Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rajasuo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1415
Rakel Rakennusperustus
1416
huhtikuuni, viimeiset lokakuussa. Raesadetta
seuraa t .nalli-e-ti ukonilma. Satava pilvi ou
jyrkkäpiirteinen, joskin reuuat usein ovat
risaiset viriltään tuhauhannuja tai kellertävä.
Pilven vahvuus on. päättäen raesadetta seuraa
> 4»td hämärästä, hyvin suuri. Vaikka raesade
kestää vaiu jonkun minuutin, euuättiiä tällä
ajalla kuitenkin toisinnan putoilla niiu paljon
r:ta. että ne peittävät maun usean cm:n
vahvuisella jääkerroksella. Kosku r. putoilevat
suu-ielia voimalla, voivut ne hyvin lyhyessä ajassa
lyödä peltojen ja muuu aremman kasvullisuuden
uivan pilalle, vieläpä puideu lehdetkin. R:u
muodostumista edellyttäviä olosuhteita ei ole vielä
seikkaperäisesti tutkittu. 1°. S:n.
Rakel ks. ltaakel.
Rakennus, rakennu»!., on ulkoilman sääsuh
teiltä tavallu tai toisella suojeltu tila 1. suoja,
joko käytännöllistä tarvetta varten, kuteu
asunnoiksi, tuloustarpeiksi. tehtaiksi y. m., tai
uskonnollisia ja aatteellisia y. m.
tarkoitus-periä varten. lt:n kokoonpunossu on huoniuttava
seuraavat pääosat: muuualinen osa 1.
perustus: likipitäen maan tasalla oleva vaakasuora
osa permanto; pystvsuorut kannattavat osat
seinät ja pylväät sekä näiden
kannutta-mana ja näitä suojeleva katto (sisä- ja
ulkokatto). Alkumuodostaan, yhdestä ainoasta
liuo-nit-sta. r. vähitellen kehittyy useitu huoneita
käsittäväksi yksi- tai useampikerroksiseksi r:ksi.
K:ss.i voi olla -euraavat kerrokset:
kellarikerros i ransk. soubassrmrnOi maanalinen
kerros: pohjakerros (ransk. fmrtcrre, it. piano
ttrrcno), maaperäkerros: pää kerros (ransk.
b’l itage, it. piano nobilc), ensimäinen I.
valta-kerros; puolikerros (ransk. cntrcsol, it.
«i(::ini»«, ks. n.); toinen, kolmas j. n. e.
kerros; ullakkokerros (ransk. m
an-narde). R:n kerroskorkeus vaihtelee huoneiden
tarkoituksen mukaan: luokkahuoneissa 3,i-4 m;
pienemmis-ä kokous- ja voimisteluhuoneissa 5 m;
asuinhuoneissa kaupungeissa 3,«-2,j m; huviloissa,
maalais-r :issa 3,«2.» m. K. S. K.
Rakennushirsi ks. Puutavaralajit.
Rakennusinsinööri isaks. liauingcnieur),
tie-ja vesirakennusinsinööri, insinööri, jonka
työalaan kuuluu maanteiden, rautateiden, kanavien,
-atamien, patolaitosten, siltojen y. m. s.
rakentaminen; toisinaan myös ahtaammassa
merkityk-i tie ja veiirakennuhinsinööri, jonka
erikoisalana on huonerakennuksiin kuuluvien
rakenteiden laskeminen ja suunnittelu. J. C-én.
Rakennusjärjestys I. -sääntö (ruots.
hygg-nadnordning * on senaatin talousosaston
kaupungeille ja taajaväkisille mauluisyhdyskunnille
vahvistama sääntö siitä, millä tavoin niiden
alueella on lupa rakentaa. Tämä oikeus r:n
antamisen perustuu Rakennuskuuren 20 lukuun
ja keis. asetukseen 18 p:ltä maalisk. 1856, joka
viimemainittu sisältää yleisiä perusteita
kaupunkien järje-telylle ja rakentamiselle, ja jota
erinäiset määräykset vv:lta 1858, 1850 ja 1877
muuttavat. Senaatti asetti 1008 komitean, joka
1012 valmisti ehdotuksen maumme kaupunkien
uudeksi yleiseksi r:ksi. El. K.
Rakennuskaari, 1734 v:n luin neljäs
pääosa. K:to ovat useat asetukset siilien määrin
muutelleet, ettei mikään muu kaari ole niin
ylite-näisyyden ja eheyden tarpees-a kuin tämä. Iso-
■iiki säännökset ja maanmittuusohjesääntö,
perus-lusluiuluontoiset säännökset asumus- ju
viljelys-vapaudestu v :Itu 1780. asetus tilusten rauhoitta
misesta 1864, vesioikeuslaki 1902, asetus teitten ja
iltain rakentamisesta 1883 ynnä useat muut
kumoavat tui muuttavat R:n määräyksiä. El. h.
Rakeunuskonstruktsioni (ks. [-Konstruktioni]-] {+Konstrukt-
ioni]+} ou yleinen nimitys niille liitoksille,
yhdistelmille ju sovitteille. yleensä rakenteille,
joiden kautta ja joista erilaatuiset rakennukset
taikka niiden osut syntyvät; tarkoittaa
nlitunm-miu kiisitettvnii ainoastaan huonerakeuutisalaa.
./. C-én.
Rakennuskonttori, konttori t. keskuspaikka,
josta rakennustyötä johdetaan. Kaupungin r.,
kaupungin kunnallinen virasto, jonka esimiehenä
on kaupungininsinööri ja joka suunnittelee ja
johtaa kaikenlaatuisten kaupunkikunnalle
kuuluvien rakennusten ylläpito- ja
uutisrakennus-töitii. Suuremmissa kaupungeissa, niin esim.
Helsingissä, on erityisten teknillisten laitosten,
kuten vesijohto-, siilikö- ja kaasulaitoksen, hoito
erotettu r:n tehtävistä ja tämä vielä jaettu eri
osastoihin: tie- ja vesirakennus-, huonerakennus-,
kaupungin asemakaava- ja kaupungin
puhtaanapito-osastoon. J. C-én.
Rakennuskuoppa, perustuskuoppa ks. Peru
s-tusrakennus.
Rakennusmestari, rakennusten, teiden,
siltojen, y. m. s. rakenteiden lähintä työnsuoritusta
valvova ja järjestävä työnjohtaja.
Rakennusaineiden ja konstruktsionien tunteminen,
käytännöllinen äly, työntekijänä saavutettu kokemus,
työnjaon periaatteiden toteuttaminen ovat
kelvollisen r:n ensiinäisiä edellytyksiä. Suomessa
r:t nykyään saavat ensitnäisen tietopuolisen
ammattisivistvksensä Teollisuuskouluissa (ks. t.).
toimivat sittemmin alityönjohtajiua. Vuotuisesti
myönnetään r:ita varten matkarahoja
valtion-varoista (rakennusmestariliiton välityksellä) sekä
A. Pelanderin stipendirahastosta. U-o N.
Rakennusoikeus. 1. Subjektiivinen r., joka
johtuu omistusoikeudesta, on usein naapurin
mukavuuden tai oikeuden tähden rajoitettu
servituutilla. Maalla tulee kuukin talon, tulen
vaaran tähden, olla rakennetun erilleen toisista,
eikä puoltatoista kyynärää naapurin talonasemuu
likemmäksi. Jos joku rakentaa niin, että siitä
on toiselle haittaa, on hän velvollinen „kiiskyn
saatuansa" purkamaan rakennuksen
(Rakennuskaari 1 ja 2 luku). Kaupungeissa määrää r:n
rajoitukset Rakennusjärjestys (ks. t. ja.
Naapurioikeus). 2. Objektiivinen r. ovat
a) ne yksityisoikeudelliset oikeusnormit, jotka
määräävät edellisen sisällön ja laajuuden, ja
h) ne julkisoikeudelliset oikeusnormit, jotka
säännöstelevät rakennusvelvollisuuden
(ks. t.). El. K.
Rakennusosuuskunnat ovat osuuskuntia,
jotka rakennuttavat taloja vuokratuksensa niistä
jäsenilleen hyviä ja halpoja asuntoja sopivalla
paikalla tai jotka pyrkivät hankkimaan heille
omia asuntoja. Tällaisia osuuskuntia on olemassa
useissa maissa, esim. Englannissa,
Pohjois-\meriikassa (Building societies), Saksassa,
Tanskassa, Suomessa v. m. vrt. Ty ö väen asu
iiii o t. * ,/. F.
Rakennusperustus kB. P e r u s t u s r u k e
iiii u s.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
