- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1377-1378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ragnarök ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1377

Ragnarök—Raha

1378

valtiaaksi ja Hvitsärkin saaneen surmansa
polttoroviolla viikinkiretkellä idässä Väinäjoen
seuduilla. Historian H. L. on nähtävästi elänyt
800-luvun keskivaiheilla ja on mahdollisesti se
merikuningas Ragnar, joka 845 rosvoili Ranskassa,
ja se „Ragnall", joka n. 865 kaatui taistelussa
Brittein-saarilla. Myöskin hänen poikansa
,,Lodbrok in pojat" ovat osaksi historiallisia
henkilöitä ja mainitaan samanaikaisissa kronikoissa.
[J. Sverdrup, „Normannerne".] K. G.

Ragnarök („jumalien tuho"; väärän
käännöksen nojalla saks. Gölterdämmerung), skand.
mytol., jumalien loppu, maailmanloppu. Odinin
johdolla aasa-jumalat käyvät taisteluun Lokia
ja hänen seuruettaan vastaan. Vigridr-kedolla
suoritetaan kuusi suurta ottelua. Lopuksi syttyy
valtava maailmanpalo, jonka jälkeen kohoaa
esiin entistä ehompi maailma. [A. Olrik, ,,Om
ragnarök" („Aarboger f. nord. oldk. og hist.",
1902, siv. 157).]

Ragnvald Knaphöfde (s. o. Tuittupää),
ruots. kruununta voitteli ja, valittiin Inge nuorem
man kuoltua Uplannissa ja Itägöötanmaalla
kuninkaaksi. Mutta hänen mennessään, saamatta
vanhan tavan mukaan panttivankeja turvakseen,
Liinsigöötanmaalle, suuttuneet talonpojat
hyökkäsivät hänen kimppuunsa ja tappoivat hänet (n.
v. 1130). K. G.

Ragnvald Ulfinpoika, ruots. jaarli
Länsigöö-tanmaalla, suosi Norjan kuninkaan Olavi Pyhän
naimisliittoa ruots. prinsessan Ingegerdin kanssa
ja. sittenkuin se oli mennyt tyhjiin isän,
kuningas Olavi Sylikuninkaan, taipumattomuuden
takia, pani toimeen Olavi Pyhän häät Ingegerdin
sisaren Estridin kanssa (1019) vastoin isän
tahtoa. Välttääksensä tämän vihaa hän sitten
seurasi Ingegerdiä Jaroslavin luo Gardarikiin, jossa
tuli Ingegerdin huomenlahja-alueen, Inkerinmaan,
hallitusmieheksi ja eli kauan suuressa arvossa.

— Toinen Ragnvald (Rogvolod) niminen varjagi
mainitaan Polotskin ruhtinaana v. 980. jolloin
suuriruhtinas Vladimir otti hänen tyttärensä
Ragnheidin vaimokseen. K. G.

Ragout [-giV], hövsteliha, lihamuhennos.

Ragusa [-ü’-]. 1. Kaupunki (serbo-kroats.
Dubrovnik) .Itävallassa, Dalmatsian eteläosassa,
Adriau-mereen pistävän niemen etelärannalla
Sergio nimisen vuoren (412 m yi. merenp.) juurella;
8.437 as. (1900). enimmäkseen serbo-kroaatteja.

— R :aa ympäröivät vanhat, mahtavilla torneilla
lujitetut muurit ja 5 linnaa (joista 4
1000-1500-luvuilta). Kadut nousevat penkereittäni, portaat
yhdistävät ne toisiinsa. Pääkatu Stradone.
Tuomiokirkko (1667 v:n maanjäristyksen jälkeen
uudestaan rak. 1713), San Biagio-kirkko (rak.
1300-luvulla), ent. tasavallan johtajan palatsi (rak.
1388). tullihuone Sponza (1300-luvulta),
fransiskaani- ja dominikaaniluostarit (1300-luvulta),
teatteri (1862), ragusalaisen runoilijan Gundulitfin
muistopatsas. — Seminaari, serbo-kroats.
korkeampi lukio, museo y. m. Piispanistuin
(arkki-piispanistuin 1121-1831). Tunnettu merikylpylä.
Öljy-, silkki-, likööri- ja nahkateollisuutta.
Satama liian ahdas nykyaikaiselle liikenteelle.
Kauppa (välityskauppaa) käy siitä syystä
suureksi osaksi Gravosan (Gruzin) sataman kautta.
-— N. 10 km lounaiseen R :sta on
Ragusa-vecchia (= vanha E., serbo-kroats. Cavtat),
vanhan ajan Epidaurum in paikalla; kuntana
44. VII. Painettu »’,15.

10,701 as. (1900). — R. syntyi 600-luvun
keskivaiheilla, jolloin pakolaisia avaarien hävittämistä
Epidaurumista ja Salonasta asettui sinne.
Taitavalla politiikalla, mahdollisuuden mukaan sotia
välttäen R. vähitellen laajensi alueitaan ja
kauppaansa, jonka se turvasi turkkilaisissakin maissa
maksamalla Turkille veroa (1467-1718), ja kasvoi
siten yhdeksi Välimeren tärkeimmistä
kauppakaupungeista: R:n alukset purjehtivat jonkun
aikaa Pohjois-Eurooppaan, Ameriikkaan ja
Intiaan asti. Tieteet ja taiteet kukoistivat 1500- ja
1600-luvuilla. V. 1667 maanjäristys hävitti
suuren osan R:aa. Vv. 1800 05 R. oli ainoa
puolueeton Välimeren valtioista, ottaen silloin haltuunsa
laajan kaupan. V. 180G ranskalaiset miehittivät
R:n (joka 1205-1358 oli ollut Venetsian,
135S-1527 Unkarin vasallina, sitten itsenäisenä
kau-punkitasavaltana), 1809 se liitettiin Illyrian
kuningaskuntaan ja 1814 itävaltalaiset sen
anastivat. — 2. Kaupunki Kaakkois-Sisiliassa,
Sira-eusan provinssissa, Erminio nimisen joen ja
rautatien varrella; 37,543 as. (1911. kuntana). —
Muutamia kauniita goottilaisia kirkkoja,
linnanrauniot; oppilaitoksia, teatteri. Viininviljelystä,
sekalaista teollisuutta ja kauppaa; läheisyydessä
asfalttikaivoksia. R:n alapuolella on R. I n f
e-riore (8,550 as. 1901). — R:n paikalla oli
vanhan ajan Ilybla Heraea. E. E. K.

Raguu ks. R a g o u t.

Ragvald, Suomen piispoja. 1. R. I. piispana
1258-66, kotoisin Itä-Göötanmaalta, aikaisemmin
Birger Jaarlin kanslerina; hänen toimestaan
ruvettiin kirkon hyväksi kantamaan n. s.
ruoka-lisäveroa (matskott). ■— 2. R. II, piispana
1309-21 ; pani alulle Kuusiston linnan
rakentamisen 1317.

Ragvaldsby ks. Ravaninkylä.

Raha on yleinen vaihto- ja maksuväline, jota
samalla käytetään yleisenä arvonmittana.
Jokainen, joka ostaa tavaroita tai jolla muista syistä
on joku maksu suoritettavana, saattaa käyttää
r:aa päästäksensä sitoumuksestaan. Tätä
varten on välttämätöntä, että kaikki, joiden kanssa
asianomainen joutuu taloudellisiin suhteisiin,
ovat suostuvaiset ottamaan r:aa maksuksi, josta
suostuvaisuudesta järjestetyssä yhteiskunnassa on
lisätakeena se, että valtion lainsäädäntö määrää
r:n lailliseksi maksuvälineeksi ja sitäpaitsi
järjestää rahalaitoksen maksunsaajia turvaavalla
tavalla. Siitä, että r:aa käytetään yleisenä
vaihto-välineenä ja arvonmittana, on seurauksena, että
kaikkien tavarain hinnat ilmaistaan r:ssa ja että
r:sta tulee kaikkien tulojen ja varojen ilmaisija,
sellaistenkin, jotka todellisuudessa ovat toisia
hyödykkeitä.

R:aa ei kaivattu niin kauan kuin jokainen
talous itse tuotti kaiken, mitä se tarvitsi.
Mutta työnjaon kehittyessä kävi tavarain
vaihto välttämättömäksi. Aluksi vaihdettiin
tavaroita suorastaan toisiin tavaroihin: tämä
suoranainen vaihto oli kuitenkin sen puolesta
hankalaa, että se, joka toi jonkun tavaran
markkinoille. ei ollut varma siitä, että sillä, joka tarvitsi
hänen tavaraansa, myöskin oli tarjottavissa
takaisin juuri niitä hyödykkeitä, joita hän tarvitsi.
Mutta niin pian kuin maksuksi saatiin jotakin,
jota kaikki olivat halukkaat ottamaan vastaan,
oli jokainen värma siitä että hän saattoi saada
juuri sitä, mitä hän halusi. Ei ole epäilystäkään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0733.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free