- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1391-1392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raharealisatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1391

Rahatalous Rahkasammal

1392

Euroopassa ou v »i i 1m>5 olema—i n. s.
latina-lainen r. ks. t.) sekä skundinaaviluiueu
(Ruotsin, Norjan ja Tanskau välinen r. v -ta 1873.

Ä. K.

Rahatalous. Talouden kehityksessä voidaan
ervttaa kolme astetta: luontoistalous,
rahatalou- ja luottotalous. Luon
tois-luontais talous on olemassa silloin, kun talous
on ainakin pääasiassa »mak\Häistä", s. o. kuu
jokainen talous itse tuottaa kaikki tai melkein
kaikki, mitä se tarvitsee; siinä tapauksessa, että
osa tarpeista hankitaan vaihdon kautta, on tämä
vaihto suoranaista vaihtoa, luontoisvaihtoa.
jolloin hyödykkeet vaihdetaan suorastaan toisiin
hyödykkeihin ilman rahan välitystä: myöskin
työpalkat ja virkamiesten palkkaus suoritetaan
luon-tois-eduiss.i. OmakyUäinen luontoistalous esiintyy,
yksinkertaisena perhetaloutena tai myöskin
suurempien yhteisöjen taloutena. Primitiivisissä
muodoissaan se on vallalla alkuperäisissä
yhteiskunnissa. mutta kehittyneempänä se esiintyy
vielä edistyneissä kulttuurioloissakin: antiikin
valtioissa roonutl. maanomistajan kartano
orji-neen . keskiajan alkupuolella ifetidaaliherran hovi
tai lääni alustalaisilleen i ja tähteitä on siitä
vieläkin olemassa maaseudulla. Kun työnjaon,
työnsuoritusten ja vursinkin kaupunkielämän
kehittyessä vaihto tulee yhä yleisemmäksi, käy yleinen
• aihto- ja kiertoväline, raha, välttämättömäksi,
ja näin tapahtuu siirtyminen r:een. Laajemmassa
mieles-.i r:lla siis tarkoitetaan sitä
kansantalouden a<tetta. jossa vaihto jo välttämättömästi
tarvitsee yleisesti tunnustettua kierto- ja
maksuvälinettä. Ahtaammassa merkityksessä r.
merkitsee sitä kansantalouden astetta, jossn kaikki
hyödykkeet ja kaikki varat arvioidaan
yksinomaan raha-sa ja jossa yksityistaloutta varten
tapahtuvan tuotannon yksinomaisena
tarkoituksena on luoda raha-arvoa. Tämä tapahtuu
varsinkin siten, että tuotteet viedään tavaroina
markkinoille rahaan vaihdettaviksi. Markkinain
laajetessa tavarain tuotanto kehittyy
suurtuotannoksi. joka vaatii vastaavia suuria pääomia.
Alussa nämä pääomat esiintyivät rahan muodossa,
ja tällaisen rahankäytön tarkoituksena on
sijoituksen aikaa vastaavan voiton hankkiminen. Siitä
•yystä sanalla r. käsitetään usein samaa kuin
•analla kapitalismi ’ks. t.). Tässä mielessä oli r.
jo jossakin määrin kehittynyt Rooman
keisarivallan aikana. Keskiajan alkupuolella vallinnut
luontoistalous antoi ristiretkien ajoista lähtien
yhä enemmän tilaa r:lle, jonka vaurastumista
•uurten maantieteellisten löytöjen jälkeen
Arne-riikasta run-.insti valuva kullan- ja hopennpaljous
suuresti helpotti ja joudutti; samaan suuntaan
vaikutti silloin alkiiunpäässvt todellinen
maailmankauppa. Rahaliikkeen suuretessa kasvoivat
yhä «tiuremmikai myöskin r a h a v e 1 a t. jotka
myöskin ovat r:n luonteenomaisia aineksia.
Siihen. ettft on olemassa suunnaton määrä juoksevia
rah&saatavia ja rahavclkoja, perustuu
nykyaikainen pankkiliiketekniikka, josta usein käytetään
nimitystä luottotalous. Mutta tämä
jär-jwtelmä ei ole r:n vastakohta, vaan sen
korkeampi teknillinen kehit}-muoto. Kaikki hinnat
ja kaikki sitoumukset lausutaan edelleen rahassa,
joka sii. täydellisesti säilyttää nrvonmit
tnaja-tehtävär.-il järjestelmällä uuvutetaan vain se
käytännöllinen etu, että var-iriai-en rahan käyttö

voidaan supistaa mitii viihimpään määrään
käyttämällä rahan sijasta varmoja, aina erääntyviä
ja diskonteerattavissa olevia luottopapereita
(sek-kejii. vekseleitäl ia tasoittamalla rahaliikkeessä
syntyvät saatavat ja velat. ks.
Clearingit o u s e ja G i r o. J. F.

Ralintiede ks. N u m i s m a t i i k k a.

Rahatoimikamari (ruots. d rä I selkä m marc) on
se virkakunta, joka kussakin kaupungissa hoitaa
kunnan omaisuutta ja raha-asioita, laatii
tuloja menoarvion, kantaa verot ja suorittaa maksut
sekä toimittaa muut sen säännöissä mainitut
tehtävät. R:n alaisena virastona on toisinaan r a h
a-t, oimikonttori, jonka tehtävinä silloin ovat
ne käytännölliset toimenpiteet, joita kaupungin
rahavarojen hoito vaatii. El. K.

Rahayksikkö ks. R a h a k a n t a.

Rahbek [räbck], Knud Ly ne (1760-1830),
tansk. kirjailija, estetiikan prof.; julkaissut
useita näytelmiitaidetta käsitteleviä teoksia:
,Breve fra en gnnunel skuespiller tili liuns son"
1779). ..Dramaturgiske samlinger" (3 nid.
1788-91), „Om Ludvig Holberg som lystspildigter" (3
nid. 1815-17). R:u omat näytelmät ja novellit
ovat vähäarvoisia, sensijaan hänen juomalaulunsa
olivat erittäin suosittuja. Piiiiansionsa hän
saavutti ..Minerva" ja ..Den danske tilskuer"
nimisten aikakauslehtien toimittajana. Vielä
mainittakoon hänen ajankuvauksena mielenkiintoiset
muistelmansa, ..Erindringer" (5 nid. 1824-29) ja
yhdessä R. Nyerupin kanssa toimittamansa
Tanskan kirjallisuudenhistoria. R. oli harvinainen
työkyky ja harrastuksiltaan hyvin monipuolinen,
ja siksi hänen merkityksensä oman aikansa
kulttuurityössä olikin suuri. Hänen mentyään
naimisiin henkevän ja viehättäviin K a m m a 11
e-gerin (1775-1829) kanssa, heidän kotinsa
muodostui senaikuisen tansk. ja norj. kirjallisen
piirin keskustaksi. U. Kr-n.

Rahina, keuhkojen tautitiloissa usein
huomattava ääni, joka aiheutuu siitä että ilmankulku
lienkitorven haaroissa kohtaa luonnotonta
vastusta. Kuiva r. syntyy ilman liikkuessa ahtaaksi
käyneen tiehyen läpi tahi sellaisen paikan ohi,
jonka laitaan on muodostunut sitkeää limaa;
edellinen tila aikaansaa enimmiten jonkinlaista
vinkuvan r:aa (rhonchi sibilanles), jälkimäinen
surisevaa r:aa (rhonchi sonorij. Kostea r. taas
aiheutuu siitä, että lienkitorven suuremmat tahi
pienemmät haarat sisältävät vetelämpiiit limaa,
joka ilman liikkeestä osaksi seuraa tätä osaksi
väistyy tieliyitten laidoilta tahi hajaantuu
synnyttäen äänen, joka muistuttaa vesirakkulnin
puhkeamista. Mikäli limaa on suuremmissa tahi
pienemmissä tahi vallan hienoissa ilmatiehyissä,
on r. suurirakkulaista, kohtalaista tahi
pienirak-kulaista. Milloin, kuten on laita
keuhkotulehduksessa sekä tuberkuloosipesäkkeiden läheisyydessä,
taudilliset muutokset tekevät keuhkojen
kudoksen entistään tiiviimmäksi ja siis paremmin
ääntä johtavaksi, syntyy n. s. kova 1. v a h v a
r. Muuten sitä sanotaan pehmoiseksi.
R :ntn erotetaan li a n k a u s ä il n i, jollainen
esiintyy keuhkopussin erilaisissa tulehduksissa ja
aiheutuu siitä, että keuhkoa verhoava sairaloisesti
karheaksi muuttunut kalvo rintakehiin laajetessa
ja supistuessa hankaa rintaonteloa verhoavaa
kalvoa vastaan. M. O li.

Rahkasammal (ßphagnum), erityisen sammal-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:06 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0740.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free