Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pälkänevesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1265
sahat ja myllyt; Kuisemau saha; Tyrvu mylly;
Hostian ja Närin meijerit; Hägerin konepaja.
— Ruokolan taimitarha. — Vanhoja kartanoita:
Ruokola ja Myttäälä. — Muinaismuistoja:
rautakauden aikuisia kalmistoja; vanha (ennen v. 1450
rakennettu) kivikirkko (katto poispurettu). —
Historiallisia muistoja: K o s t i a n v i r r a n
(ks. t.) taistelupaikka. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Porvoon hiippak., Hämeenlinnan
rovastik.; alkujaan todennäköisesti kuulunut
Sääksmäen alueeseen, mutta mainitaan jo 1405
omana pitäjänä: paavi Aleksanteri V:n kirjeessä
10 p :ltä heinäk. 1409 P. mainitaan Kangasalaan
kuuluvana kappelina, mutta oli taas ainakin jo
1445 itsenäinen kirkkopitäjä. — Kirkko tiilestä,
rak. 1836-39 (C. L. Engelin piirustusten mukaan) ;
uusi torni v:lta 1897 (G. Sclireckin piirustama).
[..Piirteitä Pälkäneen pitäjästä" (Aamulehti 1911,
N :o 105).] L. H-nen.
Pälkänevesi, järvi Pälkäneen pitäjässä,
suurin pit. n. 10 km, suurin lev. n. 8 km, pinta
84 m yi. merenp. Idässä P. liittyy välittömästi
Joutsenselkään kahdella salmella,
molemmin puolin suurta Luikalan saarta. P.
laskee Kostianvirtaa myöten Mallasveteen.
Längelmävesi laski vv. 1604 1830 Iharinkosken
kautta P:teen (ks. Iharinkoski).
Pälli. 1. ks. Saimaan kanava. — 2. ks.
Pyhäkoski.
Pällilä, liovitila Muolaan pitäjässä 20 km
Perk-järven rautatieasemalta koilliseen kauniilla
paikalla Yskjärven rannalla. P. oli aikanaan sen
lahjoitusmaan keskustana, joka 1710 annettiin
eversti Grigori Tserniseville ja jonka alaa
myöhemmin tuntuvasti lisättiin. Tsernisev-suvulta
siirtyi Muolaan pitäjässä oleva osa
lahjoitusmaasta, johon P. kuului, naimisen kautta v. 1780
Golitsyn-suvulle. jonka hallussa se pysyi v :een
1872, jolloin valtio lunasti P:n lahjoitusmaan.
Se käsitti silloin 76 83/ijo vanhaa manttaalia.
51,832 ha. Hinta oli 1.450.000 mk. Lampuotitilat
ovat sittemmin perinnöksi ostetut. P:n liovitila
myötiin 1876 kenraalimajuri J. A.
Bergenhei-mille, jonka poika tilanomistaja E. Bergenheim
nyk. (1915) omistaa sen. — P:n mukaan on
saanut nimensä P:n metsänhoitoalue, joka
käsittää Muolaan, Heinjoen ja Kvyrölän kunnissa
olevat, enimmäkseen P:n lahjoitusmaasta
lohkaistut kruununpuistot. A. Es.
Pällilän hoitoalue ks. Hoitoalue ja
Metsänhoitolaitos.
Pännäinen (ruots. Bennäs), rautatieasema
(III 1.) Oulun radalla, Kovjoen ja Kållbyn ase
mien välillä. 100 km Seinäjoelta, 235 km Ouluun ;
etäisyys Helsingistä 519 km. P:stä haarautuu
rata Pietarsaareen, ks. Pietarsaaren rata.
— P:n aseman lähellä oleva P:n
trikootehdas joutui vararikkotilaan 1913 ja myötiin,
sam. v. tehtailija Uno Marklundille.
L. H-nen.
Pänti (amer. suom.. < engl. hand [of musicj).
soittokunta.
Pänäs ks. P i e t n i e m i.
Pärepuu ks. Puutavaralajit.
Pärhäniemi ks. Perheniemi.
Pärmäkirje ks. Pergamentti.
Pärnu (ven. Pernov, saks. Pernau),
piirikun-nankaupunki Liivinmaassa, Pärnunjoen suussa,
lähellä Riianlahden koillisessa muodostaman Pär-
1266
nunlahden rantaa; 16,258 as. (1910; 1896 14,719
as., joista 8,431 protestanttia, 3,975
kreik.-kato-lista, 1,710 juutalaista). — Vanha-P. ja
Bremer-seite ovat Pärnunjoen oik., Uusi-P. sen vas.
puolella. Lauttasillat yhdistävät eri kaupunginosat
toisiinsa. Muutamia kirkkoja; Nikolainkirkko
per. 1529, paloi 1885, uusittu 1887. Vir.
konsertti* ja teatteritalo (valmistui 1911). Jätteitä
vanhoista muureista ja vallituksista. Muutamia
oppilaitoksia. P:n muinaismuistoyhdistyksen
historiallis-arkeologinen museo. Kaupungin ja
meren välissä on suuri puisto, jossa m. m.
tunnetun merikylpylän ,,Kurhaus". — Harjoitetaan
sekalaista teollisuutta; vähän matkaa P:n
ulkopuolella on Waldhofin suuri selluloosatehdas
(4.200 työmiestä 1907) sekä hieman kauempana
Zintehofin verkatehdas. Kapearaiteinen rata
yhdistää P:n Venäjän rautatieverkkoon. —
Ulkomaankauppa kehittymässä: vienti (selluloosaa,
puutavaroita, pellavaa, pellavansiemeniä) 13,8 milj..
tuonti 5.2 milj. mk. (1912). — Historia. P:u
perusti 1255 Saarenmaan piispa, 1268 sen
hävittivät liettualaiset, 1562 Klaus Kristerinpoika
Horn sen valloitti, 1575 sen anastivat venäläiset,
sittemmin puolalaiset, jotka 1600 menettivät sen
Kaarle herttualle. Hän linnoitti ja varusti P :ua.
m. m. 1606 suom. sotaväkeä sijoitettiin
vallituksiin P:n edustalle. Venäläiset valloittivat
kuitenkin P:n jo 1609, ja taas 1617 menettivät sen
Stiernsköldille; pian senjälkeen nousi Kustaa
Aadolf P:n luona maihin. Puolalaiset
piirittivät P:ua turhaan 1657-58. Bauerin johdolla
venäläiset kesällä 1710 lopullisesti valloittivat P:n.
jonka jälkeen linnoitukset hävitettiin. Tarton
yliopisto toimi P :ssa 1699-1710. E. E. K.
Pärnå ks. Pernaja.
Pärnävaara (myös Pörnävaara), vuori
Liperissä, n. 17 km kirkolta pohjoiskoilliseen.
Jaamankankaan laidassa; kaunis näköalapaikka.
Pärrä ks. C 1 i t o r i s.
Pärttyli, myös Perttu li, Pertteli =
Bar-tolomeus (ks. t.), 24 p. elokuuta: vanha kansan
merkkipäivä, syksyn alku: „ei lialla haosta lähde,
kaste varjosta varise päivän Perttulin perästä".
Pärttyli Eerikinpoika (k. n. 1598), Juhana
III;n luottamusmies. Mänsälän herra
(Nummella), oli Juliana herttuan kansliakirjurina ja
häntä käytettiin jo 1557 Vironmaalla, kun
herttua ajatteli valtansa levittämistä sinne. P. E.,
joka palveli isäntäänsä uskollisesti viimeiseen
asti, tuomittiin 1563 hengiltä, mutta
armahdettiin. Kapinan syttyessä Eerikiä vastaan
ilmaantui P. E. kohta uutterasti toimien Juhanan
puolesta Suomessa, ja sittemmin hänelle m. m.
uskottiin vangitun Eerikin vartioiminen. Nyt alkoi
P. E :lle onnen ja arvon aika. Hän sai useita
läänityksiä. tuli tuomariksi Raaseporin lääniin ja
aateloitiin 1573 (vaakunansa mukaan välistä
sanottu L j u s t e r iksi). P. E. nähtiin sitten
milloin Tallinnan, milloin Turun. Viipurin tai
Käkisalmen käskynhaltiana taikka lähetettynä
Kymin-kartanon lääniin kansan valituksia tutkimaan
j. n. e., nähtävästi aina siellä, missä Juhana
katsoi tarvitsevansa luotettavaa ja ehdottomasti
uskollista miestä. — Hänen poikansa Eerik
Pärttvlinpoika (k. 16411 menetti
Sigis-mundin puoluelaisena Mänsälän, mutta sai sen
pian takaisin, otti ratsumestarina osaa Venäjän
sotaan, kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneen jäse-
Pälkänevesi—Pärttyli Eerikinpoika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
