Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raamatunselitysoppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Raami—Raasepori
1314
ii ^a 1516’. tuli sitten polyglottiruamattuihiu
■i v:n 1571 jälkeen muihinkin painoksiin.
V.it-svjakoa käytettiin jo Talmudin (ks. t.)
syntymisaikoina. Nykyinen värssyjäkö esiintyy
ensi kerran eräässä psalttarissa 1563. koko
\ T:ssa 1571. Kirja|>ainotaito suuresti
vakiinnutti r:ia. Yksityisiä V:n T:n osia
painettiin ensi kerran hepreaksi 1477-S7; koko V. T.
äonciuossu 1488. Vv. 1513-17 ilmestyi n. s.
kompluteusiuen polyglottiraumattu (ks. t.).
Nykyisten painosten ..textus receptus" perustuu
painokseen. joka ilmestyi Amsterdamissa 1661 ja
1667 varustettuna Joh. Leusdeniu esipuheella.
Uusia itsenäisiä teksti julkaisu ja ovat toimittuueet
S. Baer yhdessä F. Delitischin kanssa. Chr.
Gins-burg ju K. Kittel. Viimemainitun paiuos on
varustettu tekstikriitillisillä alimuistutuksilla.
joi-sa esitetään myös vanhojen käännöksien
lukutapoja sekä tekstikorjausehdotuksiu. — 2. U li d e li
testamentin teksti. Alkuperäiset U :n T :u
käsikirjoitukset näyttävät jo aikuisin joutuneen
häviöön. Ne olivat laaditut unsiaolikirjoituksellu,
s. o. suurilla kirjaimilla papyrukselle t.
pergamentille ilman välimerkkejä ja sananvälejä.
Meksandriaiainen diakoni Eutalios jakoi (n. 462)
tekstin riveihin, joista kukin sisälsi niin monta
-unuu. kuin oli lausuttuva pysähtymättä. Uuden
rivin sijasta käytettiin sittemmin pisteitä, joiden
nojalla siirryttiin varsinaisten välimerkkien
käyttöön. Jo aikaisemmiu oli kuitenkin eri paikoin
kiiytännös-ä luku- ja perikooppijako. Nykyisen
lukujaon alkaja on todennäköisesti yllämainittu
Stephen Langton; värssyjaon sanotaan olevan
alkuisin oppineesta pariisilaisesta
kirjanpainu-justa ltob. E-stienuestii (Stephanus). Vanhimmat
painetut U:t T:t (n. s. edilioncs principea)
ovat komplutensinen Kaarnatta (ks.
Poly-glottiraamattu) ja Erasmus
Rotterdami-luisen 1516 Ba-elissu julkuisetnu paiuos.
Yleisimmin käytetty U:n T:n kreikankielinen laitos on
varsin vähäisistä kriitillisistä ansioistaan
huolimatta ollut kirjanpainajain Bonaventurun ja
Abr. Elzevierin Leidenissä 1624 ensi kerran
julkaisema teksti, jota 1633 ilmestyneen 2:sen
painoksen esipuhee-su sanotaan ..kaikkien
hyväksymäksi tekstiksi" i..textus ab omnihus receptus",
siitil sen nimitys ,.textus receptus"). Tähän
tekstiin |>erustiii meidänkin entinen
kirkkoraamattumme. Tärkeimpiä kriitillisiä U:n T:n kreik.
painoksia ovat julkaisseet K. Tischendorf (vista
1841 8 painosta! sekä Cambridgen professorit
B. F. Westm;t |u \. Ilort, joiden käänteentekevä
..The ne» tcslament in the original greek" ilmes
tyi kahtena osuna 1881. Uusin merkkiteos tiiliä
alalla on II. von Sodenin suurisuuntainen
kuksi-onainen teos ..Die Scliriften des Neuen
Testu-mcntx iii ihrer ältesten erreichlmren Textgestalt
hergeotelli au f Grund ihrer Textgeschichte"
t902-13i. E. Nestle on julkaissut ansiokkaita,
puljun käytettyjä painoksia taskukokoa. (Ar. II.)
Raami ’ruot*, ram i, kehys.
Raami- I. kehasaha ks. Salia.
Raani I. traani ruots. Iran), kokonaisista
pikkukaloista ks. K a I u n r u s v a) ja
suurempien kalojen, esim. turskan ja haikalojen
maksasta saatu mutta etenkin hylje- ja
valaseläin-ten nahanalui-e.t.i rusvastu -ulatettu öljy.
Kokou-inukseltaan kaikki r. laadut ovat glyseridejä,
iiiiitta si-Ultiivät tavallisten rasvuhappojen lisäksi
useitu erikoisesti niille ominaisia lajeja. Väri
lujista ja puhdistusasteestn riippuen
vaaleankeltaisesta tummanruskeaan. Om.-p. 0,»i»-0,««o. —
Suurin osa r:iu saadaan valaista ju piiätiiotauto
on siten norjalaisten käsissä tks. Norja, paistu
1284). K:iu käytetään purkitukseen ja
nahan-voiteeksi. sitäpaitsi halvan saippuan
valmistukseen, viilunrasvanmiseen ja konevoiteeksi.
Hienoin laatu ka!a-r:ia on lääkkeeksi käytetty
kulun-uiuksuöljy (ks. t.). (I. V-sJ
Raasepori (ruots. Raseborg). 1. Linna,
jonka rauniot sijaitsevat Snappertunan
kappelissa H:n kruununtilan maalla 1 km siitä itään
K :n joen koillisrannalla, R:n seisohduslaiturilta
n. 7 km kuukkoon. — K:n linna on
todennäköisesti drutsi Bo Joninpoika Gripin rakennuttama
1370-luvulla. Ensikerran sen nimi esiintyy 1378.
Perustajan testamentin toimeenpanijat
luovuttivat sen 1388 kuningatar Margareetalle. R. oli
sittemmin vuoroin voutien tai linnanpäiilliköiden
hoidossa, vuoroin liiäuityksenii eri ylimyksillä.
Vv. 1440 ja 1441 se annettiin läänityksenä Kuurle
Knuutiupoika Bondelle, joka ei ehtinyt
kuitenkaan saada sitä huostaansa, ennenkuin se 1442
joutui Krister Niilonpoika Vaasalle ja hänen
perillisilleen. Kun Kaarle Knuutiupoika. jonka
hullussa R. oli ollut 1445-57, oli 1465
toistamiseen pakotettu luopumaan Ruotsin kuninkuudesta,
sisältyi R. lääneilleen hänelle korvaukseksi
annettuihin alueihin. Siellä hän piti hoviaau
seuraavat kaksi vuotta, saatuaan linnan haltuunsa
vasta muutamien kuukausien riidan jälkeen
Turun piispalta Konrad Bitziltä, jolle se vähää
aiemmin oli läänitetty. Sitten R. joutui
veljeksille Laurens ja livar Akselinpoika Tott. Kun
viimemainittu riitaantui valtionhoitaja Sten Sturen
kanssa, peruutettiin R. 1487 kruunulle, jonka
huostaan se joutui kuitenkin vasta lyhyen, Knut
Possen johtaman piirityksen jälkeen. Tästä
alkaen linna oli valtionhoitajan hallussa ja se
kuului hänen läänityksiinsä Hannu
kuninkaankin vallassa ollessa. Sten Sturen kuoltua se
läänitettiin 1504 Tönne Eerikinpoika Tottille, joka
jo ennestään, v:sta 1490 oli R:n päällikkönä, ja
joka pysyi linnan herrain vaihdellessa tällä
paikalla v :een 1513. V:sta 1505 II. kuului
valtionhoitaja Svante Sturen ja hänen kuoltuaan Sten
Sture nuoremman liiäuityksiin. V. 1523 sen vai
loittivat Kustaa Vaasalle Eerik ja livar
Flemingin joukot. R:n puolustajana oli silloin tansk.
Tile Gislesson. ja taistelu näyttää olleen melkoi
Kansepnrin rauniot.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
