Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rafael ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ia;:»
Raff Ragnar Lodbrok
1376
—mui» ja kattopintoja, llän ei ole mikään svvä,
omintakeista persoonallisuutta tai
temperamenttia omaava taiteilija, niin että Michelangelon
kerntaankin hänestä paradoksaalisesti sanoneen,
että H:n saavuttama voitto perustuu
ahkeruuteen eikä neroon. Mutta hänellä on hyvä aisti
-ekä ihmeellinen helppous ja naisellisen herkkä
kyk\ \ istaanottua ja itsenäisesti sulattaa ehjäksi
kokonaisuudeksi muilta saamiaan vaikutuksia.
Tuman takia K. ikäänkuin kokookin yhteen
suin-mann suuren »viii siitä, mikä Italian taiteessa
on miellyttävintä: jalot viivat, sopusuhtaiset,
plastilliset muodot ja aseuuot. luonnollinen ja
selvä ryhmittely, esityksen ihanteellinen
juhlallisuus ja arvokkuus, sen päivänpaisteinen ilon ja
onnen tunnelma. [Laajasta R:ia käsittelevästä
kirjallisuudesta mainittakoon A, Springer, „R.
und Michelangelo", Lilltke. „R :s Lehen uiid
Werke". Mtlnti. ..Raphael, sa vie, son ceuvre et
sou temps", Crcwe ja Cavulcaselle. „R.",
Sclimar-8ow, „K. und Pinturicchio in Siena", Knackftiss,
,.R.", Amersdorffer, „Venez. Skizr.enbuch",
Striygowski. .AVerden des liarock hei I!. und
Correggio" ja Wanscher, „R. og Michelangelo".]
E. R-r.
Raff. Joseph Joachim (1822-82), sveits.
säveltäjä. Toimittuaan kansakoulunopettajana
WUrttembergissä R. siirtyi 1850 Weiniariin
..nuor-saksalaisen" musiikkilehden aputoimittajaksi.
Muutti 1853 Wiesbudeniin ja 1877 Frankfurtiin
konservatorin johtajaksi. Sävelsi 11 sinfoniaa,
ohjelmjllisine otsikkoineen y. m. orkesteri-,
kamarimusiikki- ja laulusävellvksiä. /. K.
Raffael ks. Rafael.
Rnffaëlli /rafael!’J, Jean Francois (s.
1850i. ransk. taidemaalari ja rudeeraaja;
syntynyt it. vanhemmista Pariisissa, jossa opiskeli
lyhyen ajan Gérömen johdolla ja enimmäkseen
ominpäin. R. aloitti maisema- ja
henkilökuvaajana ja esittämällä varsinkin suurkaupunkien
ympäristöjä. Myöhemmin on itse suurkaupungin
Pariisini katuelämä ja tyyppien kuvaus ollut
hänen huomattaviinpana aihepiirinään, jota hiin
on esittänyt henkevästi ja herkästi, puoleksi
piirustavaan, puoleksi maalailevaan ja lähinnä
impressionistiseen tapaan suoritetuissa
kirkasvaloi-»issa maalauksissaan sekä graufillisissa ja
kuvitustöissään. Iliin on saattanut käytäntöön
kuivan kiinteät Öljyväri puikot, n. s. R.-vilrit, joita
käsitellään samoin kuin pastellivärejä. R. on
myös jonkun verron työskennellyt kuvanveiston
alulla ja kirjoitellut taiteesta (esim. ,,Mes
promenadi-. au mu*£e du Louvre"). [ArsGne Alexandre,
..Jean Francois RaffaSlli; peintre, gruveur et
sculpteur" (19001.] E. R-r.
Raffaellino /-<!’•/ del Garbo ks. Gurbo.
Raffet /ra/c’/. Denis Auguste Marie
1804 60). ransk. kivipiirtäjä ja kuvittaja;
Cliar-let’n ja Gros’u oppilas. Hiilien pääteoksensa ovat
isänmaallisen innostuksen eliihyttiimät Ranskan
vallaiikumou-ajan ja Napoleon I :n sotia ja
sotilaita kuvaavat kivipiirrokset, joista esim.
hänen kuuluisin kuvansa ,,Yöparaati" |Grande
re-vuei esittää sankarien haamut yöllä
kokoontuneina keisarin johdettaviksi. Moniin kymmeniin
nou-evut hänen kuvittamiinsa kirjateokset.
Loppu-iällään K. oleskeli Italiassa, jonka silloisista
sodista hän julkaisi m. m. ..Episodes de la
enm-pagne d’Hali<- de 1859". [Giacomelli (1862) ;
Kafflesia Arnoldi.
\. Bry (1874); Béruldi (1892) ja F. Lhomme
(1892)."] E. R-r.
Raffineerata (ransk. raffincr = puhdistaa). 1.
puhdistaa, esim. sokeria, kemikalioita, metalleja,
öljyjä. 2. Lasiteollisuudessa: hioa ja maalata
lasin. S. S.
Raffineerattu (ransk. raffincr = tehdä
hienommaksi ja puhtaammaksi), hienostunut,
puhdistettu: ylenmäärin hienostunut : tarkoin harkittu
liisein pahassa merkityksessä), viekas.
Raffinoosi, nielitoosi, eräs sokerilaji, jota
on vähän m. m. valkojuurikkaassa ja
raakasokerissa. Enemmän oikeuväiintöinen ja helpommin
liukeneva kuin ruokosokeri. S. S.
Raffinööri (ks. Raffineerata). 1. Kone,
millä puuta hiottaessa jääneet karkeat kappaleet
jauhetaan hienommaksi kivien avulla. — 2.
Henkilö, joka raffineeraa. S. S.
Rafflesia, pääsuku pienessä
Rafflesiaccæ-heimossa, johon kuuluu merkillisiä troopillisia
loiskasveja, niin
pitkälle loiselämiiiin
mukautuneita, etteivät
kasvulliset osat yleensä
lainkaan tule esiin
isäntäkasvin sisästä.
Tunnetuin laji,
su-matralainen Rafflesia
Arnoldi, eliiii
jännemiii-sinii muodostuksina
Ctssus liaanien juurissa ja parin metrin
korkeuteen varsissakin. Kukkimisnikunu muodostuu
isäntäkasvin kuoren alle laajempi ulussolukko,
josta kukkasilmu kasvaa esiin puhkaisten kuoren.
Avautunut, yleensä yksineuvoinen, rakenteeltnan
hyvin omituinen kukka on lihanpunainen,
läpimitaltaan n. 1 m (maailman suurin tunnettu
kukku) ja voi painaa yli 7 kg. Hedelmä
jonkinlainen marja. I. V-s.
Rafidi, neulakidekimppu kasvisolussa, yleinen
yksisirkkaisilla, K. L.
Rafn, Carl Christian (1795 1804), tansk.
muinaistutkija: julkaisi, käänsi ja selitteli useita
skand. muinaiskirjoituksia, otti osaa ,,Nordiske
oldskriftselskab" seuran perustamiseen 1825;
hänen alkuunpanostaan syntyi „Nordisk tidskrift
for oldkyndighed" 1832; julkaisuja:
„Antiqui-tates americann-" (1837), „Antiquit£s Russes"
(1350-52), ..Grnnlands historiske mindesmærker"
(1838-45), y. m.
Raglan /raglan], F i t 7. r o y James Henry
(1788-1855), lordi, engl. kenraali; otti osaa
Napoleonin aikuisiin sotiin; tuli 1854 Itämaisen
sodan aikana Krimillä toimivan engl. sotajoukon
ylipäälliköksi ja kuoli seur. v. koleraan
Sevastopol in edustalla.
Ragnar Lodbrok (s. o. K a r v ah o us u), tansk.
viikinkikuningas, jonka nimeen pohjoismaiset
tarinat yhdistävät useita kuuluisia sekä
Länsi-etlä Itämerelle ja Bjarmalantiin saakka tehtyjä
viikinkiretkiä ja joka lopulta sai surmansa
Northumberlands kutiinkaan Ellan
käilrmekuo-passa. Liikanimensä hän oli saanut omituisesta
puvusta, johon vnrautuneena hän nuoruudessaan
voitti lohikäärme-hirviön. Yhtä kuuluisat olivat
hänen poikansa, jotka kostivat isänsä kuoleman
ja joista Iivarin sanotaan perustaneen vallan
Englannissa. Sigurd Käärmeensilmän tulleen
Tanskan hallitsijaksi, Björn liuutnkyljen Ruotsin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
