Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Päätöskirja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1285
Päätöskirja—Pölkky pesä
1286
teil) abstraktisen oikeussäännön sovelluttamista
konkreettiseen tapaukseen. Meillä vallitsevan
kielenkäytön mukaan sanotaan alioikeuden
tuomiota yleensä, paitsi konkurssiasioissa, sekä
hovioikeuden ja senaatin tuomioita rikosasioissa,
p:ksi. — 2. Hallinnollinen p. (saks. Entscheidung)
ratkaisee jonkin seikan, pitämällä silmällä
hallinnollisen tarkoituksen saavuttamista eikä
etusijassa oikeussäännön sovelluttamista, vaikka
tietysti hallinnollisenkin p:n tulee noudattaa
lakia. ks. Tuomio, Välipäätös. El. K.
Päätöskirja (ruots. afsked, riksdagsafsked’.
saks. Reichsabsehied), nimitys, jota entisaikoina
monasti käytettiin siitä asiakirjasta, joka
sisälsi valtiopäiväin (säätyjen) päätökset ja
tavallisesti hallitsijan niiden johdosta tekemät
ratkaisut. vrt. V a 11 i o p ä i v ä p ä ä t ö s. R. E.
Päätöslasku, alkeellinen laskutapa, jonka avulla
kolmesta tunnetusta luvusta neljäs tuntematon
on laskettava (siitä johtuu ruots. nimitys regula
de tri ja saks. I\’egei de. tri). Lasku on
suoritettavissa joko asteittaisilla päätelmillä (siitä
suom. nimitys) tai verrannon (ks. t.) avulla,
jolloin on erotettava kaksi eri tapausta. Kun
esim. on tunnettu, että 8 m kangasta maksaa
40 mk. ja olisi laskettava paljonko 5 m:iä samaa
kangasta maksaa, niin huomaa, että kankaan
pituutta osoittavat luvut 8 ja 5 ovat toisiinsa
samassa suhteessa kuin hinta 40 mk. edellisessä
tapauksessa on hintaan x jälkimäisessä
tapauksessa. Siis 8: 5 = 40: x, josta verrantoa
koskevien sääntöjen avulla saadaan x = —^— =25 mk.
Esitetyssä esim. ovat kankaan pituudet
suorassa suhteessa vastaaviin hintoihin.
Toisenlainen on suhde, jos esim. tunnetaan, että
lattiaan menee 15 määräpituista lautaa, jotka ovat
16 cm:n levyiset, ja olisi laskettava montako
yhtä pitkää, mutta 12 em:n levyistä lautaa
menee samaan lattiaan. Tähän menee ilmeisesti
samassa määrässä enemmän lautoja mitä
kapeammat ne ovat. Lautojen leveydet ja lukumäärät
ovat käännetyssä suhteessa toisiinsa.
Saadaan verranto 12:16 = 15: x; x = ’^ v =20 lautaa.
— Paitsi edellisten esimerkkien esittämää
yksiehtoista p :ua on myös olemassa
moni-eli toi n en p., jossa on useampia kuin kaksi
toisiinsa joko suorassa tai käännetyssä suhteessa
olevaa lukuparia. -— P. on intialaista alkuperää.
Laskutapaa ou jo Aryäbhatta (s. 476 j. Kr.)
käyttänyt. " U. S:n.
Päätöslause ks. Johtopäätös ja
Päätelmä.
Päätösosa, mus., ks. Finaali.
Päätösponsi, mus., ks. Loppu teema.
Päätösvaltaisuus, viraston tai kokouksen
senlaatuinen kokoonpano, että se saattaa laillisesti
ryhtyä päätöstä tekemään. P :tta vailla kokous
on silloin kun saapuvilla ei ole niin monta
jäsentä, että päätöksen tekeminen on sallittu.
Joskus erotetaan toisistaan pelkkä
käsittelykelpoi-suus ja p., mutta tav. ne lankeevat yhteen.
Päätösvaltainen jäsenluku on, mitä esim. Suomen
senaatin molempiin osastoihin ja näiden
jaostoihin tulee, oikeusosastossa ainakin 5 senaattoria,
mutta asioissa, jotka eivät koske henkeä,
ainoastaan 4. jos vähintään 3 on yksimielistä,
talousosastossa tärkeämmissä asioissa sekä virkanimitys-
asioissa ja erimielisyyden sattuessa 5, vähemmin
tärkeitä asioita ratkaistaessa kolmekin, jos kaikki
ovat päätöksestä yksimieliset. —
Valtiopäiväjärjestys ei eduskunnan p :lle aseta mitään rajoja,
ei siis vaadi mitään n. s. quorumia (ks. t.).
R. E.
Päävahti, upseerin johdossa oleva
sotajoukko-osastojen vahtiosasto, josta m. m. lähetetään
vahdit erinäisiin yhteisiin vahti paikkoihin. P:n
valvonnan alaisena on myös sotilashenkilöiden
vankila. " il. v. U.
Päävartio on etuvartioketjun yleinen varaväki.
Komppanian päävartiossa on 1-2 plutoonaa. Se
sijoitetaan virstan päähän ketjun taakse
tärkeimmän tien haaraan. P :sta lähetetään
kulku-vahteja tarkastamaan ketjun edessä olevia
paikallisia esineitä sekä ylläpitämään yhteyttä
lähellä olevien komppaniain kanssa. Komppanian
vääpeli oleskelee p :ssa. .)/. v. E.
Päävero oli uuden ajan alussa Suomessa
nimenä sillä verolla, joka vallitsevan
verojärjestelmän pääperusteen mukaan (manttaalilta,
kiu-kaalta 1. savulta, veromaalta, atralta) säännölli
sesti oli kruuulle suoritettava. Eri maakunnissa
se veroparseleihin nähden oli varsin erilainen.
[K. H. Melander, „Suomen ynnä Käkisalmen lää
nin veroista 1617-34" (Hist. Arkisto XIV).]
K. G.
Päävirtakone ks. Sähkökoneet.
Päävirtalamppu ks. Kaarilamppu.
Päävirtamoottori ks. Sähkökoneet.
Pää-ääni, mus., 1. ks. Falsetti. — 2.
Moniäänisessä sävellyksessä se ääni, jota kulloinkin
toiset äänet säestävät. Homofonisessa tyylissä on
p:nä yhtäjaksoisesti sama ääni, polyfonisessa
alinomaa vaihdellen milloin mikin eri äänistä.
I. K.
Pölilmann [pöl-], Robert (s. 1852), saks.
historiantutkija: vista 1901 professorina
Miinche-nissä; julkaissut m. m. ,.Die Anfiinge Roms"
(1881), ..Die übervölkerung der antiken
Gross-städte" (1884), „Grundriss der griechiselien
Ge-schiehte nebst Quellenkunde" (Miillerin
käsikirjassa ..Handbueh der klassischen
Altertumswissen-sehaft"), „Geschichte des antiken Kommunismus
und Sozialismus" (pääteos; 1893 ja seur.).
J. F.
Pöhö ks. E d e e m i.
Pöhötauti. tauti, jossa ilmenee pöhöä. vrt.
Munuaistauti ja Sydäntaudit.
Pökkö ks. P i 1 1 i s i e n e t.
Pölkkyastuin, rakennust., ks. Portaat.
Pölkkyheinä (Turritis glabra), ristikukkaisiin
kuuluva, toista metriä korkeaksi kasvava
kankea, tav. haaraton, melkein kalju, sinivihreä
ruoho, jonka aluslehdet ovat liammasreunaiset,
suippokärkiset varsilehdet ehytlaitaiset,
nuoli-kantaiset. Kukat kellanvalkeat. Pitkät lidut
pystyt, varsimyötäiset. Kasvaa kuivilla paikoin
suurimmassa osassa Suomea, pohjoiseen mennessä
yhä harvinaisempana, puuttuu Lapista. 7. V-s.
Pölkkyniemi (ent. Fredriksdal), maatila
Iisalmen pitäjässä Iijärven rannalla, kuulunut
ennen m. m. Chydenius- ja Lagus-suvuille. Nyk.
Iisalmen kunnan vaivaistalona. Tilalla, joka on
lähellä Koljonvirran taistelutannerta ja jossa
Sandelsilla oli jonkun aikaa pääkortteerinsa. on
mainitun taistelun muistoksi pystytetty patsas.
Pölkkypesä ks. Mehiläishoito.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
