Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quebracho ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1301
Quebracho—Queensland
1302
■Chaudiöre. — Ilmasto mantereinen : kesät kuumat
(Q:n kaupungissa heinäkin keskilämpö -|-18,«°C),
talvet kylmät (tammikin keskilämpö —12,7° C;
v .n keskilämpö -f-3,»° C), lumi maassa 4 5 kk.
— Aarniometsät peittävät vielä n. 400,000 km’,
vaikka niitä sahat ja paperimassatehtaat
paljon ovatkin vähentäneet. Paljon alkuperäistä
tur-Kis- y. m. metsänriistaa. — Asutus on vanhaa
ransk. juurta; 1901 (koko väestö 1,648,898
henkeä) yli 80 % oli ranskalaisia, 7 %
englantilaisia (etupäässä kaupungeissa), 7 % irlantilaisia,
4 % skotlantilaisia. Intiaaneja on n. 8,000
etupäässä Montrealin ja Q:n kaupungin välillä
olevilla reservatsioneilla. Siirtolaisuus Q:iin
vähäinen (98% väestöstä on Kanadassa syntynyt),
jotavastoin englanninkielistä väestöä paljon
siirtyy länteen; väestö kuitenkin kasvaa
ranskalaisten suuren lisääntyväisyyden (syntyneisyys Q :ssa
3.;s %) takia. — Uskontokunnista
roomal.-katolisella on eniten tunnustajia (1,724,683 1911 ;
anglikaaneja on 102.684). — Pääelinkeinona on
maatalous, joka viime aikoina ransk. talonpoikien
vanhoillisuudesta huolimatta on voimakkaasti
edistynyt. V. 1913 vehnän sato oli O.ss milj.,
ohran 0,8} milj., kauran 1.4s milj., perunan T.n
milj. hl (suurin Kanadassa), heinän 4.07 milj.
ton. V. 1911 oli nautakarjaa 1,482,000, hevosia
371,400, sikoja 697.500, lampaita 533,400 kpl.;
paljon voita ja juustoa viedään maasta.
Kalastuksen tuotannon arvo 9,< milj. mk. (1910). —
Vuorityö tuottaa rautamalmia, vaskea, kultaa,
arvoltaan 42,4 milj. mk. (1910). Kivihiiltä ei ole,
mutta kosket korvaavat sen puuttumisen
teollisuuden käyttövoimana. Teollisuutta edustavat
paperimassa-, nahka-, kemialliset tehtaat, kutomot,
maa-talouskonepajat y. m.; 1911 valmistusarvo oli
1,818 milj. mk. (Ontariossa suurempi). Teollisuus
keskittyy etenkin Montrealiin, joka on Kanadan
tärkein teollisuuskaupunki. — Rautatieverkko
St Lawrence-joen laaksossa erittäin taaja.
Ulkomaankauppa käy Montrealin kautta. —
Oppija kansakouluja 1909 oli 6,615, joissa 375,218
oppilasta. Kansanvalistus on ollut takapajulla,
mutta nyk. edistymässä ripein askelin. Useita
university nimisiä oppilaitoksia. — Hallinnon
etunenässä on liittohallituksen 5 v:ksi nimittämä
kuvernööri, jonka rinnalla on kuvernöörin
nimittämä 24-jäseninen lakiasäätävä neuvosto ja
kansan valitsema 74-jäseninen lakiasäätävä
eduskunta. Kanadan senaattiin Q. lähettää 24,
alahuoneeseen 65 edustajaa. — Pääkaupunki Q. 2. —
Historiasta ks. Kanada. -— 2.
Edellämainitun maakunnan pääkaupunki, 1,200 m leveän
St Lawrence-joen vas. rannalla 480 km St
Law-rence-lahdesta St Charles-joen suussa, vastapäätä
Lévis nimistä kaupunkia, usean radan
päätekoh-dassa; 78,710 as. (1911; 1871 59,699, 1901 68,840
as., joista yli 60,000 ranskalaisia ja
roomal.-ka-tolisia). — Alakaupunki, jonka kadut ovat
kapeat ja mutkikkaat ja jonne liike-elämä
keskittyy, on joen rannalla; sen takana vlätasangolla
on uudenaikainen, leveäkatuinen, hienoston asuma
yläkaupunki puistoineen ja monine kirkkoineen.
Maakuntaparlamentin, arkkipiispan, postin y. m.
virastojen ja laitoksien palatsit, roomal.-katolinen
tuomiokirkko (per. 1647), Notre Dame des
Vie-toires-kirkko (1688), Champlain’in kuvapatsas,
muutamia muita muistomerkkejä, sitadelli. —
Katolinen Laval university (perust. 1663), jonka
1 yhteydessä kirjasto (125,000 nid.), pari
seminaa-i ria, museo y. m., Morrin college y. m. —
Roomal.-j katolisen arkkipiispan ja anglikaanisen piispan
I istuin. — Teollisuutta edustavat rauta-, nahka-,
paperi-, jalkine-, kumi-, tupakkatehtaat,
konepajat; vastapäätä Q:ia on paljon sahoja. Ennen
oli puutaivain rakennus huomattava. — Satama
erinomainen, jäässä joulukuusta huhtik:n
keskivaiheille. Montrealin kilpailun takia aikaisemmin
suuresti vähentynyt laivaliikenne on jälleen
kohonnut, koska kaikkein suurimmat
valtamerialukset eivät pääse Montrealiin asti, vaan
pysähtyvät Q:iin; satamassa selvitettiin tiliv. 1912-13
6,i milj. rek.-ton. netto, josta ulkomaisessa
merenkulussa 2,s milj. ton. (1900-01 1 milj. ton.).
Q:sta viedään puutavaroita, nahkaa,
nahkateok-sia, voita, juustoa y. m., sinne tuodaan kivihiiltä,
teollisuudentuotteita ja -raaka-aineita. — Q:n
paikalla kävi J. Cartier 1535, kaupungin
perustuksen laski Champlain 1608. Englantilaiset
valloittivat Q:n 1629, mutta luovuttivat sen
takaisin 1632; 1759 englantilaiset valloittivat sen
väki-rynnäköllä ja saivat sen omakseen tunnustetuksi
Pariisin rauhassa 1763. Yhdysvaltalaiset
piirittivät 1775-76 menestyksettä kaupunkia. — Q. oli
1763-1841, 1851-55 "ia 1859-65 Kanadan
pääkaupunkina. E. E. K.
Quebraclio [kebra’tsoJ, kova puu, jota saadaan
etupäässä useammista Argentiinan metsien
Aspkin-sperma- ja Sc/iircopsis-puulajeista. Käytetään
tarvepuuna, väriaineena, lääketarpeisiin ja
parki-tukseen. ks. Q u e b r a c h o-e k s t r a k t i.
K. L.
Quebracho-ekstrakti [kebra’tso-J,
tummanruskeina tai mustina kimpaleina kaupassa esiintyvä
quebraeho-puun (Aspidosperma quebracho y. m.)
uutos. On hyvin suosittu parkitusaine.
Vähemmän sovelias siihen on quebracho-puun parkki,
ks. Quebracho.
Quechua ks. K e t s u a.
Quedlinburg [kvedlinburhj], kaupunki
Preussissa, Saksin-maakunnassa, Magdeburgin
hallitus-alueessa, Magdeburgista lounaiseen Harzin
poh-joisjuurella; 27,233 as. (1910), joista toista
tuhatta katolista. — Osittain muurin ympäröimä;
jakaantuu vanhaan ja uuteen kaupunkiin ja
neljään esikaupunkiin. Linna (kalliolla
Westen-dorfin esikaupungissa), linnankirkko (vihitty
1129, Henrik I:n, Aurora Königsmarckin haudat
y. m.), Wipertikrypta, ent. hovikirkko Henrik I :n
ajoilta, Servatii-kirkko, vanha raatihuone,
sotilas-muistomerkki „Reiter von Mars-la-Tour", Guts
Mutsin muistopatsas. — Useita oppilaitoksia,
kaupunginmuseo. — Harjoitetaan monenlaista
teollisuutta ja maankuulua kukkasviljelystä ja
-kauppaa. — Ympäristössä Miinzenberg
(luostarin rauniot), Westerhausen (vuosittain suuret
kilpa-ajot). -— Q. syntyi ikivanhan Quitlingenin
kylän paikalle, jonka Henrik I linnoitti suojaksi
unkarilaisia vastaan; 1200-luvulle asti Saksan
kuninkaat usein asuivat Q:ssa. Q.
ympäristöi-I neen muodosti itsenäisen Saksan valtakunnan
alueen, jonka hallitsijana oli sen naisluostarin
abbedissa, ja tämä naissääde pysyi
uskonpuhdistuksen jälkeenkin v:een 1803 saakka. V. 1698
Q. joutui Brandenburgille. E. E. K. (K. G.)
Queen [kuin] (engl.), kuningatar. — Q u e e n’s
b e n c h ks. K i n g’s b e n c h.
Queensland [kuinzland], Austraalian liittoval-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
