Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raaseporin kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
Raaseporin kihlakunta—Raastuvankokous
1346
sen tuima, sillä linnan tiedetään siinä kärsineen
tuntuvia vaurioita. Se aiottiinkin jo hyljätä ko
konaan, ja Nils Grabbe, joka Kustaa Vaasan
alkuvuosina oli R:n voutina, ryhtyi kuninkaan
käskystä rakennuttamaan uutta linnaa lähelle nyk.
Tammisaarta (ks. t.), mikä työ kuitenkin pian
keskeytyi. R. joutui nimittäin lääneineen 1528(?)
1 äänitykseksi Eerik Flemingille, jonka aikana
linna 1530-luvulla korjattiin osittain asuttavaan
kuntoon. R. peruutettiin lopullisesti kruunulle
1540. josta alkaen kuninkaan voudit sitä hoitivat.
V. 1553 siirrettiin R:n läänin hallituksen keskus
Helsingin vasta perustettuun
kuninkaankartanoon. Linna jäi asumattomaksi ja alkoi
rappeutua; sen häviötä edisti vielä myöhemmin
sattunut tulipalo. R:n linna ei ollut, enää, kuten
tarinat kertovat, keskuspaikkana R:n
kreivikunnassa (ks. t,), jonka omistajien kartano sijaitsi
lähellä Tammisaarta (ks. t.). — R. on, kuten
Junkarsborgin ja Grabbaekan (ks. n.) linnat,
rakennettu otaksutun ikivanhan. Lohjan vesiä
myöten Sisä-Hämeeseen johtavan kulkuväylän
läheisyyteen. Tämä väylä oli jo kuitenkin menettänyt
R:n perustamisaikana merkityksensä. Linnan
asema jäi näin ollen strategisesti mitättömäksi,
jonka vuoksi R. ei koskaan ole ollut poliittisesti
erikoisemmin huomattava. Länsi-Uudenmaan
hallinnon keskustana (ks. Raaseporin lääni)
ja useiden vaikutusvaltaisten ylimysten
läänityk-senä on sillä sentään tärkeä sija Suomen keskiajan
historiassa. Mainittava cn myös R:n
päällikköjen itsenäinen, etenkin kauppasuhteita koskeva
kirjeenvaihto Tallinnan kaupunginviranomaisten
kanssa. Suurempia sotatapahtumia ei linnan
edustalla ole sattunut. Edellämainittujen
piiritysten (1487 ja 1523) lisäksi mainittakoon, että
linna kesällä 1437 näyttää olleen merirosvojen
hallussa. V. 1488 tehtiin lähellä linnaa
Präst-holmenin (ks. t.) rauha. Eriin liittyy myös
muisto Kristian II :n verilöylyistä: sen edustalla
mestattiin nimittäin 20 p. jouluk. 1520 piispa
Hemming Gadd ia linnan entinen päällikkö Niilo
Banér. — R :11a oli oma pappinsa v:een 1544 ja
sen puukappeli revittiin vasta 1552. Linnan
vierellä näyttää keskiajalla olleen vähäinen
kaupunki tai kauppala, jota nimitetään milloin R :ksi.
milloin Snappertunaksi. ja joka ensi kerran
mainitaan 1414 ja sittemmin vielä 1550 Suomen
kauppa- ja purjehdussääunössä.
R:n rauniot ovat 13.s m korkealla kalliolla,
joka linnan perustamisaikana lienee ollut meren
saarena. Sittemmin se on ympäröity vallihaudalla.
jonka ulkopuolella on tavattu kolminkertaisen
paaluaidan ja sisäpuolella kivisen ulkovallin
jäännöksiä. Luonteeltaan se on varustettu
asuinrakennus ja suunnittelultaan se kuuluu
keskiaikaisten linnojen toiseen aikakauteen (ks.
Linna). Päälinnan muodostaa kallion reunoja
kiertävä 3-5 m paksu, harmaakivestä tehty
keliä-muuri sen sisäpuolelle kolmeen kerrokseen
sijoiteltuine asuin- ja talousrakennuksineen, joiden
keskeen jää melkein suorakaiteinen linnanpiha.
Kehämuurin kaakkoisnurkassa on. muinoin
arvatenkin muuta linnaa korkeampi, pyöreä torni.
Linnanpihaan idästä päin johtavaa porttia
suojaa kahteen pihaan jaettu esilinna; sellaisen
jäännöksiä on myös linnan eteläisellä,
merenpuoleisella sivulla. Vv. 1890 ja 1893 korjattiin
rauniot hallituksen myöntämillä varoilla.
Lin-43. VII. Paineltu »/„ 15.
nan pihat ja huoneet puhdistettiin sorasta ja
muuri vahvistettiin sementityksellä.
Matkailijayhdistys on raunioiden läheisyyteen 1893
rakennuttanut matkailijamajan. [Torsten Hartman,
„Raseborgs slotts historia" (Skrifter utg. af
Svenska litteratursällsk. i Finland XXXIII, 1896),
Julius Ailio. ..Raaseporin linnanrauniot"
(Suomen nähtävyyksiä 2. 1905).]
2. Valtion omistama, vuokralle annettu päätalo
ja everstin säteritila Snappertunan kappelissa 6
km kaakkoon R :n seisahduslaiturilta, käsittää
4.eo4s manttaalia, n. 900 ha. R:n linnan
yhteydessä lienee jo keskiajalla ollut karjatalo; ensi
kerran se mainitaan 1523. Se oli v:sta 1556
pie-reu kartanoläänin pääpaikkana, kunnes läänin
keskukseksi 1559 tuli „Uusi R." lähellä
Tammisaarta; kuului v :sta 1569 R:n kreivikuntaan ja
määrättiin reduktsionin jälkeen 1680 Uudenmaan
ja Hämeen rakuunarykmentin everstin
asuintilaksi.
3. Seisahduslaituri Hyvinkään-nangon radalla
Karjan ja Tammisaaren rautatieasemien välillä.
A. E-s.
Raaseporin kihlakunta käsittää Inkoon.
Degerbyn, Karjan. Mustion. Karjalohjan,
Sammatin. Pohjan, Tammisaaren (maaseurak.),
Snappertunan, Tenholan ja Bromarvin kunnat
Uudenmaan lääniä. Pinta-ala (maata) l,752,j km-’;
väkiluku V. 1908 32,131 henkeä (= 18.s 1 :täkm=:iä
kohti).
Raaseporin kreivikunta läänitettiin 1569
vapaaherra Sten Eerikinpoika Leijonhufvudin
leskelle, Ebba Lilliehöökille ja hänen
jälkeläisilleen : v. 1571 määrättiin, että R. k. käsittäisi
Raaseporin linnan ja siihen kuuluvat tilat.
Tammisaaren kaupungin ja kartanon. Karjan ja
Inkoon pitäjät sekä joukon tiloja Lohjalla,
yhteensä n. 480 taloa: kreivikunta peruutettiin
1680.
Raaseporin lääni. Tämänniminen lääni oli
olemassa vielä uuden ajan alussa ja käsitti
läntisen osan Uuttamaata: v :sta 1556 se oli osana
Juhana herttuan herttuakunnasta.
Raaseporin rovastikunta käsittää
Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Degerbyn, Karjan,
Snappertunan, Mustion (tehtaanseurak.i, Pohjan.
Tammisaaren, Tenholan. Brcmarvin ja Hangon
seurakunnat Porvoon hiippakuntaa.
Raaseporin tuomiokunta käsittää seuraavat 4
käräjäkuntaa: 1. Pohja, Tenhola ja Bromarvi
sekä Tammisaaren ja Hangon maaseurakunnat:
2. Inkoo ja Degerby: 3. Karja, Snappertuna ja
Mustio: 4. Karjalohja ja Sammatti. Turun
hovioikeuden alainen.
Raastupa (mruots. rapstuva). se huoneisto,
jossa raastuvanoikeus pitää istuntojaan.
Raastuvankokous on kaupunkikunnan
päätösvaltaisten jäsenten kokous maistraatin edessä
kunnallisten asiain ratkaisua varten. Jos
kaupungissa ei ole valtuusmiehiä, pidetään r.
kesä-ja joulukuussa määräasiain käsittelyä varten,
sekä silloin, kun maistraatti katsoo sen
tarpeelliseksi tai kuvernööri niin määrää. Jos
kaupungissa on valtuusmiehet, pidetään joulukuussa
r.. jossa valitaan kaupunginvaltuusmiehet,
taksoitus* ja tarkastuslautakuntain jäsenet ja
tilintarkastajat sekä määrätään vähintään 3,
korkeintaan 5 v :ksi kerrassaan, kuinka suuri määrä
j tuloista pidetään vastaavana yhtä veroäyriä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
