- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1379-1380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ragnarök ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1379

Raha

1381)

>iitä. että jokai-«’n kansau kehitys toiseen tai
toi>een v hteiskunnallisen työnjaon muotoon ja

- uoraiui i sen vaihdon hankaluus ou
välttämättömäsi i vienyt siihen, että joku tavara on tullut
ylei-<-k-i vitibtoväliueeksi. s. o. rrksi. vaikkemme
ovkkaan selvillä tämän kehityksen
yksityiskohdilta ja vaikka toiselta puolen usein ou
-attunut. että vielä luontoistalouden kaunalla
• levät heimot joutuessaan r :aa käyttävän
yhteiskunnan kanssa tekemisiin, ilman muuta
ovat omistaneet tämän yhteiskunnan
ruhujärjes-telmän. Tavara, joka on tullut ylei.-eksi
vaihto-välineeksi. saa pian osakseen muutkin r:n
tehtävät : tulee yleiseksi maksuvälineeksi ja
nrvon-mitaksi. R:n asemaan pääsi tietysti sellainen
tavara, jota yleisesti pidettiin suuressa nrvossa
ja jota helposti saattoi käyttää hyväkseen; asian
omaisen yhteiskunnan taloudellisista oloista
riippui. mikä tavara kulloinkin r:ksi tuli.
Metsiistäjä-kansoissa on r:nn käytetty turkiksia (suonien
:. -anan alkuperäinen merkitys on oravannahka),
paimentolaiskansoissa karjaa, toisin paikoin taas
helmiä, nökinkenkiä. aseita y. m. Kuikista
hyödykkeistä näyttäytyivät kuitenkin metallit,
varoinkin jalot metallit, sopivimmiksi käyttää
ylei–enä vaihtovälineeuä: ue olivat yleisesti ja
voimakkaasti haluttuja (varsinkin koska ne olivat
parasta ainetta koristuksiin), needustivnt
suhteel-li-e-ti suurta nrvoa pienessä koossa (joten niitä
saattoi helposti kuljettaa), ne olivat laadultaan
yhtäläisiä ihomogeenisia), ne saattoi siis jakaa
melkein kuinka pieniin osiin hyvänsä ilman ar
vonmenety-tä joten niitä saattoi käyttää yhtä
hyvin sekä suurissa että pienissä
maksunsuorituksissa . niiden kestävyys oli miltei rajaton,
minkä johdo-ta niiden urvo pysyi suhteellisesti
muuttumattomana ’koska vuosittain lisää tulleet
m.iärät ainu olivat pienet vuosisatain kuluessa
kasaantuneeseen varastoon verrattuina). Kultaa
ja hopeaa käytettiin jo muutamia tuhansia vuosin
sitten r:na Egyptissä ja Länsi-Aasian vanhoissa
rivistysmais-.i iBabyloniassa. Foinikiassa y. m.).
Ne tulivat ensin liikkeeseen harkkoina ja
renkaina. jotka oli jokaisessu vaihtot ilaisuu
d—-u punnittava ja sitten koetinkivellä
koeteltava. Jo tällä punnittujen m etu
liirojen asteella lienee usein tapahtunut, että
metulh edeltäpäin paloiteltiin ja että näihin
palajiin pantiin jokin tunnusmerkki. Erinomaisen
t.irkeä a-kel ustuttiin. kun julkinen
viranomainen. luultavasti ensin Vähän-Aasian kreik.
kaupunkivaltioina ja Lyydian valtakunnassa 7 :nnellä
vuori*, e. Kr., otti haltuunsa tämän metalli-r :ojen
paloittamisen ja punnitsemisen, ja leimullaan
taka-i palasien oikean painon ja pitoisuuden,
jolloin samalla pyöreä muoto näyttää tulleen
käytäntöön. Tällä siirtymisellä lyötyjen m
e-talli-r:ojen asteelle täytyi olla erinomaisen
valtava vaikutu» vaihdon ja koko taloudellisen
elämän muodostumiseen. Mutta täydellistä r :aa
ovat tällaiset valtion Ivöttämät ja leimauttamat
metallipaluset vain sillä ehdolla, että valtio ei
ainoaltaan takaa sitä. että niiden paino ja pitoi-

- lu. ovat lainmukaiset vaan myöskin, että niiden
nimellisarvo mahdollisimman tarkasti vastaa
niiden metalliarvoa painon ja puhtauden Buhteen
myönnetyittä poikkeuksista ks. Kahajärjes
tel mä ja Ha h akan ta). Usein kuitenkin
halliuijat varhaisempina aikoina käyttivät vää-

rin rahunlyöntioikeuttaan. kuu lie rikastuuksensa
huononsivat r:aa tuottaen siten suurta vahinkoa
kunsantaloudelle. — Metalleista on etupäässä
uloja metalleja. hopeaa ja kultaa, käytetty r:na.
Kuuun. kaikkialla ainn 17:tinen vuosis. loppuun
asti. useissa maissa vielä v:eeu 1870. käytettiin
urvonmittana hopeata; mutta kuu hopean arvo
19:nuen vuosis. loppupuolella alenemistaan aleni
joten se menetti rahametallille tärkeän
arvon-pysy väisyys-ominaisuuden), otti toinen maa
toi-sensa jälkeen kullan päiirahametalliksi (Englanti
jo 1810); tätä nykyä ou kulta melkein kuikissa
sivistysmaissa pää-r: ua. ks. R a h n k a n t n.
Tämän varsinaisen ruban, kullnn, rinnalla
käytetään sivistysmaissa paljon n. s. r a h a n v a
s-t i k k e i t a. jotka täyttävät vain muutamia tai
vain yhden r:n tehtävistä. Ruhanvastikkeita on
tätä nykyä kahta lajia. nim. 1) lyötyjä r :oja,
joiden metalliarvo on alhaisempi kuin niiden
nimellisarvo itähän ryhmään kuuluvat ensi sijassa
n. s. vaihtorahat ks. Rahajärjestelmä), ja
2i eräänlaiset luottopaperit (punkkisetelit, sekit,
vekselit). Sellaisissakin muissa, joissa sekkiliike
ei vielä ole täysin kehittynyt, lienee se summa,
loka päivittäin suoritetaan rahanvastikkeissa,
tuntuvasti suurempi kuin koko maassa
käytettävissä oleva r.-metallimäärä. R : n-vastikkeet
säästävät kalliiden metallien käyttöä, eikä
nykyaikainen vaihtoliike olisi ilman niitä
mahdollinenkaan. Erikoisessa asemassa on varsinainen
paperiraha (ks. t.). J. F.

Lyödyt rahat ovat leimalla varustettuja
metallipalasta, joilla on määrätty paino ja
pitoisuus ja joita käytetään maksuvälineinä.
Perintä-tiedon mukaan iyydialaiset olivat keksineet,
lyödyn r;n valmistamisen; toinen tieto väittää
Argoksen kuninkaan. Pheidonin. Aiginan saarella
lyöttäneen ensimäiset r :t. Säilyneiden r :jen
ulkomuodosta ja laadusta päättäen ovat ne r:t
vanhimmat. jotka valmistettiin Vähässä-Aasiassa,
missä kreik. siirtokunta-asutus oli joutunut
kosketuksiin Lyydian kanssa ja kauppa kehittynyt
erikoisen vilkkaaksi. Vanhimmat r:t ovat
muodoltaan varsin epäsäännöllisiä, usein pavun
muotoisia : toisella sivulla on kuva. joka syntyi
alasimeen kiinnitetystä leimasta, toisella enemmän tai
vähemmän epäsäännöllinen syvennys, joka
iskettiin ehkä aluksi suoraan vasaralla. Nämä r;t ovat
luultavasti 7:nneltä vuosis. e. Kr., valmistetut
elektronista, kullan ja hopean sekoituksesta,
jota sellaisenaan saatiin esim. Tmoloksen ja
Sipvloksen vuoriseuduista. Lyydian kuningas
Kroisos ryhtyi 6:nnella vuosis. e. Kr.
lyöttämään puhdasta kulta-r;aa. joka tuli esikuvaksi
m. m. pers. r:lle (ks. Da r ei k k i). Jo tätil
ennen oli r:jen valmistaminen ja käyttö nopeasti
levinnyt Vähän-Aasian kreik. kaupunkeihin jn
meren yli siirtynyt varsinaiseen Kreikkaan, jossa
vanhimmat hopen-r:t, Aiginan
kilpikonna-vaakunalla leimatut r:t. ovat jo 7:nnen vuosis.
loppuvuosilta. Luultavintu on, että jo vanhimmat r;t
ovat valtioviranomaisten lyöttämiä, mahdollisesti
erililt mahtavat temppelit ovat olleet
myötävaikuttamassa.

Kreikassa valmistettiin pääasiallisesti
hopea r:aa. elektronin käyttö supistui varsin
nopeasti Kvzikokseen ju pariin kaupunkiin
Vähän-Aasian puolella ja kullan käytäntö tuli
yleisemmäksi vasta 4;nnellit vuosis. Vaskea alettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0734.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free