Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pälkänevesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1267
neksi nimellä L j u s t e r ja tuli asessoriksi
Turun hovioikeuteen. K. O.
Parttylln-yö 1. Pariisin v e r i h fi S t on
nimitys, jota käytetään hugenotteja elok. 24 |>:n
vastaisena yönä 1372 Pariisissa kohdanneesta
verilöylystä. Kun heikkoluonteinen kuningas
K i-irle IX St Gennmin’is^.1 1570 tehdyn rauhan
jälkeen osoitti amiraali Colignylle (ks. t.) suurta
suosiota, näyttäen kallistuvan häiien
suunnittelemaansa politiikkaan, joka tähtäsi Ranskan li it
-tymistä Englantiin ja Saksan protestantteihin
sekä sodan alkamista katolisuuden johtovaltaa
Espanjaa vastaan, rupesivat kuninkaan entiset
neuvouantajat Guisen herttuat ja leskikuningatar
Katariina di Medici tätä ehkäisemään. Mieliala
oli myöskin Pariisin väestössä kiihtynyt
hugenotteja vastaan, joita sinne oli lukuisasti
saapunut johtajansa Navarran kuninkaan Henrikin ja
kuninkaan sisaren Margareta Yalois’laisen
häihin. Guiset ja Katariina käyttivät tätä
hyväkseen ja aikoivat salamurhalla päästä Colignvsta.
mutta kun se ei onnistunut, niin he kääntyivät
kuninkaan puoleen ja saivat pelottamalla häntä
vaataan muka tekeillä olevalla salaliitolla tämän
vihapäissiiän suostumaan lopulta siihen, ettei
yksinomaan Coligny. vaan kaikki hugenotit oli
surmattava. jottei kukaan jäisi hänen tekoansa
soimaamaan. Kirkonkellojen soidessa alkoi
murhatyö klo 3 mainitun päivän aamuna: Coligny
murhattiin omassa asunnossaan ja hänen ruumiinsa
viskattiin kadulle: muut protestantit yllätettiin
unestaan; Henrik Navarralainen jaCondén prinssi
[•elastuivat luopumalla uskostaan. Kaarle IX :n
itsensäkin sanotaan palatsistaan ampuneen
pakenevia hugenotteja. Murhia kesti neljä viikkoa,
ja kuninkaan käskystä niitä pantiin toimeen
melkein kaikkialla Ranskassa; sanotaan surmatun
n. 30.000 ihmistä. Mutta ennen pitkää hugenotit
kokosivat sotavoimansa ja alkoivat uudelleen
taistelun. vrt. Hugenotit. [Ramée. ,.Les noces
vermeilles"; Baumgarten. „Vor der [-Bartholomteus-naeht".]-] {+Bartholomteus-
naeht".]+} A". O. L.
Pässi, koiraslammas.
Pätevyys. 1. Tosiasiallinen kyky ja
sopivaisuus johonkin toimeen. — 2. Muodollinen, s. o.
voimassa olevien säännösten ja vaatimusten
mukainen kelpoisuus julkiseen toimeen tai virkaan
(ks. Kelpoisuus, Kompetenssi). — 3.
Toimivalta, kompetenssi (ks. n.). —
Tuomioistuimen p:stä käsitellä riita- ja rikosasioita ks.
Oikeusaste, Oikeuspaikka. — 4.
Oikeustoimen p. Päteväkin oikeustoimi voi
sisältämiensä määräysten johdosta olla tehoton, jos
esim. asetettuja ehtoja ei ole täytetty.
Epäpätevä voi oikeustoimi olla monelta eri
kannalta katsottuna. Tärkein on jaoitus
itsevaikut-tavaan ja moitteen kautta huomioon otettavaksi
s.iatet tavaan mitättömyyteen 1.
reacissibiliteet-tiin. Tämä jaoitus pitää silmällä sitä tapaa,
jolla mitättömyys vaikuttaa. Toinen
jaoitus-tapa on jaoitus täydelliseen ja osittaiseen
mitättömyyteen. Näennäinen oikeustoimi voi
edelleen olla puhdas olemattomuus I. nulliteetti
tai jättää jälkeensä joitakin vähäisiä
oikeusvaikutuksia; se voi olla epäpätevä kaikkia,
Ui vain vissiä henkilöä vastaan; mitättömyys
voi olla ratkai-ematon — jolloin oikeustoimen
lopulli-x-n kohtaloon vaikuttua jälkihyväksyminen
1. ratihabeeraus, puutteen poistaminen I. conva-
1268
leseenssi ja luopumus — tai lopullineu. Mitkä
-eikat milloinkin ovat it-sevaikuttavan
mitättömyyden tai oikeustoimen moitteenalaisuuden
yvnä, sen määräävät kutakin eri oikeustointa
hallitsevat säännökset. Yelvoitusoikeudelliset
oikeustoimet ovat yleensä itsevaikuttavan mitättö
myyden alaisia, perhe- ja perintö- sekä
esineoikeudellisissa oikeustoimissa sitävastoin vaaditaan
usein moitekanteeu nostaminen. Yleisenä sään
tönä on, että missä näennäinen 1. muodollinen
oikeusseuraamus syntyy, siinä vaaditaan eri
toimenpiteisiin ryhtymistä sen poistamiseksi tai
kumoamiseksi. Poikkeuksena 011, milloin
julkisen edun nimessä asetettua kieltoa on rikottu,
kuten esim. itsevaikuttava mitättömyys Naimis
kaaren 2: 12:ssa, Kauppakaaren 7:2:saa.
Velvoi-tusoikeudellisissa oikeustoimissa tällainen
ulkonainen asiaintila yleensä puuttuu; mutta jos
jotakuta on pakotettu tai vietelty antamaan
juokseva velkakirja, on sellainen olemassa, ja silloin
vaaditaan oikeustoimen moittimista (Ulosottolaki
2: 14. 15. sen Voimaanpanoasetus 13 §). [Jul.
Serlachius, „Om rättsärendens ogiltighet enligt 1734
ärs lag", Juridiska föreningens tidskrift, 1902;
R. Montgomery, „IIandhok i Finlands allmänna
privaträtt".] — 5. Prosessitoimen p.
Oikeudenkäynnissä syntyvän muodollisen
oikeusseuraamuksen tähden vaaditaan säännöllisesti
asianmukaisia toimenpiteitä muutoksen saamiseksi
veto-, valitus- tai kantelutietii. — 6.
Hallintotoimen p. Siihen vaaditaan, että hallintotoimi
on 1. asianomaisen viranomaisen suorittama
toimivaltansa piirissä. 2. oikeassa muodossa toimitettu,
sekä 3. sisällykseltään lainmukainen ja tarkoituk
senmukainen. Epäpätevä hallintotoimi (saks.
iingiiUig) on joko kokonaan mitätön (saks.
nieli-lig) tai vain moitteenalainen (saks. anfechtbai)
[K. J. Ståhlberg, ..Suomen hallinto-oikeus". Ylei
nen osa], ks. Moite,
Muutoksenhakukeino. — 7. Asiakirjan p. Asiallinen p.
ilmenee siinä, että asiakirja on sisällöltään lain
ja sopimuksen mukainen, niin ettei sitä voi tästä
syystä saattaa riidanalaiseksi. Muodollinen p. eli
ulkonainen luotettavuus ilmenee joko asiakirjan
oikeaperäisyytenä (ruots. iiklhet, lat. veritas) tai
väärentämättömyytenä (ruots. oförfalskade beskaf■
fcnliet, lat. bonitas). Muodollisesta pätevyydestä
riippuu asiakirjan todistusvoima (ks. t.)
oikeudenkäynnissä. Myöskin toimituskirjassa
huomataan sama ero. El. K.
Pää (caput), useimmilla eläimillä ruumiin
etuosa, jossa aivot, näkö-, kuulo-, haju- ja
makueli-met sekä ruuansulatuskanavan ja hengityselimien
etuosat sijaitsevat. P. on tavallisesti liikkuvan
varren, kaulan kautta vartaloon liittynyt, joskus
ihämähäkkieläimillä ja useilla äyriäisillä)
rintaan päärinnaksi (cephalothorax) yhtynyt. Selkä
rankaisilla p:n eri elimiä suojelee rusto- t.
luu-kudoksesta muodostunut pääkallo, jonka pintaan
p:n eri lihakset liittyvät, vrt. Pääkallo.
P. B.
Pääaihe 1. pääteema, mus., sävellyksen
tärkein ja huomattavin sävelaihe. Laajemmissa
sävellyksissä p:Iin 011 sama merkitys kuin
päähenkilöllä kertomuksessa tahi näytelmässä. —
Pääosa, pääjakso, pääsikermä,
pää-taite (päälauseke) on kolmiryhmäisten
i kehysmuotoisten) sävel rakenteitten ensimäinen
ryhmä, joka esiintyy uudelleen kolmantena joko
Pärttylin-yö—Pääaihe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
