Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raamatunkäännökset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1337
Raamatunkäännökset
1339
matunküunnös länsimailla. ltuu-k. raamatun
käännös johtaa alkunsa 12:nnelta vuosi s., ja
k.-skiajan lopulla kuninkaat ja ylhäiset Ranskassa
yleisesti teettivät kirjastoihinsa ranskankielisiä
r i.i Samoihin aikoihin alkoivat saksankieliset
r tulla verrattain yleisiksi Saksassa.
Slaavilaisellakin kielialueella toimitettiin lukuisia r:iä
Böömissä esim. oli Kaamattu käännetty kansan
kielelle jo ennen linssin aikoja.
Kirjapainotaidon keksimisen jälkeen ilmestyi Saksassa vv:n
14 titi 1521 välillä IS painosta koko Raamattua,
22 psulttariu ja 12 muista raamatunkirjoista.
K: n historiassa uskonpuhdistus muodostaa
uuden käänteen. Uskonpuhdistajien periaatteita
oli. että jumalansana on tarjottava kansalle sen
omalla kielellä. Luther käsitti tärkeimmäksi
elämäntehtäväkseen kääntää Raamatun kansansa
kielelle. Uinen verrattomalla mestaruudella
toimitettu saks. Huumattunsa — U. T. ilmestyi
ensikerran 1522. koko Kaumuttu 1534 - tuli Saksan
kansan uuden henkisen elämän kulmakiveksi,
mutta sen vaikutus ulottui muuallekin, missä
uskonpuhdistuksen aatteet voittivat alau. Lutherin
käännöksen mallisia r:iä syntyi Alankomailla
U. T. 1522. koko Raamattu 1526), Ranskassa
I T. 1683, koko Raamattu 1530). Unkarissa
l. T. 1541. koko Raamattu 1590). Tuuskassa
U. T. 1524. koko Kaumuttu 1550(. Islannissa
iU. T. 1540. koko Kaamattu 1584). Ruotsissa
(U. T. 1526. koko Raumuttu 1540-41) ja
Suomessa (ks. alemp.).
lS:nnen vuosis. lopulla elpyvä lähetysharrustus,
joku johti lähetys m raamattuseurojen
perustamiseen. otti r. palvelukseensa. Siinä on uusien r:n
luku nopra.sti ku-vanut uusien kielialueiden
avautuessa lähe’\ kselle k-, K u u m a t t u s e u r a t).
Suomalainen ruuiiur.unkäaiiDös johtaa
ulkutis:i uskonpuhdistuksesta. Mikael A g r
i-rol n Lutherin oppilus. oli selvillä siitä, että
Suonien kansa kehittyäkseen evankeliseksi
kan-sak-i tarvitsi omakielistä Raamattua. Jo [-Witten-l**r}.’issä-] {+Witten-
l**r}.’issä+} oleskellessaan hän ryhtyi kääntämään
V :tu T:ia suomeksi. Vihdoin 1548 ilmestyi ..Se
\V - i Test a me n ti", painettuna Tukholmassa
Amund I-aurit-sanpojun kirjapainossa.
Alkupuhe»—i Agricola viittaa käyttämiinsä lähteisiin
ilmcittaen kääntäneensä ..puolittain grekain.
puo-littuin latinan, sak-ain ja ruotsin kirjoista
sen-jälkeen kuin Herran Henki ja Armo meille
lah-nn-j jakanut on". Kreik. alkutekstistä hän on
-•-’iruniiut Erasmus Rotterdamilaisen iks. t.i
jul-kai-emni. todenniiköise-ti sitä, joka ilmestyi 1535:
tiilien liittyvä Ernsmuksen |at. kiiännöson hänellä
ollut tärkeänä apuneuvona. Sen ohella hän on
käyttänyt Vulpntnu ’ks. edelläi. Hiilien
päälähteenään ovat olleet ..saksain kirjat" «.o. Lutherin
koko Raamattu. v:n 1530 painoksena, sekä
Lutherin paranneita U:ti T:n paino- v:ltu 1544.
Mkiipuhee.-.i mainitut ..ruotiinkirjat" ovat ruot».
U. T r :lta 1526 ja koko Raamattu v:ltu 1541.
A. on osannut valita käännöstyötään varten
uusimmat ja parhaimmat lähteet ja on myöskin
o-nmiut käyttää niitä taitavasti. Kokonaisuutena
katkottuiin on hänen käännöksensä kauttaaltaan
Lutherin hengen leimuama. Agricolan
päämäärillä oli kok’ Raamatun kääntäminen suomen
kielelle. V:n T:n kirjoista hän julkaisi
ensimBi-■*k»i Oawidin I’«alttarin" 1551. Psalmien
nuo-men tn mi-<•-»» ovat Turun koulun oppilaat olleet
osallisina Juustenin johdolla. Yhtä kaikki on
tämäkin käännös pääasiallisesti Agricolan työtä;
jo 1544 ilmestyneessä ..Rukouskirjassa" hiin oli
julkaissut 40 suomentamaansa psalmia.
Senjäl-keen Agricola epäillen, olisiko varojen puutteessa
mahdollista saada koko Raamattu julkaistuksi
suomen kielellä, suomennostyössään rajoittui
niihin V:n T:n osiin, jotka olivat uskonnollisesti
tärkeimmät tai joita ..on tapana useimmin ja
enimmin käyttää messuissa ja seurakunnissa".
Nämä suomennokset ilmestyivät 1551 ja 1552
kahtena kirjana: ..Weisut ia ennustoxet Mosesen
laista ia Prophetistn Wloshaetut" ja ..Ne
Prcphe-tat Haggai. SacliarJa. Mnleuki". Muuta Agricola
ei saanut toimitetuksi suomen kielelle; esteenä
oli taloudellinen ahdinkotila ja ennenaikainen
kuolema. Kun otetaan huomioon ne kappaleet,
jotka sisältyvät Rukouskirjaan, cn Agricola
kääntänyt N":n T:n kanonisista kirjoista miltei
neljännen osan.
Agricolan kuolemasta kului lähes vuosisata,
ennenkuin hänen unelmansa toteutui. Tosin
Kaarle IX. käytyään Suomessa tutustumassa maan
tarpeisiin, määräsi 1602 kahdeksan pappismiestä,
m. m. piispa Eerik Sorolaisen, jäseniksi
komiteaan, joka sai tehtäväkseen suomalaisen
raamatunkäännöksen valmistamisen. Eikii
komiteassa oltu toimettomia, mutta työn tuloksia ei
tullut julkisuuteen. Tarmokas piispa Rothovitis
ryhtyi heti senjälkeeu. kuin oli 1627 saapunut
Suomeen, toimiin kipeästi kaivatun suomalaisen
Raamatun aikaansaamiseksi. Mutta vasta 1638
hallitus asetti siihen tarkoitukseen komitean,
johon tulivat tuomiorovasti Eskil Petræus
ja jumaluusopin lehtori Martti Stodius
Turusta sekä kirkkoherrat Henrik Hoffman
Maskusta ja Yrjö Matinpoika F a v o r
i-n u s Piikkiöstä. Heidän oli ..tarkistettava, mitä
yksi ja toinen yksityisesti oli toimittanut ja
kääntänyt. ja missä oli virheitä, muutettava ja
korjattava ne. sitten tarkasti ja ahkerasti
tulkittava ja käännettävä, mitä ei ennen oltu
käännetty. seuraten Lutherin viimeksi tarkistettua
käännöstä ja muuten alkukieliä, samoinkuin
myöskin ahkeroiden hyvää, puhdasta suomen
kieltä, jota voidaan hyvin ymmärtää kuikissa
Suomen muaseuduissa. ja sitä, että kirjoitustapa
siinä tulee yhtäläiseksi ja samanlaiseksi".
Komitea suoritti tehtävänsä nopeasti ja taitavasti.
Painatukseen, joka suoritettiin Tukholmassa
Henrich Keiserin kirjapainossa, ryhdyttiin 1640,
ja puolitoista vuotta myöhemmin (1642)
ilmestyi vihdoinkin ..Biblia. Se on: Coco Pyhä
R a m a t t ii S u o m e x i". sisältäen,
lukuunottamatta esipuheita ja liitteitä. 716 suurta
folio-lehteä ja kuvilla varustettuna. Aikalaiset
oivalsivat täydellisesti, mikii tärkeä merkkitapaus
Suomen kansan sivistyshistoriassa oli
suomalaisen Raamatun ilmestyminen. Niinpä vietettiin
tapahtuman johdosta heinäk. 31 p. 1642
kiitosjumalanpalveluksia kaikissa Suomen kirkoissa.
Ensimäistä suomalaista Raamattua painettiin
1.200 kappaletta; noin viisi vuotta myöhemmin
oli koko painoksesta jäljellä vain 170 kappaletta.
Piispa Gezelius vanhempi huomasi tarpeelliseksi
ryhtyä hankkimaan uuttu suomalaista
raamatunpainosta. Sen toimittaminen uskottiin Paimion
kirkkoherralle Henrik Matinpoika F 1
o-r i n II k se 11 e. U. T. valmistui 1683. V. T. 1685,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
