Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13S1
Raha
1382
5 :nnen vuosis. e. Kr. lopulla käyttää, mutta vasta
pari vuosisataa myöhemmin se tuli
yleisempään käytäntöön vaihto-r :11a. Haudasta ja
nikkelistä tiedetään parissa paikassa valmistetun
r:ja. Kullan ja hopean suhde oli suunnilleen
1:13. elektronin arvo vaihteli. R.-yksikköinä oli
s t a t e e r i (ks. t.) sekä sen puolikas d r a k h m a
tks. t.) ; yleensä kumminkin stater nimitys tuli
merkitsemään kultarahaa. Suurempia hopea
rahoja oli tetradrakhmon (4 draklimaa). sekä
harvemmin käytetyt oktadrakhmon (8 draklimaa)
ja dekadrakhmon (10 draklimaa). Drakhman osia
olivat o li oli (ks. t.) ja tämän osat ja
monen-nukset. — Kreikassa ei ollut yhtenäistä r.-laitosta.
Idästä saatua painojärjestelmää oli eri
paikkakunnilla kehitetty eri tavoin, joten tähän perustuvat
r:tkin tulivat painoltaan erilaisiksi. Lisäksi
jokainen kaupunki, jolla oli jonkunkaan verran
itsenäisyyttä. löi omaa r:aa. joka ei kumminkaan tav.
kelvannut kotipaikkansa ulkopuolella. Täten kreik.
r.-laitos tuli erinomaisen vaihtelevaksi ja
rikkaaksi. Ainoastaan eräät r.-lajit kykenivät
saavuttamaan tunnustusta laajemmallakin alalla.
Tällaisessa asemassa olivat Kyzikoksen elektron-r :t.
Ai-ginan. Ateenan ja Korinthoksen liopea-r:t, sekä
makedonialaisvalloituksen jälkeen Philippos II :n
kulta-r :t ja Aleksanteri Suuren kulta- ja
hopea-r:t. joita vielä vuosisatoja hänen kuolemansa
jälkeen lyötiin eri tahoilla hänen nimeensä.
Rhodoksen r :t ja Vähässä-Aasiassa n. 200 e. Kr.
muodostunut yhteinen hopea-r. (kistopho’ros)—sekä
Persian dareikit. — Yhden varsinaisen leiman sijaan
alettiin jo 6:iinella vuosis. käyttää kahta leimaa
siten, että alasimeen kiinnitetyn leiman lisäksi
kuvioita kaiverrettiin siihen metallipuikkoon,
joka painettiin alasimelle asetettua silokappaletta
vastaan ja johon vasaranisku sattui. Ensiksi täten
>aatiin tav. neliskulmaiseen syvennykseen
asetettu kuva. sittemmin yläleima (takasivun leima)
tehtiin yhtä suureksi kuin alasivun leima, niin
että se peitti koko rahapinnan. Yleensä kreik.
r:issa ei kirjoituksella eikä numeromerkeillä
ilmaista niiden arvoa; se ilmenee ko’ossa.
painossa ja jossain määrin kuvissa. Kreik. r:jen
kuvien runsaus on muinaistieteelle erittäin
tärkeätä. ja taiteellisessa suhteessa kreik. r :t ovat
erittäin korkealla tasolla. Etenkin Sisilian ja
Etelä-Italian kreik. r:t 5:nnell;i vuosis. ovat
kuuluisia kauneudestaan ja samaten useiden
hellenististen valtioiden r:t 3:nnelta vuosis. niissä
esiintyvien hallitsijamuotokuvien vuoksi.
Roomassa, kuten yleensä siinä osassa
Italiaa. jossa kreik. siirtolaiset eivät olleet saaneet
varsinaista jalansijaa, oli arvonmittana vaski
ies rude). Loppupuolella 4 :ttä vuosis. alettiin
valaa isoja, kömpelöitä vaski-r:ja (æs grave) ja
samaan aikaan valettiin suurempia summia
vastaavia. kuvilla koristettuja vaskiharkkoja.
Kanipa-niassa lyötiin samaan aikaan Rooman nimessä
paitsi vaski- myös kulta- ja hopea-r :aa. mutta
Roomassa ryhdyttiin valmistamaan omaa
hopea-r:aa 26S e. Kr. Vanhimmat vaski-r:t sovitettiin
siten roomal. painojärjestelmään. että a s in paino
oli naula (libra) 1. n. 327 g, mutta sen paino
aleni nopeasti, niin että se 3:nnen vuosis. lopulla
jo vastasi puolta unciaa (Vs» libraa). Hopea-r.
joutui silloin varsinaiseksi arvonmitaksi.
Hopea-yksikkö oli denar ius (10 asia), alaosia
olivat quinarius (5 asia) ja sestertius
(2asia), jonka nimellisenä myöhemmin
kumminkin leimattiin vaski-r:aa. Enimmät Rooman
tasavallan hopearahoista muodostavat ryhmän,
jota tav. sanotaan k o n s u 1 a a r i- t. s u k
u-r:iksi. Ne ovat kuitenkin valtion virallisia r:ja,
mutta r.-laitoksesta vastaavilla virkamiehillä oli
oikeus määrätä niiden kuvista ja kirjoituksista,
ja he valitsivat suureksi osaksi kuvia, jotka
tavalla tai toisella olivat tekemisissä heidän
sukunsa kanssa. Kulta-r:ja lauréus) lyötti
eusi-miiisenä Sulia. Roomassa lyötyihin rahoihin
C. Iulius Cæsar ensimäisenä panetti kuvansa.
Saatuaan vallan käsiinsä Augustus otti
hallitsijan etuoikeudeksi kulta- ja hopea-r :jen
lyöttämisen. vaski-r:jen valmistus jäi senaatin
huolehdittavaksi. ja tämä kahtiajako r.-laitoksessa on
havaittavissa 3:nnen vuosis. loppupuoliskoon
saakka. Rooman valtakunnan itäosissa säilyi
kaupungeille oikeus oman vaski-r:n leimaamiseen,
ja Egyptissä, jonka hallinto oli erillään muun
valtakunnan hallinnosta, oli keisarin hallussa
sekä hopea- että vaski-r:n lyöttäminen.
Keisarivallan aikana r: jen hopeanpitoisuus aleni nopeasti,
niiu että 3:nnella vuosis. liopea-r :t olivat
melkein puhdasta vaskea, huolimatta silloin tällöin
uudistuvista ponnistuksista paremman
asiaintilan aikaansaamiseksi. Diocletianus ja
Konstan-tinus Suuri saivat jälleen r.-laitoksen uudestaan
järjestetyksi. Lyötiin kulta-r :ja (solidus ja
näiden alaosina triens), pieniä hopea-r:ja (miliarense
ja siliqua) sekä suurenpuoleisia vaski-r :ja (follis);
yleensä hopea-r. jäi enemmän syrjään,
tärkeimpinä olivat pienet kulta-r :t ja vaski.
Lyötyjen r: jen käyttö levisi ulkopuolelle
varsinaisen kreik.-roomal. kulttuurimaailman.
Lännessä karthagolaiset ensiksi lyöttivät r :aa
Sisiliassa, vasta myöhemmin kotimaassaan. Espanjan
iberialaisten r:t ovat syntyneet osaksi kreik.
osaksi roomal. vaikutuksen alaisina.
Keski-Euroo-passa kelttiläiset kansat löivät r:aa, joiden
esikuvina olivat sekä Makedonian Philippos II :n
että Massilian r:t. Idässä hyvin pintapuolisesti
kreikkalaistuneet Parthian ja Baktrian
valtakunnat lyöttivät r:oja, joiden kuvat ja
kirjoitukset aluksi olivat puhtaasti kreikkalaisia.
Roomalaisen heikontuneen r.-laitoksen
horjuttivat kansainvaellusten myrskyt muualla paitsi
Bysanttilaisessa keisarikunnassa. Merovingien
hallitessa Ranskaa alkoi siellä hallitsijan
yksinoikeus r:n-lyöttämiseen hävitä; kaikkialla
valmistettiin ala-arvoista r :aa. Karolingi-suvun
hallitsijat Pipin Pieni ja Kaarle Suuri loivat
r.-laitoksen uudelleen. Tämän jälkeen oli
hopea-naulasta lyötävä 240 denaaria (deniers> ja
ainoastaan hopeisia denaareja ja näiden puolikkaita,
oboleja. oli valmistettava. Tämä järjestelmä
pääsi valtaan Keski-Euroopassa ja Englannissa;
Etelä-Euroopassa lyötiin edelleen r:aa kolmesta
metallista. Hallitsijavallan heiketessä
Keski-Euroopassa keskitys r.-laitoksessa uudelleen hävisi
ja maalliset ja hengelliset mahtajat sekä monet
kaupungit saivat tai anastivat itselleen r
:n-lyönti-oikeuden. Englannissa hallitsijain onnistui
säilyttää r :n-lyöntioikeus hallussaan. Voidakseen
ansaita mahdollisimman paljon r: jen
valmistamisesta r.-herrat etenkin Saksassa alituisesti
laskivat liikeeseen uutta r:aa ja kielsivät
käyttämästä vanhaa, niin että pakosta täytyi tyytyä
uuteen, joka yleensä oli hiukan huonompaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
