- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1279-1280

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääomankorko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1279

Pääsiäinen—Pääsky lah ti

1-280

hedelmämalla^sa ovat kivisolurylimiä. 1’ 11 koti
maa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja.
Luultavasti p. on risteytystulos
m. ui. P. noAirw »Keski-Aasia),
P. persiat (Syyria ja Persia)
ja itämaisista P. cvnlala ja
/’. tl<r>ignifolia lajeista.
Aine-riikassa viljellään livvin
runsaasti P. jojxmicasta
kehitettyjä laatuja. Jo Ruotsissa p.
joskus villiytyy, etelämpänä
useiukin, joten on ollut
mahdoton varmasti ratkaista
kysymystä, onko p.
mahdollisesti alkuperäinen Euroopassa,
jossa sitä kasvoi jo
historian-takaisina aikoina. Viljelys
on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston mai:
hin. Meillä sen viljelys rajoittuu puun arkuuden
takia etupäässä maan lounaisosiin. Kuten
ome-nata cn p:ta lukematon joukko muotoja. — P:n
punervaa puuta kävtetäiin puusepiinteoksiin.

K. L.

P. ei meillä Suomessa menesty kovalla
savikolla. vaan viljelys onnistuu parhaiten kevyellä,
lämminpohjaisella maalla. lannoituksessa ja
leikkauksessa on pääasiallisesti meneteltävä
samoin kuin omenapuita käsiteltäessä. Puu ei
yleensä anna niin aikaiseen hedelmiä kuin
omenapuu. mutta kehittyy isommaksi. Kestiivämpien
puiden kasvattamiseksi on viime aikoina alettu
käyttää p:ita monistettaessa
Pohjois-Mantsu-riassa metsistyneenä kasvavaa Pirtu chinensistä.
joka on sen läheinen sukulainen. Meillä
viljellyistä laaduista on kestävin „Yleineu
suomalainen". joka eroaa kaikista muista tunnetuista
p:i.-ta siinä, että se muodostaa juurivesoja. Tiitä
päärynää on menestyksellä viljelty lämpöisillä
kasvupaikoilla Pieksämäellä ja Sortavalassa
saakka, joilla seuduilla siitä miltei vuosittain on
saatu täysin kehittyneitä hedelmiä.
Pohjoisemmilla seuduilla puut ovat yleensä huomattavasti
vapaampia p:n muuten suuresta alttiudesta
he-delmäpuurupisienen tartunnalle. Lähinnä ..Yleistä
suomalaista’’ päärynää viihtyvät Suomessa
varmimmin eräät venäläiset laadut, joista nykyisin
ovat tunnetuimmat ja varmimmat ..tonkovetka"
ja „bezsemjanka". Hienoimmista ulkomaalaisista
laadui-tn ovat varmimmin menestyneet Flemish
Beauty. Aapa talouspäärynä. Esperens
Herren-hirne y. rn. Ei yksikään viimemainituista
laaduista ole täysin varma, paitsi edullisimmilla
paikoilla Uudenmaan läntisillä rannikkoseuduilla.
Turun saaristossa ja luultavasti Ahvenanmaalla.

H. W. II.

Pääsiäinen. 1. Juutalaisten suuri juhla
Israelin kan«an Egyptistä lähtemisen muistoksi
(Pastill». — 2. Kristillisen kirkon juhla Jeesuksen
ylosnousemi-en muistoksi; sen yhteydessä myös
kärsimisen muistojuhla (ks. Pitkä per jan
ta ii. P. on vanhin kaikista kristillisistä juhlista,
kenties vietetty jo 1 rsellä, varmasti 2:sella
vuo–i-. Pääsäisen ajasta syntyi riita itä- ja
länsi-rnai-’-n kirkon viilillä 2:»on vuotti*, keskivaiheilla.
Edellinen vietti pääsiäistä aina juutalaisen
nisan-kuun 14 p: n ii. nam. p:nä, jolloin oli
juutalaisten pääsiäinen; jälkimäinen taas sitä
seuraavana sunnuntaina. Asia ratkaistiin Nikean
kirkolliskokouksensa 1325) siten, että itämainen käsi-

tys hyljättiin ja päätettiin viettää pääsiäistä
kivUtpäiväutasausta seuraavan täysikuun
jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisen aika siten
vaihtelee. ollen aikaisintaan maalisk. 22, ja viimeistään
huhtik. 20 p:tiä. ü. P.

Päiisiäismunn kuuluu entishjnn
pääsiäisruokiin (kuteu pääsiiiisjänis ja -karitsa), jotka
kiilasivat ylösnousemusta ja hedelmällisyyttä.
Kirjaviksi värjätyt p:t tulivat sittemmin
kilpaleik-kien aiheeksi, joissa ne ilmaisevat voittoja tai
tappioita.

Pääsiäisraha ks. Papiston palkkaus.

Pääsiäissaari flVaihu, Rapanui, engl. Easter
fa»i<f), Chilelle kuuluva yksinäinen vulkaanisaari
Isossa valtameressä, 3,200 km Chilen rannikolta,
27° 10’ et. lev. ja 109° 26’ Iänt. pit.; 118 km1,
228 as. (1913; 1870-luvulla n. 100, 1700-luvulla

Pit&siälssaarcn moni-patsaita.

3,000 as.). — P. on vuorinen, korkein huippu
539 m yi. merenp., ilmasto saderikas,
puukasvul-lisuus kuitenkin puuttuu. Jokia ei ole. Asukkaat
ovat polyneesialaisiu, saapuivat luultavasti
Mar-quesas-saaristosta 1300-1600-lukujen vaiheilla.
V. 1863 useimmat heistä ryöstettiin Perun
guano-kaivoksiin työmiehiksi. Polyandria ja lepratauti
ovat niinikään vaikuttaneet väestön
vähentymiseen. Harjoittavat pisangin, banaanin,
sokeri-ruovon, bataatin viljelystä. Kotieläimiä: vuohi,
siipikarja. — P:n sukuperältään tuntemattomista
alkuasukkaista kertovat nyk. asukasten tarut ja
merkilliset. 1-11 m korkeat, yhdestä kivestä
hakatut, kivipenkereille pystytetyt kuvapatsaat
(moai), jotka nyk. enimmäkseen ovat kumossa.
Lisäksi on tavattu selvittämättömiä kallioihin ja
puutauluille piirrettyjä hieroglyfejä. — P:n löysi
ltoggeveen pääsiäispäivänä 1722; Cook kävi siellä
1774. Chile otti sen haltuunsa 1888. E. E. K.

Pääsiäissykkeli (ks. S y kk eli),
viktoriaaninen periodi, suuri vuosi (Int.
an-ruis magnu»), jakso, käsittävä 28X19 = 532 vuotta,
jonka jälkeen kuun faasit uudistuvat samoina
viikko- ja kalenteripäivinä. II. R.

P&äskylnhti, maatila Säämingin pitäjässä
Savonlinnan kaupungin vieressä sen
kaakkoispuolella, käsittää nyk. 0 verotilaa, yhteensä
1 ’/ei manttaalia. l,081,u ha. Omistaja (vista
1905) Savonlinnan kaupunki, sitä ennen kun-

PlArvQfcpuuD oksa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0682.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free