Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raharealisatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1389
Raharealisatsioni—Rahasopimus
1390
senaatin talousosaston kussakin tapauksessa anta- i
nian määräyksen mukaan. — Vuorihallituksen
tultua lakkautetuksi on 6 p. marrask. 1884
annetulla julistuksella r:n ja lähinnä sen alijohtajan
tehtäväksi annettu myös kaikkien kotimaassa
valmistettujen kontrollinalaisten kulta-,
hopea-ja tinateosten tarkastus ja leimaaminen. .V. .1/.
Raharealisatsioni >ks. R e a 1 i s a t s i o u i).
rahasuoritus (rahaumuutos, rahauudistus), toi
menpide, jonka kautta lunastamaton seteliraha
jälleen tehdään lunastettavaksi. Tällainen r.
tapahtui Ruotsissa ensi kerran Kustaa III:n
hallitessa 1777, jolloin valtakunnanpankiu
setelit tehtiin lunastettaviksi puolesta
nimellisarvostaan. toisen kerran 1803. jolloin
valtiovelkasete-lit määrättiin korvattaviksi pankkiseteleillä siitä
arvosta, mikä niillä tosiasiallisesti oli. ja
kolmannen kerran 1834. Suomessa pantiin 1840
toimeen r. määräämällä (julistuskirja 9 p:ltä
kuhtik.i. että setelien sijasta Venäjän hopearaha
oli oleva Suomen päärahalaji, että hopearupla
alaosastoineen oli oleva ainoa laillinen,
muuttumaton kaiken maassa liikkeessä olevan rahan
arvonmittaaja ja että liikkeen helpottamiseksi
annettujen, hopearuplille asetettujen setelien tuli
arvossa täydelleen vastata hopearahaa; tähän asti
yleisesti käytetyt ruots. setelit poistettiin
liikkeestä. Itämaisen sodan aikana täytyi Suomen
pankin kuitenkin lakata lunastamasta
seteleitänsä, joten jouduttiin takaisin
paperirahakan-nalle. Mutta sittenkuin 1860 Suomen
rahayksiköksi oli määrätty markka, jaettuna 100 penniin
ja arvoltaan tasan neljännes ruplaa, määrättiin
rahauudistuksella 8 p:ltä marrask. 1865
metalliraha (hopea) ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi
maassamme, vrt. R a h a k a n t a. J. F.
Raharegaali, kruunulle pidätetty
rahaulyönti-oikeus.
Raharikokset. erinäisiä rikoksia, joiden
rankaisemisella tahdotaan suojella sitä
turvallisuutta. mikä yhteiskunnassa on yleisten
maksuvälineiden suhteen tarpeen. Uudempien
rikoslakien mukaan yleensä paitsi kotimaiset myöskin
ulkomaiset rahat sekä metallirahain ohella
paperirahat ja niihin verrattavat arvopaperit voivat
olla r:n esineenä. R:ia pidetään tavallisesti
vaarallisina rikoksina ja ne rangaistaan senvuoksi
verrattain ankarasti.
Meidän rikoslaissamme säädetään r :sta 37
luvussa, jota osaksi on muutettu 21 p. huhtik. 1894
annetulla asetuksella. Kotimaisen rahan kanssa
rinnastetaan ulkomainen raha. ja metallirahan
ohella voi rikoksen esineenä olla jonkun valtion
hallituksen, asianomaisen valtiopankin tai.
mainittujen hallitusten luvalla, muun rahalaitoksen
antama seteliraha, jotapaitsi säädetään, että
setelirahaa koskevat säännökset ovat
sovellettavat myöskin sellaiseen painettuun velkaseteliin.
pankinseteliin ja haltialle asetettuun
arvopaperiin. minkä jonkun valtion hallitus, asianomainen
valtiopankki tai. mainittujen hallitusten luvalla,
kunta, yhdyskunta, yhdistys, seura, yhtiö tai
yksityinen henkilö on antanut liikkeeseen, ollen
tällainen arvopaperi katsottava painetuksi, vaikka
siihen onkin yksityisiä sanoja tai numeroja
pantu kirjoittamalla. Eri r. taas ovat seuraavat:
a ■ väärän rahan valmistaminen 1.
rahan mukaa mine n. joka on olemassa
silloin, kun joku mukaamalla käypää metalli-
tai setelirahaa valmistaa sellaisen taikka oikeasta
setelirahasta, joka ei enää ole käypä, poistaa
käymättömyyttä osoittavan merkin tai muulla
tavalla hankkii sille käyvän rahan näön
(37:1 mom. 1, kohta 1 ja 2); b) rahan
väärentäminen, jolla ymmärretään sitä, että
joku muuntamalla oikeata metalli- tai setelirahaa
tekee sen näöltään suuremman arvoiseksi kuin
mitä se on (37: 1 mom. 1, kohta 3) ; c) väärän
rahan hankkiminen tai
maahantuonti, joka tapahtuu siten, että hankitaan
tai tuodaan maahan mukaamalla tehty tai
väärennetty metalli- tai seteliraha (37: 1 mom. 1,
kohta 4): d) rahan vajentaminen, jolla
tarkoitetaan käyvän metallirahan tahallaan
vajentamista leikkaamalla, viilaamalla tai jollakin
muulla tavalla (37: 5 mom. 1) ; sekä e) väärän
rahan kaupittelu, johon se tekee itsensä
syypääksi, joka kaupittelee eli panee liikkeeseen
jollakin a), b), c) ja d) kohdassa mainitulla
tavalla valmistetun tai hankitun väärän rahan,
tietäen sen olevan väärän, mutta olematta itse
noissa kohdissa mainitun rikoksen tekijä tai
siinä osallinen (37:2.3,5 mom. 2). Niissä
tapauksissa. jotka mainitaan a), b). c) ja d) kohdassa,
tulee sitäpaitsi tekijällä olla aikomuksena panna
raha oikeasta, käyvästä tai täysiarvoisesta
liikkeeseen. Sitävastoin rikoksen täyttymiseen ei
vaadita, että raha on laskettu liikkeeseen, mutta
jos niin on tapahtunut, pidetään sitä
raskauttavana seikkana (37:1 mom. 2, 5 mom. 1). —
Rangaistus on a). b) ja c) kohdassa mainituista
rikoksista aina kuritushuonetta, enintään
yhdeksän vuotta, d) ja e) kohdassa kosketelluista myös
vankeutta ja viimeksimainitun rikoksen, josta
rangaistus on lievempi silloin, kun kaupiteltu
raha on valmistettu vajentamalla tai kaupittelija
on itse vastaanottanut rahan oikeasta, voi eräissä
tapauksissa sovittaa sakollakin. Sitäpaitsi
seuraa a), bj ja el kohdassa mainituista rikoksista
aina ja e) kohdassa mainitusta joissakin
tapauksissa kansalaisluottamuksen menettäminen.
Myöskin yritys on. lukuunottamatta
vajentamisvri-tystä. rangaistava, ja lisäksi rangaistaan
rikoksen valmistelusta enintään kahden vuoden
vankeudella sitä. joka muatakseen metalli- tai
setelirahaa tahi arvopaperia taikka väärentääkseen
sellaisen valmistaa tai hankkii siihen kelpaavan
työkalun (37:61. Vihdoin on säädetty, että r:n
tuotteet ja niiden valmistamiseen käytetyt tai
käytettäväksi aiotut työaseet ovat julistettavat
menetetyiksi (37:7).
R:ista voimassaoleviin määräyksiin liittyvät
läheisesti rikoslain 44 luvun 26 §:n säännös sen
rankaisemisesta, joka luvattomasti valmistaa,
pitää hallussaan tai antaa sivulliselle työkalun,
jolla käy valmistaminen metalli- tai setelirahaa.
37 luvussa mainittuja arvopapereita tahi julkisia
verotusmerkkejä, taikka joka sellaisella kalulla
luvattomasti tekee tai antaa sivulliselle
luvallisesti tehdyn painoskuvan. sekä saman luvun
27 § :ssä oleva tärkeä säännös, jossa kielletään
ilman asianomaista lupaa panemasta liikkeeseen
seteliä, osoitusta, maksulippua tai muuta
käymään rahamerkkinä. K. K-a.
Rahasakko ks. Sakko.
Rahasopimus 1. -union i, valtiosopimus,
jolla kaksi valtiota tai useammat ovat sopineet
saman rahajärjestelmän käytäntöönottamisesta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
