Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quintilianus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1309
kirjaa sekä valtiollista sanomalehteä, joka oli
suunnattu vierasta hallitusvaltaa vastaan.
Vaihtelevien valtiollisten olojen vallitessa maassa hän
useat kerrat sai kärsiä vankeutta, mutta
vapautettiin jälleen, ja 1855 kuningatar kruunasi hänet
runoilijaksi. Parhaat hänen runoistaan ovat
oodit, joissa hän ylistää merta ja isänmaataan
ja kuvaa sen vaihtelevia vaiheita. Q. oli
sankari-runoilija, jonka isänmaanrakkaus ja
vapauden-haaveet saivat haltioitumaan. Hän oli klassikko,
joka pysytteli erillään aikansa romanttisista
kiistoista. 27. Kr-n.
Quintilianus [kvintiliä’-], Marcus Fabius
(n. 35-90), kuuluisa roomal. reetori, syntyisin
Calagurriksen kaupungista Espanjasta, toimi
Roomassa asianajajana ja oikeuspuhujana sekä
valtion palkkaamana retoriikan opettajana. Hänen
pääteoksensa on 12 kirjaa käsittävä „Institutio
oratoria" (t. „Institutiones oratorise"), jossa
esitetään täydellinen puhujan kasvatuksen
suunnitelma varhaisimmasta lapsuudesta saakka. Sen
10 :s kirja sisältää mieltäkiinnittävän arvostelun
kieik. ja roomal. kirjallisuudesta. Q:n ihanteena
ja esikuvana puhetaidossa oli Cicero. Hänen
teoksensa ovat m. m. julkaisseet Halm (1868-69;
2 os.) ja Meister (1886-87; 2 os.); 10:nnen
kirjan ovat erikseen julkaisseet Bonnell-Meister
15 :s pain. 1882), Kriiger (3 :s pain. 1888) y. m.
— Q:n nimellä käy 2 kokoelmaa
puheharjoi-telmia, jotka kuitenkaan eivät ole hänen
sepit-tämiään. E. R-n.
Quintus Smyrnæus [kvin- -n?-/, kreik.
eepillinen runoilija, todennäköisesti 4:nnen vuosis. j.
Kr. lopulta, sepitti 14 kertomusta (,.logoi")
käsittävän Homeroksen Iliadin jatkon („Ta metli’
Homeron", lat. ,.Posthomerica"), jonka
tarkoituksena oli korvata hävinneet kykliset runoelmat.
Se mukailee Iliadin sävyä, mutta on vailla
runollista lentoa ja taiteellista sommittelua;
kuitenkin siinä tavataan kauniita yksitviskuvauksia;
julk. Köchly (1850), Zimmermann (1891 y. m.
vrt. Paschal, „Study of Quintus of Smvrna"
(1904). E. R-n.
Qui pro quo f k vi kvo] (lat. qui - joku t.
quid = jotakin, pro quo = jonkun toisen sijasta),
vaihdos, erehdys.
Quipu (quippu), muinaisten perulaisten
solmukirjoitus (ks. t.).
Quirinale [kvirinä’-], Palazzo del Q.,
Qui-rinalis kukkulalla sijaitseva palatsi, v:sta 1870
kuninkaallinen linna.
Quirinalis [-inä’-], yksi Rooman (ks. t.) 7
kukkulasta.
Quirinus [kviri’-], muin.-roomal.
jumalais-olento, jota pidettiin samana kuin jumalaksi
korotettua Romulusta. Q:n kunniaksi vietettiin
helmik. 17 p:nä Quirinalia-juhlaa, ja hänellä oli
ikivanha pyhäkkö hänestä nimensä saaneella
Quirinalis-kummulla Roomassa.
E. R-n.
Quirites [kviri’-]. kviriitit, nimitys, joka
milloin johdetaan sabiinilaisesta Cureksen
kaupungista, milloin sanasta „quiris" (peitsi), milloin taas
asetetaan yhteyteen ,.curia" sanan kanssa. Q :eiksi
nimitettiin roomalaisia kansalaisoikeudellisessa
katsannossa („romani" oli valtiollinen ja
sotilaallinen nimitys) tai juhlallisessa kielessä
(,.populus romanus [et] quirites t. quiritesque"
t. ,.p. r. quiritium"). E. R-n.
1310
Qui s’excuse, s’accuse [ki seksky’z saky’z]
(ransk.), joka itseään puolustelee, syyttää itseään.
Qui tacet, consentire videtur /kvi
könsen-ti’re -di’-] (lat.), joka vaikenee, myöntyy.
Quito [kito] (San Francisco de Q.). kaupunki
Etelä-Ameriikassa, Ecuadorin tasavallan ja sen
Pichincha nimisen provinssin pääkaupunki,
Andes-vuoristossa, Q:n ylätasangon itäreunalla (2,908 m
yi. merenp.) Pichincha-tulivuoren juurella;
50.840 as. (1906), enimmäkseen mestitsejä ja
intiaaneja. — Paljon huomattavia
espanjalais-aikaisia rakennuksia: tuomiokirkko, hallituksen
palatsi, arkkipiispanpalatsi, raatihuone
(ympäröivät Plaza Mavor-torin), jesuiittakirkko, San
Franciscon luostari, jesuiittakollegi, jossa nyk.
yliopisto (200-250 ylioppilasta), tähtit. obser
vatori, kirjasto y. m. — Arkkipiispan asunto,
korkein tuomioistuin. — Valmistetaan nahka-,
villa- ja puuvillateoksia. Kauppa mitätön.
Rautatie Guayaquiliin. — Espanjalainen Sebastian
Benalcazar valtasi Q:n 1533. Q. on moneen
kertaan kärsinyt maanjäristyksistä. E. E. K.
Qui vive? /ki viv] (ransk., = kuka elää?), kuka
siellä? (tunnussanaa vaativa vartianhuuto).
Qui vivra, verra [ki -ä’ -ä’] (ransk.), ken
elää, saa nähdä.
Quod Deus bene vertat [kvod] (lat.), Jumala
sen parhaaksi kääntäköön.
Quod erat demonstrandum [kvod -a’n] (lat.),
mikä oli todistettava.
Quodlibet [kvod-], mus. (lat., = mitä hyvänsä).
1. Humoristinen kuorotyyli 16-17:nnellä vuosis.
(saks. myös „Bettlermantel", it. ..Messanza"),
jossa eri äänet lauloivat eri laulujen sanoja.
Etenkin käytettiin tähän tarkoitukseen silloisia
kansanlauluja, jotka siten ovat sävelmineen
säilyneet. — 2. Potpurin (ks. t.) kaltainen
leikillinen kuorolaulusarja (myös 16-17 :nnellä vuosis.).
1. K.
Quod licet Jovi, non licet bovi [kvod -vi -vi],
mikä on luvallista Juppiterille, ei ole luvallista
haralle, s. o. mahtajat ottavat itselleen oikeuksia,
jotka eivät ole luvallisia muille.
Quod non est in actis, non est in mundo
[kvod -is -ö] (lat.), mitä ei ole asiakirjoissa, sitä
ei ole todellisuudessa, — aikaisemman saks.
prosessioikeuden sääntö, että tuomari ei saanut ottaa
huomioon muita asianhaaroja kuin mitkä
ilmenivät asiakirjoista.
Quorum [kvö-] (lat.), määrätty jäsenluku,
jonka läsnäolo tai myötävaikutus on tarpeen,
jotta kokous olisi päätösvaltainen (n. s. q. de
vote) taikka keskustelu- ja päätösvaltainen (n. s.
q. de discussion). Q. sanaa käytetään
tavallisimmin parlamentaarisessa kielessä, jonkun
kansaneduskunnan tai sen kamarin käsittely- ja
päätösvaltaisuuden edellytyksistä puhuttaessa. Suomen
valtiopäiväjärjestys ei vaadi määrättyä q:ia,
jolta eduskunta voisi ryhtyä asioita käsittelemään
ja ratkaisemaan; sitävastoin vaaditaan
valiokuntain (ei kuitenkaan suuren valiokunnan)
päätösvaltaisuuteen, että ainakin ’/5 sen jäsenistä on
saapuvilla ; vrt. Päätösvaltaisuus. R. E.
Quos Deus perdere vult, prius dementat
[kvös dème’n-J, jotka Jumala tahtoo tuhota, ne
hän ensin saattaa mielettömiksi.
Quos ego — [kvös] (lat.), kyllä minä teitä —■,
katkaistu uhkaus, jonka Neptunus lausuu tuulille
| (Æneis I 135).
Quintilianus—Quos ego
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
