Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääkallolliset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1275
Päänkipu
i—Pääoma
1276
de», onko toimittava persoona määrätty vai
mää-r&ämätön. Suomen kielessä p-.ja on kaksi, aktiivi
ja passiivi (ks. n.). A. K.
Paankipu ks. Päänsärky.
Pään rohtuma, pään hiust «kasvavassa osassa
esiintyvä ihotauti, joka etupäässä rasittaa lapsia,
vrt, E k s e e m i.
Päänsärky cepholalgia. crphalea) ei ole
mikään itsenäinen tauti, vaan monen erilaisen
sai-raudentilan merkki. Yleisenä, koko päätä
vaivaavana p. esiintyy usean kuumetaudin, esim.
lavnn-taudin. ja sisällisen myrkytyksen, esim.
virtaa-myrkytyksen uremian), aiheuttamana ynnä
tiloissa, joi–a p:n syynä on verentungos nivoihin
ja niitten kalvoihin. Paikallisena p:tiä esiintyy
etupäässä migreeni (ks. t.), mutta myöskin
moni muu paikallisista sairaloisista ilmiöistä
päässä aiheutuva kipu. Muuten p. voi olla h y p e
r-e m i n e n, liiallisen verentungoksen
synnyttämä. a n e m i n e n, aivojen vähiiverisvydestä
riippuva, toksinen, jonkin myrkyn. hä’än.
opiumin, kloroformin, alkoholin, tupakan
aikaansaama sekä taudintartunnan ja sitä seuraavan
kuumeen synnyttämä, reumaattinen
lei-nistä ja artriittinen kihdistä sekä a r t
e-rioskleroottinen aivojen verisuonten
kalkkiutumisesta. syfiliittinen kuppataudista
johtunut sekä neurasteeninen, s. o.
heikkohermoisilla tuontuostakin vähästäkin rasituksesta
kehittyvä. P. aiheutuu myös äkillisestä nuhasta,
jossa nenäontelon ja sen kanssa yhteydessä
olevien ontelojen limakalvo on turvoksissa, siten
häiriten verenkiertoa pään otsanpuoleisissa osissa.
Yhtä erilainen kuin p:n synty on niinikään sen
hoito eri tapauksissa. Kuumeen ja
verentungoksen aiheuttaessa p:n. ovat yleensä kylmät
vesihauteet jn jään piteleminen päälaella hyödyksi;
missä heikkohermoisuus ja vähäverisyys ovat
vaivan perussyynä, turvaudutaan etupäässä yleiseen
hoitoon, jonka tarkoituksena on yleistilan
korjaaminen. Myrkytystapauksissa on tietenkin
myrkyn jatkuvan vaikutuksen poistaminen
parantumisen ensimäisenä ehtona. Usein p. on
tilapäisesti poistettavissa sähkövirran avulla tai
nauttimalla erinäisiä p.-pulvereja (antipyriinia,
aspiriinia, fenasetiinia y. m.), joita viime aikoina
on kauppaan levitetty. Edullisempaa on tietenkin
tavoittaa p:n perussyyn korjaamista. M. 0-B.
Pääntauti on hevosissa esiintyvä tarttuva
tauti, jonka aiheuttaa eräs ketjukokki
(Strep’o-roccut tqui). Tauti paikallistuu etupäässä
ilma-tiehven yläosiin ja niitä lähellä oleviin rauhasiin,
-aaden aikaan niis-ä märkivän tulehduksen.
Yleisoireet ovat kuume 40 41,C), raukeus ja
vähentynyt ruokahalu, paikalliset nenäkatarri ja
leuka-perärauhasten turpoaminen ja myöhemmin
märkiminen. — Hoidossa käytetään nenäontelon
höyrytystä, kurkkuhauteita, väkevien voiteiden
hieromista. leikkausta y. m. s. Taudin alussa
päästään serumhoidolla hyviin tuloksiin. Kp.
Pähnuorunen, jylhä tunturi pohjoisessa
Vienan-Karjala–a, Pääjärven länsirannalla, n. 1 penink.
koilliseen Kivakkavaarasta (ks. t.).
Ki-skiyönaurinko näkyy parin viikon ajan. Kork.
lähes 600 m yi. merenp. 1, Il-nen.
Pääoma 1. kapitaali. Talount. On
erotettava toisistaan
kansantaloudellinen (tuotanto-) ja yksityistalo
u-dellinen (ansio-) p. Edellinen on =
kaikki käsillä olevat tuotantovälineet, jotka itse
ovat tuotteita (jolloin tavallisesti myöskin
raaka-aineet ja puolivalmisteet, jotka oikeastaan ovat
tuotantoaineita, luetaan tuotantovälineisiin
kuuluviksi). Kansantaloudellisen p:n muodostavat
näin ollen: teollisiin ja maataloudellisiin
tarkoituksiin käytetyt rakennukset, manuparaniiukset,
kuljetus- ja tiedonantolaitokset, kaikenlaiset
koneet ja työkalut, raaka-aineet, puolivalmisteet ja
apuaineet, esim. hiilet, joita käytetään
tuotannossa. Yksityistaloudelliselta kannalta katsoen
taas p. on = ne varat, joita niiden omistajn kävt
tää tulojen hankkimiseksi itselleen (jolloin on
huomattava, että tuloja voidaan hankkia
muutenkin kuin tuottavalla toiminnalla, esim.
asuinhuoneita vuokralle antamalla ja rahoja lainaksi
antamalla) ; p. on tässä merkityksessä = lisäarvon
tuottava arvo. Yksityistaloudellinen p. käsittää
kaikki kansantaloudellisen p:n ainekset, mikäli
niitä käytetään ansiotarkoituksiin, lisäksi kaikki
ne valmiit kulutusesineet ja niiden esituottoet.
jotka vielä ovat tavaravarastoissa, sitten
vuokrattaviksi määrätyt käyttöesineet, esim.
asuinhuoneistot. vielä käteisen rahan, kaikki hyötyä
tuottavat oikeudet, kaikki tuloja antavat saatavat ja
myöskin maaomaisuuden. Se ei siis esiinny
konkreettisten hyödykkeiden yhdistelmänä
(kompleksina), vaan varallisuusarvona, joka saa
yhtenäisen ilmauksensa jossakin rahasummassa, —
Yksityistaloudellisessa p:ssa voimme erottaa
pysyvän (seisovan) ja liikkuvan
(kiertävän) p:n. Edellinen käsittää ne tuotantovälineet,
jotka pysyvät taloudessa ja kuluvat vain
vähitellen, niinmuodoin teolliset ja maataloudelliset
rakennukset, koneet ja työkalut. Liikkuvaan
p:aan, jonka kierto tapahtuu sekä siten että se
saman talouden piirissä muuttaa muotoansa että
siten että sen. voidakseen tuottaa voittoa, täytyy
vaihtaa omistajaa (tulla myydyksi), on luettava
raaka- ja apuaineet, puoli- ja kokovalmisteet (ta
varapääoma), raha ja sen vastikkeet. —
Juoksevalla 1. vapaalla p:lla tarkoitetaan
p.-varoja. jotka ovat heti käytettävissä luoton
myöntämiseksi tai muihin sijoitustarkoituksiin.
Pernstus-p. on se p., joka tarvitaan
jonkun yrityksen alkuunpanemiseksi tai laajenta
miseksi, 1 i i k e p. se p., jonka tehtävänä on liike
yrityksen käynnissä pitäminen. — Joskus
puhutaan myöskin henkisestä p:sta. jolla tarkoitetaan
yhteiskunnan jäsenten hankkimia kvkyjä, tietoja
ja taitoja; Adam Smith luki viimemainitut
pysyvään p:aan kuuluviksi.
Myöskin p:n syntyä tarkastaessa on
kansantaloudellinen ja yksityistaloudellinen näkökohta
pidettävä toisistaan erillään. Kansantaloudellisen
p:n synnyttää työ, joka tosin tav. ei ole p:n
omistajain it-sensä tekemää työtä.
Yksityistaloudellinen p. syntyy omistujan menoja
suurempien tulojen ylijäämäin kasaantumisesta.
Tätä kokoomista voi sanoa ,.säästämiseksi",
mutta ..kieltäytymistä" ja ..pidättymistä" siinä
on mukana vain siinä tapauksessa että
säästetään pienistä tuloista ja siis mitä
vaatimatto-miinmassa määrässä, kun taas suuri p.-omaisuus
suurine voittoineen kasaantuu ikäänkuin
automaattisesti. Täit il kasaantumista on erityisesti
edistänyt uudenaikaisen kone- ja
liikennelaitoksen kehitys, joka on ollut mahdollinen vain
suuren p:n avulla ja joka on tälle usein tuot-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
