- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1311-1312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quintilianus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1311

Quot capita tot sensus Qvigstad

1312

Quot capita. tot sensus {kvot] (lat.), niin
monta mieltä kuin päitä.

Quot homines. tot sententiae /kvot -te’h ]
lat. . niin monta kuin ihmisiä, yhtä monta on
mielipiteitä; niin moata mieltä kuin miestä.

Quousque tandem — lkviru’tkv<] ipaticntia
nsjtrj obutert, Catilina), kuinka kauan (aiot
vfcärinklytUUL kärsivällisyyttämme)!, Ciceron
1 :*essä Catilina* vastaan pitämässään puheessa
lausumat, puheenparreksi käyneet lat. sanat.

Qvarn. Ole Anton (18y*4-1904>, norj.
lakimies ja politikko: oli v st a 1874 suurkäräjien
ja-senenk. 1882-85 lagtingin ja 1886-88 odelstingin
presidenttinä: 1891-93 Steenin ensimäisessä
ministeristössä. 1898-1903 ensin Steenin ja v :sta
1902 Blehrin ministeristössä, jälkimäisessä
valtioministerinä Tukholmassa; v:sta 1894
amtman-dtna Pohjois-Trondhjemiu amtissa. Q. oli
aika-n.uin vasemmiston kunnollisimpia ja
kvvykkäim-piä miehiä ja vaikutti tuntuvasti melkein
kaikkien tärkeiden asiain ratkaisuun, m. m.
jury-l.titoksen toimeenpanoon ja rikoslain
uudistamiseen. J. F.

Qvanten, von /krän-, fonj, aatelissuku, jonka
jäseniä tavataan Suomessa jo keskiajan lopulla.
Aateli-kirjansa sai se 1650, jolloin ratsumestari
Jost Q v a n t. Haapaniemen herra (Kiskosta),
korotettiin aatelissäätyyn nimellä von Q. Hänen
poikansa oli Hämeen läänin ratsuväen
ratsumestari. sitten Viipurin ratsuväen majuri Henrik
Johan von <j.. joka kaatui Pultavan
taistelussa 1709. K. G.

Lm il von (J. (1827-1903), suom.
ruotsinkielinen kirjailija, synt. Porissa, kävi Haminan
ka-M dettikoulua, yliopp. 1846.

17-vuotiaana Q. sepitti
..Suomen laulun", joka
ilmestyi ..Helsingfors
Mor-gonblad"issa 1844.
sittemmin ..Lärkan" nimisessä
kalenterissa, jota Q. 1845
ja 1849 toimitti yhdessä
ystävänsä Nestor
Tallgrenin kanssa ja joka
teki hänen nimensä
runoilijana tunnetuksi. Q:n
ensimäinen runokokoelma
..Dikter" (1851) ilmestyi
samoihin aikoihin, jolloin
hän itse, vaikeaa
rinta-tautia sairastaen. oli
pitkällä merimatkalla,
käyden aina Hyväntoivonniemellä ja Itä-Intiassa
a*ti. Vahvistunein voimin hän palasi
Englannin ja Belgian kautta Kuotsiin, jonne hän
:<-*ttui 1853. Täällä ajatus vanhain
veljes-maitten uudestaan yhdistämisestä, joka
Itä-mai«en sodan johdosta oli herännyt
molemmin puolin Pohjanlahtea, sai Qnkin
haltioitumaan, ja hän julkaisi 1855 salanimellä Peder
- .1 r k i I a x kakttio»aisen teoksensa ..Fennomani
oeb hkandinavism", jonka kapinalliset
mielipiteet tekivät hänen paluunpa kotimaahan
mahdottomaksi. Q. tuli Ruotsin alamaiseksi ja
jatkoi siellä sitä vapaammin valtiollista
kirjailija-tointaan julkaisten 1857-61 neljä vihkoa ,,Finska
fiirhAllanden", jotka herättivät suurta huomiota.

V:*ta 1864 hän toimi kuningas Kaarle XV :n
kirjastonhoitajana ja voitti aiinä määrin hänen

Eoll t. Qvanten.

suosionsa ja luottamuksensa, että hänet
lähetettiin keväällä 1864 Tanskaan ottamaan osan n. s.
..Kaarle XV :n unioniehdotuksen" laatimiseen.
Kuninkaan kuoltua hän antautui yksinomaan
kirjallisiin töihin, toimien sanomaJehtimiehenä ja
julkaisten tuotteitaan monissa eri lehdissä ja
kalentereissa. V. 1880 ilmestyi runokokoelma
,,Dikter. nva ocli punia", joka sisältää paitsi uusia
runoja myös koko joukon aikaisemmin
julkaistuja sekä hänen nuoruudenaikaisia tuotteitaan
uudessa, korjatusssa muodossa. Monet näistä
runoista. jotka henkivät hehkuvaa
isänmaanrakkautta, ovat parhaita, mitä siihen aikaan
ruotsiksi on kirjoitettu. Q:n suuri tyylillinen kyky
tulee esille muutamista suorasanaisistakin
runoelmista. joista ..Drömmarnas palats" ja
„Hebri-derna" ovat ensi sijalle asetettavat. V:ltn 1874
on ,.N&gra anmärkningar vid Helmholtz
vokal-lära". Muista Q:n julkaisuista on vielä
mainittava: „Sveriges skönaste folkvisor", kokoelma
kansanrunoja sekä Anjalan liittoa kosketteleva
teos „Historiska reklamationer rörande 1788-90
årens samt 1808-09 årens finska krig". Useita
vuosia Q. toimi myös kirja-, musiikki- ja
teatteriarvostelijana. V. 1890 hän muutti Roomaan
tehden edelleen kirjallista työtä. V. 1857 hän meni
naimisiin Aurora Magdalena
örnber-g i n kanssa, joka salanimellä „Turdus Merula"
on julkaissut romaaneja ja matkakertomuksia.

H. Kr n.

Qvarken, Merenkurkun (ks. t.)
ruotsalainen nimitys.

Qvarnström /kvärn-], Karl Gustaf
(1810-67), ruots. kuvanveistäjä; Byströmin oppilas,
joutui Roomassa ollessaan Fogelbergin vaikutuksen
alaiseksi. Aikansa kirjallisen ja historiallisen
sekä sen puuttuvan taiteellisen harrastuksen
ilmauksia ovat Q:n virallisesti ja jotenkin
kaavamaisesti muovailemat Tegnérin (Lundissa),
Ber-zeliuksen (Tukholmassa) ja Engelbrektin
(Ore-brossa) pronssiset kuvapatsaat, joissa
maalauksellinen siluettivaikutus ja koristeellinen
sommittelu ovat huomattavimpia ominaisuuksia. Hän
on myös tehnyt skandinaavialais-mytologisia
veistoksia ja marmorikuvan ..Napolilainen
kalastajapoika" (1852, Tukholman kansallismuseossa).
Q:sta tuli 1853 Tukholman taideakatemian
johtaja. E. R-r.

Qveflaks ks. Koivulahti.

Qvidja ks. K u 11 i a.

Qvigstad fkviksta], Just Knud (s. 1853),
norj. kielentutkija, yliopp. 1869, suoritti
filologisen virkatutkinnon 1874 ja teologisen 1881 ;
1875-1910 opettajatoimissa Tromsassa, aluksi
lukiossa, v:sta 1878 opettajaseminaarissa, jonka
johtajana v:sta 1883; 1910-12 kirkollis-ja
opetus-asiain ministerinä Konowin ministeristössä;
palasi 1912 seminaarinjohtajan-toimeensa. Q:n
tieteellinen toiminta on kohdistunut varsinkin
Norjan lapin kieleen, jonka tarkka tuntija hän on.
Julkaisuja: „Heiträge zur Vergleichung des
ver-wandtcn Wortvorrathes der lappischen und der
finnischen Sprache" (1883), „Lappiske eventyr og
folkesagn" (1887), ..Lappische Sprachproben"
I1888j, ..Nordische Lehnwörter im Lappischen"
’1893i, ..Cbersicht der Geschichte der lappischen
Sprachforschung" (1899), „Bibliographie der
lappischen Litteratur" (yhdessä K. B. Wiklundin
kanssa. 1899), ..Kildeskriftor til den lappiske myto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0698.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free