Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raimund ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13J»9
Raiskaus -Raittiuden ystävät
1400
hiippak.. Turun tuoiuiorcva-tikuntaa; vanha
seurakunta, joka mainitaan jo 1306 ja oman papin
:.iltamana ainakin 1324: oli v:u 1340 jälkeen
Turun tuomiorovastin palkkapitäjänä;
mvöhem-unti Naantaliu luo-tarui anneksinu, kunuee
uskonpuhdistuksen jälkeen lucstariu rappeuduttua
tuli jälleen emäkirkoksi, ollen sellaineu v :eeu
1577. jolloin Naantalin kirkko määrättiin
emii-kirkokst. Vihdoin kolmanneu kerran) K. tuli
omaksi khrakunuaksi jälleen keis. käskykirjeellä
16 p:Itä helmik. 1S94 iensimäinen khra v:sta
189t> . — Kirkko harmaasta kivestä, rak. 1305.
L. H-nen.
Raiskaus ks. Siveellisyysrikos.
Raison /rr«J’/ ransk.. < lat. ratio), järki,
ymmärrys: peruste, syy. — R. d’ f t r e /dftr],
olemisen oikeutus.
Raita ks. Paju.
Raitateras ks. D a m a s k e e r a t o.
Raiteenkorotus ks. K a u t a t i e.
Raiteenviskuri ks. Karja-aura.
Raitio, Kosti ^Konstantin) (s. 1855),
koulumies ja oppikirjain tekijä, fil. kand. 1881,
toimi suomeu ja ruotsin kielen lehtorina
Sortavalan seminaarissa 1881-89. Oltuaan useita
vuosia kansakouluntarkastajana sekä vuoden ajan
suomen kielen lehtorina Jyväskylän seminaarissa
hinet nimitettiin Raahen seminaarin johtajaksi
1896. V. 1901 R. siirtyi Jyväskylän seminaarin
johtajaksi, josta toimesta erosi 1913. minkä
jälkeen siirtyi K. J. Gummerus o.-y:n
palvelukseen. R:n kirjallisesta toiminnasta
mainittakoon hänen monet kansakoulu-lukukirjansa
ynnä kielioppinsa sekä opettajia varten
laaditut valmistekirjat. joista perusteellisin ja
laajin on ..Äidinkielen cpetus" ’toimitettu yhdessä
H. Niemen kuns-a i. V. 1913 ilmestyi ..Jyväskylän
•eminaarin 50-vuotinen toiminta". 0. il-e.
Raitiotie, kadun tni tien pintaan laskettu
ruidetie jolla hevosten vetämät tai konevoimalla
liikkuvat \uunut kulkevat varsinaista katu- t.
tieliikennettä estämättä. R:t palvelevat
pääasial-li-e-ti henkilöliikettä kaupungeissa ja niiden
lähimmässä ympäristössä. Viime aikoina on ra
kennettu myös paljon r:iden tapaisia rautateitä,
jotka välittävät tavaraliikennettäkin, taajaan
asutulle maaseudulle. Tällaisia r:iden ja
rautateiden välimuotoja sanotaan usein pikkuradoiksi ja
ne rakennetaan useimmin maantien toiseen
laitaan kuten tavalliset r:t, joskus myös omalle
ratapenkereelle -"n viereen. — Ensimäinen
varsinainen r. rakennettiin New Yorkiin 1850-luvun
alussa, ja kohta senjälkeen niitä rakennettiin
muihinkin Ameriikan suurkaupunkeihin. V. 1865
lalmifttui Saksan ensimäinen r. Berliinin ja
Charlottenburg^ välille. Helsingin (Suomen
ensimäinen r. aloitti liikkeensä 1891. — Liikevoimana
käytettiin ensinnä hevosia, mutta nyt on siirrytty
melkein yksinomaan sähkön käyttöön, ja
senjälkeen ovatkin r:t tulleet niin tavallisiksi, että
niitä on miltei kaikin-.t sivistysmaiden vähänkin
suuremmissa koiipungi-i-.a. Suomessa on (1915)
r itä Helsingissä Turti- » ja Viipurinsa. Hiiden
omistajina otat kunnat, yksityiset ja yhtiöt, joko
yksityiset taikka -kayhtiöt. joissa kunnat usein
ommtavat osakkeiden enemmistön (kuten
Helsingissä v:ntu 1913 alkaeni, jolloin r:iden
HMituk–.-n levenemiselle ja kunnan tonttipolitiikalle
tiir-k«-,i kehit - on paremmin turvattu. Matkustajilta
kannetaan r:illä joko yksi ja sama maksu
matkan pituudesta riippumatta, joka sitäpaitsi
oikeuttaa siirtymään vaunusta toiseen, taikka
perusmaksu, joka oikeuttaa matkustamaan vissin
määrän osastojn, joihin r:t ovat jaetut, mutta
velvoittaa niiden ulkopuolella lisämaksuun, minkä
suuruus riippuu ulkopuolella kuljettujen
osastojen määrästä. Sitäpaitsi kannetaan usein
maksut alhaisemman tariffin mukaan lapsilta ja
työväeltä erittäinkin koulu- ja työmatkoilta
määrättyinä aikoina vuoroknudesta.
K:t rakennetaan pääasiassa samojen
periaatteiden mukaan kuin rautatiet. Niillä käytetyt
kaarteet ovat kuitenkin paljoa jyrkemmät kuin
rautateillä ja nousut suuremmat (katujen nousun
mukaisesti). Raideleveys vaihtelee kuten
rautateilläkin — hyvin yleinen on 1 m:n leveys.
Vähänkin vilkkaampaa liikettä varten rakennetaan
kaksi raidetta, jotta liaitallineu odotus
sivuutus-paikoissa vältettäisiin. lJ:iden kiskot ovat
pääasiallisesti samanmuotoiset kuin rautateiden,
mutta korkeammat ja leveämpijalkaiset ja
niiden selässä on tav. syvä uurre, jossa
vaununpvö-riin laippa liikkuu (ks. Rautatie II kuva 6).
R:illii ei käytetä ratapölkkyjä, vaan kisko
lasketaan — niin syvälle, että. sen selkä tulee
katu-pinnan tasnlle — erityiselle alustalle, joka
tehdään kovaan sullotuista kivisirpaleista (sepelistä)
ja betonista. Raitiovaunuja kuljettamaan
käytetään : hevosia, höyryveturia, seisovan koneen
liikkeellepaneman köyttä, johon vaunu kytketään
(ks. Köysirata), tai sähköä joko
akkumulaat-toreihin varattuna sähköveturissa (ks. t.) taikka
tavallisimmin mnanpiiälliseen ilmajohtoon tai
maanalaiseen — päältä raolla varustettuun —
kanavaan sijoitettuun johtoon laskettuna
sähkövirtana. joka vaunussa olevan kosketuskangen kautta
johtuu vaunun akseliin kytkettyyn moottoriin
pannen tämän ja samalla vaunun akselin
pyörimään. (ks. Rautatie. Sähkörata.)
./. r-én.
Raitniemi, maatila Sauvon pitäjässä meren
lahden rannalla 6 km kirkolta jokseenkin
etelään. käsittää R:n ja Liesniemen (ks. t.)
allodi-säterit. yhteensä 2 manttaalia, n. 470 ha. — R.
oli 1500-luvun lopulla Lax-suvulla, jolta se
avioliittojen kautta siirtyi Carpelan- ia
Hufvudsköld-suvuille. ollen viimemainitulla suvulla vähäisiä
väliaikoja lukuunottamatta n. puolitoista
vuosisataa. v:een 1799. Senjälkeen se oli peräkkäin
von Dilben-. Jägerhorn jn Hedenberg-sukujen
jäsenillä v:een 1850. josta alkaen se on useasti
vaihtanut omistajaa: nyk. omistajat (1915)
maanviljelijät A. Penttilä ja J. Suvanto. .4. Ks.
Raitsit, oikeammin ratsit (saks. Raizen,
Razen, unk. Iiåcz). unkarilaisten ja saksalaisten
käyttämä nimitys Slavonian ja Ala-Unkarin
kreikanuskoisista serbialaisista. Serb. nimitys
Raid. Rabane, keskiajan liitin. Ilasriatii tarkoitti
yleensä serbialaisia, joiden valtakunnan
keskustana l2:nnella vuosis. oli Ras 1. Rassa niminen
linna ja kaupunki Ibnrin lisäjoen Rnskan
varrella i myöhemmässä Novi-Pazarin vilajeetissa).
Keskiaikana käyttivät ulkomaalaiset Serbian
nimenä Rascia t. Rassia. J. ./. M.
Raitti (nmer. suom., < engl. ride = ajomatka,
ajelu, kulku, matkustus), kyyti.
Raittiuden ystävät ks. Raittiusliike ja
Raittiusseurat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
