Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rajah ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
uit
kunnan- ja pitäjäurajojeu pyykit ovat
rakennettavat tav. suuremmiksi kuin kylieu ja tilojeu
rajapyykit. Myös teitä. jokia ja kiviuitoju
käytetään r:inä. Nupukiveen ou hakattava myös
pyykin nuuiero, joka on merkittävä kartulle kuiu
myi - pyykin luutu viisikivinen .
nelikulmainen g . maaperäkivi H ja yksikivineu pyykki ij) .
Muis-.i maiss.t ou myöskin aikuisemmin
kiiv-tetty r:inä luotuja iiiuakuuipuju, joihiu ou
kätketty hiiliä y. m. Nykyään uletauu näkyvien
r:ien ohella käyttää muuhun kätkettyjä salaisia
kiintopisteitä ju merkkejä kudonueen r:n jälleen
löytämiseksi. K. .1. P.
Rajamäki, rautatieasema >111 1.)
Hyvinkään-Hangon radalla, Hyvinkään ju Köykiiu asemien
välillä, 13 km Hvvinkäältä; etäisyys Helsingistä
72 km.
Rajanaapuri <*uk-. Adjaeenl) on naapuri,
jouku tilukset koskettuvut toisen uuupurin
tiluksia. Kaupungissa r. on -e. joku usuu samassa
korttelissa viereisellä tontilla, vaan ei se. joka
asuu vastapäätä kadun toisella puolella, k-.
Osa-talokas, Nuapurioikeus. El. K.
Rajankatselmus. Jo.» muunomistajat
riitaantuvat tiluksista ja rujoista, niin
kihlakunnanoikeus pitää joko it»e tahi määrää muanuiitturin
toimittamaan r:n. Silloin muunmittari kahden
uskotun miehen kaus-u pitää muulla sopivana
vuodenaikana edelläkäyneen kuulutuksen mukaan
katselmuk.-en. tekee riidanalaisesta rajasta ja
tiluksista kartun, jos ei kurttua ennestään ole,
antaa lausuntonsa asiassa ja toimituksen
päätyttyä laittaa hukijalle kopiot kartasta ja
toi-n ituskirjasta, jonka jiilkeeu kihlukuiinanoikeus
päättää riidan. E. A. P.
Rajankäynti. Kylien välirajat käydään
yleisen luin Maakaaressa ju vesioikeusrujuluissa
v:lta 11)02’ olevien määräysten mukaan. Siinä
noudutetaan tav. niitä rajoja ja pyykkejä, jotka
ovat vanhastaan olleet, taikka jotka ovat
tuomiolla vahvistetut. Jollei rajoja ja pyykkejä
löydy, niin pidetään vanhat aidat, kulliot.
muinaiset kivirauniot, purot, pensusuidiit tahi muut
merkit rajoina, jos niitä vanhastaan on
laillisiksi rajamerkeiksi luettu. Kyläin välillä oleva
joki, järvi tahi salmi on rajana, jos ei pyykkejä
ole toisin osoittuina-sa. Jos joki. järvi tahi salmi
on pitkinpäin kyläin välillä, kuuluu kummullekin
puolet siitä. Samoin on luki keskellä järveä tahi
jokea olevasta saaresta. Sauri, joku on toista
rantaa lähempänä, on sen kyliin, jolle vesi
rajalinjan ja rajamerkkien mukaan kuuluu.
Ktilku-saaren »aa pitää se, joka sen rantaansa
kiinnittää. Järven rannalla sijaitsevilla kylillä on
iiua järveen rajalinjan ju kylän tilusten mukaan
•iten, että kukin vallitsee sen osan vettä ja
vedenalaista pohjaa, joka on lähempänä omaa rautaa
kuin toisen. Selkää, jonka pituus ja leveys on
8 km tahi enemmän, ei kylä saa vallita
ulommalta kuin 500 m siltä kohdalta rantavettä,
joota tavallisen vedenkorkeuden aikana kahden
metrin syvyys alkaa. Jos ulompana on kylään
kuuluva saari, on kylällä saarenkin ympärillä
yhtäläinen rantamatala-oikeua. Samoin lasketaan
rantamatala oikeu» m yo- meren ulapan rannalla
<u-kä saariston ulkopuolella. Se, jolla on
ylimuistoinen nautinta tai muulla tavulla laillisesti
1412
»aatu yksityinen oikeus saareen, kalastuspaikkaan
tahi mylly paikkuun toisen kylän rajuin sisällä
tai kylän rajuin ulkopuolella, saa sen oikeuden
pitiiä. Jos järvi tuikku osa siitä maatuu
niityksi. on kullakin osa niittyyn tahi maahan
entisen järviosansa mukaan. Tilojen välirajat
määrätään maanjaossa (ks. t.).
Ennen maaumittarikunnan perustumista (ks.
M a a ii m i t t a r i) toimittivat r :cjä
kihlakunnantuomarit muutamien lautamiesten kanssa, kun
kaikki munuomistajat saapuville kutsuttuina
siihen suostuivat. Tuomari antoi siitä todistuksen,
rujakirjun, ja kirjoitti sen tuomiokirjaan.
Tonttien ja ajoteiden pyykkejä saivat kyläläiset
ennen itse puunu, jos kylän kuikki osumiehet.
siihen suostuivat. Nykyään toimittaa
maanmittari kahden uskotun miehen kera r:t:
suuvoit-taa ju pyykittää (ks. Pyykitys) rajan, tekee
siitä rujukartan ja rajamerkeistä
pyykkiselityk-sen, mutta kylien piirirajojen käynnit vahvistun
vielä nytkin kihlakunnanoikeus. Maanmittarin
toimittamasta r:stä saa 0 viikon kuluessa p a
u-1 ii t ii s t o d i s t ii k s e n antamisesta valittaa
kuvernöörille. joka sitten osoittaa asian
kiliin-kunnanoikeuteen tahi. jos r. on tapahtunut
maanjaon yhteydessä, maanjako-oikeuteen.
Hiijaiiuupurien on avattava vähintään joka
3:s vuosi rajansa auki. Rajalinjat kylien ja
tilojen viilillä on metsämaalla aukihakuttava
3 kyynärän, mutta läänin, kihlakuniinn ju
pitäjän rajat. 0 kyynärän levyisiksi.
Suomen suuriruhtinaskunnan raja
keisarikuntaa vastaan, joka raja jo Kuotsin vallan aikana
määrättiin Stolbovan rauhassa 1617, on
uudelleen käytävä aina joka kymmenes vuosi Arin.
kirj. mukaan vv:lta 1833. 1841 ja 1886. Raja
Ruotsin kuningaskuntaa vastaan määrättiin
Haminan rauhassa 1809 ja käytiin sekä
lähemmin määrättiin rajanjärjestelyn liittokirjalla
1810. Norjan kuningaskuntaa vastaan käytiin
raja viimeksi 1896-97. E. .4. P.
Rajanoikaisu. Tilusten tarkoituksenmukaiselle
käyttämiselle haitallisen mutkikkaita rajoja voipi
oikoa tilusvaihdoilla, jos maanomistajat
keskenään siitä sopivat, mutta maanjaon yhteydessä
ulkopalstoihin nähden pakollisillakin
tilusvuih-doilla (ks. Maanjako). E. A. P.
Rajapallo, pallopeli, jossa kaksi puoluetta
koettaa suurta palloa heittäen ja siitä ..koppia"
ottaen saada toisensa peräytymään määrättyyn
rajaan asti. Kl. U. S.
Rajapyykki ks. R a j u m e r k k i.
Rajasopimus, valtiosopimus, jolla kahden
valtion välinen raja tarkemmin määrätään. Jos
tarkoituksetta samalla on sellaisen alueellisen
järjestelyn aikaansaaminen, joka on
sopimusvaltioille mukavampi, liittyy r :een
alueenluovutuk-sia. Jos tuas määräävänä tarkoituksena ei ole
mukavamman rajan aikaansaaminen, vaan alueen
luovutus, olkoonpa se yksipuolinen tai
molemminpuolinen. ei oikeustointa enäii voida sanoa r:ksi,
vaan luovutus- (taikka alueitten vaihto-)
sopimukseksi. Kaikissa näissä tapauksissa sopimus
on konstitutiivinen, s. o. se luopi uuden,
pysyväiseksi, jopa lopulliseksi aiotun oikeustilan.
■h’- tähän tilaan sittemmin tehdään muutoB, ei
itä ole katsottava aikaisemman sopimuksen
pur-kamisek-i tai muuttumiMeksi, vaan siitä riippu
-muttomuk-i oikeustoimeksi. A’. E.
Rajamäki Rajasopimus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
