan irti,
siten puhdistaen ja syventäen varsinkin niitä
murrosrakoja, jotka sattuivat lähimmin yhteen
raaajään liikuntosuunnan kanssa (tässä
luoteis-kaakkoissuuntaisia). Uurteiden väliset osat P:ii
järvisyvän nettä ovat todennäköisesti syntyneet
osittain siten, että niissä kohdin vuoriperä oli
rosoisempaa ja siis alttiimpaa jään raivaavalle
työlle, osittain taas siten, että maanjäristyksien
tapahtuessa kokonaisia alueita oli vajonnut,
(viimemain. tavalla lienevät P:n suurimmat selät
syntyneet). Jääkauden jättämällä moreenilla on
luonnollisesti sitten oma merkityksensä
järvialtaan myöhäisempien pienempien muotojen
muovailussa. P:ttä pidetään Suomen järvien
perikuvana ja ylläesitetty käsitys sen synnystä
antanee myös kuvan yleensä Suomen
järvisyvän-teiden syntymisestä. — Jääkauden jälkeisten
vaiheiden aikana oli P. todennäköisesti
Ancylus-järven (ks. t.) aikaan tämän suuren järven
lah-tena (samoinkuin m. m. Näsijärvi ja Saimaakin).—
P. jäätyy tav. marraskuun loppupuolella tai
joulukuun puolivälissä, suurimmat seiät usein
kuitenkin vasta joulukuun lopulla (joskus vasta
tammikuussa). Sulaminen tapahtuu tav. toukokuun
puolivälissä ja loppupuolella. Matalimman ja
korkeimman veden ero keskim. 60-70 cm.
Tärkeimmät kalat ovat: muikku, lahna,
hauki, ahven, säynävä ja siika sekä (talvisin)
mude; vähemmän saadaan lohta, kuhaa ja
ankeriasta.
P. on Kymijoen (ks. t.) vesistön suurin ja
tärkein keskusjurvi; siihen laskevista
vesireiteistä ja järvisiä mainittakoon: Saarijärven,
Viitasaaren ja Rautalammin reitit (yhtyneinä.
Haapakoskea myöttn) pohjoispäähän, johon tulee
mjöb Jyväsjärvi ; lännestä laskevat Muuratjärvi
lisävesineen. Jämsän reitti, Isojärven reitti ja
Lummeneen-Vesijaon vesiä; idästä Rutajärvi
lisävesineen ja Sysmän reitti; etelästä Vesijärvi
Vääksynjokea myöten P:n laskujoki, Kymijoki,
alkaa eteläpään itärannalta, muodostaen aivan
niskassaan Kalkkistenkosket.
P:tta laskettiin vv. 1832-38 perkaamalla
Kalkkistenkoskia, jolloin vedenpinta aleni n. l,t m.
Laivaliikenteen helpottamiseksi rakennutti
valtio 1850-luvulla useita laivasiltoja (m. m.
Anianpeltoon, Suopeltoon [Sysmässä], Judin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
