Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raahe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
Raahen puutavaraosakeyhtiö Raahen rata
1324
mk., terwv. j« suirashoito 12.600 mk.,
köyhäin-l ito 12.SOO mk kuunalliseu köyhäinhoidon ku
lut 1911 tckii.it kr~kimä;irin 2:06 mk. asukasta
kohden. ollen Suomen kaupungeista kolmanneksi
huokeimmat). — Osuus anniskeliyhtiön
voittovaroista 21.000 mk. (1913). Velka’ $15.330 mk
valtiolle hypoteekkik.issalle ja yksityisille 1913
u u). Kaupungin cmistumia laitoksia:
sauna-laitos; sitäpaitsi 1!. on 548,400 mk :11a osallisena
I! n-Laptn rautatieyhtiössä. Kaupungin
valvon-n.i–.i olevat rahastot TT2.852 mk. 11913). joista
suurimmat: L. F. Leustudiukseu lahjoitusrahasto
(v :sta 1889) Smk. 500,000 (Suonien
valtiokonttorin hoitama). Gellnianin sairashuonerahasto (v:sta
1S72■ Snik. 152.659. Lybeckerin käsityökoulun
rahasto v :sta 1S43) Smk. 34.667, J. S. Lundbergin
apurahasto v -ta 1900) Smk. 30.250. V.
So-veliuksen lahjoitusrahasto iv:sta 1883) Smk.
15,000 119131. Muita rahastoja: 11 :u
porvari-ja kauppakoulun rahasto (\’:sta 1863) Smk.
1..>13.538. Vanhain kodin rahasto ilalij. meri
kapt. H. ,1. Leufstiulius) Smk. 125.142. G. H.
Möllerin lahjoitusrahasto ikauppaopistolle. v:sta
1902i Smk. 98.966. Merimieshuoneen rahasto
v<ta 1792) Smk. 76.177. Kauppiasten
apu-rahasto • v :sta 1849) Smk. 54.052. Kauppaseuran
rahasto v :sta 17771 Smk. 40.717.
Rouvasväen-vhdistyksen rahasto lastenkodin ylläpitämiseksi
Smk. 36.671. Käsityöläisyhdistyksen eläkekassa
v:sta 1845) Smk. 15,679, y. m. yhteensä Smk.
1.777.403 1913). — R:n vaakuna: satuloitu
hevonen, satama toisella ju meri toisella puolen.
Kirkollisesti H. on R : n Sälöisten
seura-kunnan kappeli. oma kappalainen v:sta 1858,
1901 määrätty erotettavaksi eri khrakunnaksi:
kaupungilla on myös rukoushuone, læstadiolaisilla
oma rukoushuone ja pelastusa rmeialla oma talo.
Iii st ori n. R:n perustamiskirja on päivätty
."> p. jouluk. 1649. Alueeksi R:lle annettiin 3 7/u
manttaalia Savonlahden ja 2 */» manttaalia Palon
kylästä, jostu alasta 1685 reduktsionissa
peruutettiin enin osa. 4 ’/u manttaalia, ja sille jäi vain
I - j manttaalia Pulon kylästä, mistä 1766
Ollin-saari vaihdettiin länkiluun Savonlahden kylästä.
Kauppa alueena R:lla lienee allissa ollut vain
Sälöisten ja Siikajoen pitäjät sekä yhdessä
Kokkolan karis-u Kalajoki ja Pyhäjoki, mutta siitä
riippumatta ulotettiin kauppa Pohjois-Savoon ja
Pohjois Karjalaan saakka Varkautta ja Liperiä
myöten. Ja siitä tuntui tulevan naapurikaupungeille.
Oululle ja Kokkolalle, niin peloittava kilpailija
tervakaupaxxa niinkuin muussakin, että ne 1680
ehdottivat R:n lakkautettavaksi. Mutta se
hyökkäys torjuttiin, nälkävuodet voitettiin ja
Isonvihankin hävityksistä ja masennuksista
toivuttiin: tulipulclta R. -äilstyi aina v :een 1810, joi
loin */« kaupungista paloi poroksi, m. m. kaunis,
1652 54 rakennettu raatihuone arkistoineen: 1908
paloi kaupungin vanha puukirkko (rak. 1651) ja
koulu kirjastoineen. V. 1775 oli K:ssa 641 as.
Tärkeimmät vientitavarat tervan jälkeen olivat
liudat, tali. voi (n. 20.000 leiviskää vuosittain),
turkikset ’ulkomaille lähes 16.000 oravannahkaa
|800|. — R. «.-ii tapulioikeudet tosin vasta 1791,
mutta jo 1765 oli »ille myönnetty laajempi
pur-jehdiMVapau- jota tarmolla käytettiin
meriliikenteen ja kaupan ulottamiseksi ulkomaille
(Saksaan Englantiin. Välimerelle). V. 1800 R:n
laivojen luku oli 8 (yli 500 l|UtiB). 1823 oli Msti-
luku 800. Laivasto kusioi sitten säännöllisesti,
niin että se 1S4S oli Suomen viides (30 alusta.
3.444 ISstiin ja 1851 neljäs (3,873 llistiä).
Krimin sodan aikana kaupunki kyllä menetti
euiin-man osuu laivoistaan pakollisen myynnin
johdosta 18, vihollisen kautta 11), niin että laivoja
1856 oli vain 6 iö 15 lästiä), mutta siitä iskusta
kaupunki ihmeellisen pian tointui ja
yritteliäisyys nimenomaan tämän jälkeen oli
suurenmoinen. Mahtavininiilleen nousi R:u kauppalaivasto
v:n 1870 vaiheilla ollen useampana vuouna
perätysten lästilukunsa puolesta suurempi kuin
minkään muun Suomen kaupungin; huippukohta
saavutettiin 1869: 58 alusta, liistiluku 14.166 eli
vähän yli kuudes osa maan koko
kauppalaivastosta: merimiehiä oli n. 600. Mutta sitten seurasi
suuri taantumus. Kauppalaivasto hupeni
vähitellen (1885 eniiii 32 alusta. 1895 vain 18), v:n 1900
vaiheilla se loppui kokonaan. Kaupunki jäi
Pohjanmaan rautatiestä syrjään; Keski- ja
Itii-Suo-meii liike suiintausi etelään, ja niin R. menetti
laajat kauppa alueensa sisämaassa. Se kitui ja
kuihtui (asukasluku, joka tasaisesti nousten
1.062 :sta 1810 oli 1870 ollut 2.960, oli v :een 1880
mennessä jaksanut nousta vain 3,003 :een), ja
vasta haararata Lapista R :een, joka liitti
kaupungin Suomen rautatieverkkoon, on auttanut
tukemaan sen elämää ja luomaan sille uusia
kelii-tyksenmahdollisuuksia (hyvin vilkas puutavarain
vienti: oppilaitoksetkin ovat sen merkitystä
vahvistaneet). [Alma Söderhjelm, ..Raahen kaupunki
1649-1899" (1911), C. W. Gyldén, ..Hist. och stat.
anteckningar öfver Finlands städer" (1845).]
II. 1.
Raahen puutavaraosakeyhtlö (omist. The
H r a h e s t a d wood c :o 1 i m i t e d, perust.
1900, osakepääoma 1 milj. mk., osakkeet
suomalaisten käsissä: toimitusjohtaja ja johtokunnan
puheenjohtaja A. Lagerlöf), omistaa Ruukin
suuren höyrysahan (valmistus n. 12.000 standerttia
sahattua tavaraa) Paavolan pitäjässä, jossa
liikkeellä on toinenkin pienempi saha, sekä sahan
Lapaluodon satamassa Raahessa. Yhtiö vie, paitsi
sahattua tavaraa, suuret määrät propsia; 1913
vienti kaikkiaan oli arvoltaan 2,i milj. mk.
Raahen rata, yksityinen normaaliraiteinen
fl.su m) rautatie Lapin asemalta Raahen
kaupunkiin; pit. 28 km. sivu- ja hauraraiteet 6,i km.
Lapaluodon ju Ristikarin satamaraiteet ylit.
7,i» km; suurin nousu 0,ou. pienin
kiiyristys-siiile 430 m: vetureita 3, matkustajavaunuja 3,
katettuja tavara- ja matkakapinevaunu ja 13,
avonaisia tavara- ja soravaunuja 34 (1911).
Myönnytys radalle annettiin 20 p. tammik. 1899,
rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle 5 p. jouluk.
«im. v. ja säännölliselle liikenteelle 1 p. syysk.
(900 Irakentaminen oli aloitettu 1897).
Alkuperäiset rakennuskustannukset tekivät 1.395.721 mk.
valtion apuraha 400.000 mk.) ; myöhemmin
käytetyt kustannukset (jotka ovat lisänneet radan
pääoma-arvoa) 352,222 mk. Rataa käytti 1911
26.278 matkustajaa; tavaroita kuljetettiin sam. v.
96.721 tonnia. Tulot 1913 223,279 mk., menot
166.544 mk. — Radalla on Raahen, Pattijoen ja
Helletin asemat sekä Topin pysäkki. — R. r:n
omistaa Raahen rautatie-o.-y., jonka suurin
osakas on Raahen kaupunki 548.000 mk :lla (siinä
kauppias II. Soveliuksen lahjoitus 200.000 mk.).
II. I. <f b. II-neil.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
