- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1359-1360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Radioaktiivisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lööit

Radioaktiivisuus

KlbO

ra.liuii: ilomu-n hajoamisesta. Rutherford 011
kellit-tunyt t.it.i teuriu.i tukien sitä tarkkojen
kokeiden j» nerokkaiden laskelmien tuloksilla. Ennen
aitan jakamattomana pidetty atomi hnjoua huueu
teoriansa muk.i.tu itsestään äkkiarvaamatta
räjäh-djk««*u tapaisesi i lähettäen luotaan ylidén tui
useamman korpuskelin. Räjähdys synnyttää valoa,
lämpöä ju sähköä. Jäljellejääneet atomi osaset
irtaantuvat kausuumuotoisena aineena —
emu-nntsiooina — alkuperäisi—tä kappaleesta. Atomien
purkaantuminen jatkuu kuitenkin edelleenkiu.
niin että emanat>iunillakin on radioaktiiviset
omiuai-uudet. Läheisille kappaleille
laskeutuneiden jäännö-utomien hajoamisen jatkuessa
nämäkin kappaleet osoittautuvat radioaktiivisiksi.
Induseeruttu r. kestää siksi, että uusia
tasa-paim«–.i olevia atouieju 011 ennättänyt muodostua.
R:n sisimmäinen olemus on siis Rutherfordih
mukaan se. että radiuuiatomi hajoten ja purkaen
itsestään korpuskeleju ja niihin liittyvää energiaa
siirtyy muuntelutilusta toiseen, kunnes
radioaktiivisesti tehoton tasapainotila on
saavutettu. Kudiumvulmisteen alituisesti synnyttämä
emuuatsioni kätkeytyy osaksi itse valmisteeseen,
mutta -e voidaan siitä haihduttaa joko kovasti
kuumentamalla tai liuentamulla vedessä. Valmiste,
joka selitetyn menettelyn jälkeen sisältää vain
n. 25 alku|>eräisestä a-säteilykyvystään,
sanotaan tehdyn emanatsionittomaksi
isaks. rnfcmanieren). Sen r. palajaa kuitenkin
vähitellen, mutta vasta muutamien viikkojen
perästä, sittenkuin uutta emanatsionia on
kehittynyt. radiumilla on alkuperäinen r:nsa.
Emuuatsioni ja induseerattu r. eivät sitävastoin
saa takaisin menetettyä r:ta. Edellisen
puoli-arvoaika. s. c. aika. jona sen r. on
vähentynyt puoleksi, on 4 päivää ja jälkimäisen vain
28 minuuttia. Radiumin puoliarvoaiku on arvioitu
1,300 v.-ksi. Emuuatsioni säteilee a-korpuskeleja
ja muodostaa siis alituiseen radioaktiivisesti
tehotonta loppuainetta. heliumia. Läheisille
kappaleille laskeutuva tehoisa päällystys
jäännös-atcmeja on monien tutkimusten jälkeen havaittu
sisältävän kolmea tehokasta radiumin
muunnos-ainetta: radium .4 imerk. Ha A), radium H fRaB)
ja radium ClRaCl. Ensimäinen emanatsionistu
syntyvä jäännösuine RaA on jähmeä kappale,
joka jo 3 minuuti–a menettää r:nsa puoleksi.
Se säteilee vain a-korpuskeleja ja muuntuu siten
Kali-,ksi 1 puoliarvoaiku 28 min.), joka sitävastoin
ei lähetä «-säteitä, mutta kylläkin /) säteitä.
Jälkimäisen inuunnosaine RaC 1 puoliarvoaiku 21 min.)
osoittaa taos selvästi a-, ß- ja y-säteilyä ja
muuntuu radioaktiivisesti tehottomaksi Ral):ksi.
Viimeksimainittu aine liukenee väkevissä hapoissa
ja on kem. ominaisuuksiltaan tuskin lyijystä
ero-tettavi-sa. Ko-ka RaA :n. Ha FI n ja
/?«f’:nmuun-tumisnopeudet ovat suuret, niin häviää
induseerattu aktiivisuus muutaman päivän jälkeen
melkein kokonaan. Curie ja Rutherford ovat
kuitenkin havainneet, että RaC: n häviämisen
jälkeenkin hyvin pieni, aikaa myöten lisääntyvä
jäännöaaktiivifuius vielä kauan on havaittavissa.
Tämä säteily on sekä /J säteilyä että pienestä
alu»ta kuukausien kuluessa vähitellen kasvavaa
n säteilyä. Siitä päättäen säteetön muunnosaine
Ralt muodostaa vähitellen radiumin uusia
muun-nosaineita Niitä merkitään HaE:ksi ja Hah’ -, ksi.
Suurella varmuudella tiedetään, että jälkimäinen

on siunaa ainetta ktiiu rouva Curien keksimä
alkuaine p o I o n i u m. Ra F muuntuu vihdoin
a -.iteilvn tähden tehottomaksi, tuntemattomaksi
jäiinnösaineeksi, jota luullaan lyijyksi. — Paitsi
radiumia ovat u r 11 n n i. ioni u 111. 11 k t i 11 i u m
ju t h o r i u m olkuperäisesti radioaktiivisia
uineita, joskin on tosiasioita, jotka tekevät
niidenkin riippuvaisuuden toisistaan
todennäköiseksi. Uraani, jossa r:ta ensiksi havaittiin, ou
jo kauan tunnettu alkuaine ja ou merkillinen
suurimmasta tunnetusta atomipainostaan.
Tarkkojen havaintojen avulla on todettu, että
uraani-suolat aina sisältävät miltei vakinaisessa
suhteessa uraaniin verruteu radiumia (1 g uraania
sisältää 3,4. 10 ’ g:aa radiumia). Kun sen ohessa
uraanin r:u on arvioitu kestäviin miljuardeja
vuosia (puoliarvouika D miljaardia vuotta) 1.
monin verroin kauemmin kuin radiumin, niin ou
arveltu, että uraani ehkä monen monen
muunnos-asteen välityksellä lopuksi muuntuu radiumiksi.
Uraani itse lähettää ainoastaan a-säteitä. Sen
ainoaa varmuudella tunnettua muunnosainetta
merkitään U. X :ksi. Se lähettää ^-säteitä, joita
seuraa epähomogeeninen y-säteily. Ioniumista
tunnetaan tähän saakka vain. että se synnyttää
suoraan tai välillisesti radiumia ja että se
lähettää a-säteitä. Sen r:n kestävyydestäkään ei ole
tarkkoja tietoja; numerotiedot vaihtelevat
1.500-132,000 v:een. Aktinium-sarjan lähtökohta
akti-nium 011 vailla säteitä ja tulee kysymykseen vain
ensimäisen muunnosasteeusa radioaktiniumin
emä-aineena. Kemiallisesti se kuuluu harvinaisten
maametallien ryhmään. Thorium 011 uraanin
ohessa ainoa radioaktiivinen kem. alkuaine, joka
tunnettiin ennenkuin sen r:ta oli havaittu. Sen
atomipaino (232.o) on uraanin atomipainon
(238.1) jälkeen suurin tunnettu. Primäärinen
thorium lähettää vain a-säteitä. Sen
puoliarvo-aika on arvioitu n. 50 miljaardiksi v :ksi.
Tlio-riumia. jonka muunnossarja on monessa suhteessa
uraanisarjan kaltainen, voidaan yhtä varmasti
kuin uraaniakin pitää primäärisesti
radioaktiivisena aineena, kun sitävastoin ioniumin arvellaan
olevan uraanin, samoinkuin radiumin ioniumin
muunnosainetta. Aktinium muunnosasteineen
näyttää haaraantuvan uraanisar jasta. mutta mitään
varmuutta eivät tutkimukset vielä ole tuottaneet.

- Radioaktiivisia aineita on vähissä määrin miltei
kaikkialla: kaikissa kivi- ja maalajeissa sekä
vesissä. Tästä 011 luonnollisena seurauksena, että
ilma aina sisältää emanatsionia. Radiosäteily
vaikuttua kemiallisesti tai fysiologisesti monella
tavalla. Happi muuntuu otsoniksi, elimelliset
aineet, kuten ka-svien lehdet ja siemenet,
tuhoutuvat. ihoon syntyy vaikeasti parannettavia
haavoja, jos säteet saavat jonkun aikua sitä kohdata.
Toiset aineet, kuten lasi ja vuorikristalli, käyvät
värillisiksi. Kuumentamalla väri häviää, jolloin
syntyy heikko, fosforesseeraava valoilmiö n. s.
t e r m o 1 11 m i n e s s e n s s i. Säteilyn
fysiologisista vaikutuksista ks. lähemmin
Radiotera-p i a. (E. Rutherford, ..Radioactive
transforma-tions" (1900) ; F. Soddy, „Interpretation of
radium" (1909); Papius, „Das Radium und die
radioaktiven Stoffe" (1905); P. Curie, „Traité
de radioactivité" (1910) ; P. Gruner, ..Kurzes
Lehrhuch der Radiouktivität" (1911); M.
Grenan-der. ,,Radioaktiviteten ooh dess orsaker" (1909).]

V. 8 :n.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0722.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free