Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennuspiirustukset - Rakennussääntö, ks. Rakennusjärjäestys - Rakennustaide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1417
Rakennuspiirustukset—Rakennustaide
1418
Rakennuspiirustukset, raken nust. Jokaista
valliinkin tärkeätä rakennusta varten on.
ennenkuin itse rakentamiseen voidaan menestyksellä
ryhtyä, tehtävä erikoiset suunnitelmat 1.
piirustukset. jotka yksityiskohtia myöten selvittelevät
aiotun rakennuksen muodot ja konstruktsionit.
Tämä piirustustyö käsittää seuraavaa:
luonnospiirustukset. jotka pienenpuoleisessa
mittakaavassa (1:200) tehtyinä ainoastaan
pääpiirteissään selvittävät rakennussuunnitelman:
pääpiirustukset (mittak. 1:100), jotka
ovat rakennussuunnitelman lopullisena pohjana
ja joista kaupungeissa rakennettaessa yksi tai
useampi kappale on annettava asianomaisiin
virastoihin. Luonnos- ja pääpiirustuksiin kuuluu:
pohjapiirustukset (vaakasuorat
leikkaukset rakennusten eri kerrosten kohdalla 1-1,» m
lattiapinnasta), jotka selvittävät
huoneryhmi-tyksen: leikkauspiirustukset
(pystysuorat leikkaukset tarpeen mukaan rakennuksen
pi-tuus- ja poikkisuuntiin) huonekorkeuksien,
portaiden. välikatto- v. m. rakenteiden selvittämiseksi;
fasadi- 1. julkisivu piirustukset,
_iotka sopivalla tavalla näyttävät käytettävät
fa-sadiaineet ja jotka vapaasti seisovissa
rakennuksissa ovat otettavat rakennuksen kaikilta eri
puolilta: asemapiirustus. joka näyttää
rakennuspaikan lähimpine ympäristöineen:
pääpiirustuksiin kuuluvat vielä eri rakenteiden 1
u-j u u s 1 a s k e 1 m a t. — Pääpiirustusten perustalla
tehdään rakennustyön lopullista suoritusta varten
työpiirustukset. Näihin kuuluvat
suurempaan mittakaavaan (1:50—1:10) tehdyt, mitoilla
varustetut erikoispiirust ukset
rakennuksen fasadeista, pohjista, leikkauksista;
lujuus-laskelmien mukaan tehdyt
konstruktsioni-piirustukset vaikeammista perustustöistä,
rautabetoni-, holvi-, pylväs- y. m. rakenteista:
puoleen tai luonnolliseen kokoon tehdyt osa- 1.
detaljipiirust ukset. — R:iin luetaan
vielä täydentävinä, osina rakennus-, a i n
e-ja työselitys sekä k u s t a-n n u s a r v i o.
Selventäviä, mutta ei välttämättömiä r:ia, ovat
perspektiiviset kuvat ja mallit. E. S. K.
Rakennussääntö ks. Rakennusj
ärjes-t y s.
Rakennustaide. Rakennustaito kohoaa r :eeksi
silloin kun sen tuotteet, rakennukset, samalla
kuin ne tyydyttävät puhtaasti käytännöllisiä
tarpeita. kokoonpanossaan, viivoissaan, väreissään
myöskin noudattavat kauneuden yleisiä lakeja,
toisin sanoen ovat ..kauniita". Rajoitetun tilan
erottaminen suuresta maailmantilasta, suojan,
huoneen pystyttäminen, alkuaan vain yksilön
ja perheen, sittemmin kehittyneen yhteiskunnan
erilaisia, joko puhtaasti käytännöllisiä tai
aatteellisia tarpeita varten, on se
tarkoitusperä, joka määrää huonetilan rajoittamisen,
rakennuksen sisä- ja ulkcmuodostuksen sekä
tarkoitusperää vastaavan luonteen. Niinpä esim.
asuinrakennuksen muotoilussa luonteena tulee
esiintyä elävän elämän rattoisaa pirteyttä,
kodin viihdykkäisyyttä ja suloista lepoa,
sairashuoneen yksinkertaisissa muodoissa
rauhallisuutta ja valoisaa puhtautta. — rautatieasemalla,
kaupungintalolla, teatterilla, kirkolla y. m. on
ominainen leimansa. Rakennusaatteidensa to
teuttamiseksi r. tarvitsee välineikseen soveliaita
aineita (puu. savi, tiili, luonnollinen kivi.
sementti, betoni, rauta, lasi y. m.), aineen laatu
määrää työtavan (tekniikani sekä keinot,
miten. yksityisosia päällekkäin latomalla,
vierekkäin liittämällä ja yhteensitomalla
(konstruktsionit), rakenteellinen kokonaisuus
syntyy. Aineen helposta saannista, huokeudesta
(ainesäästö) ja taiteellisista ominaisuuksista
vieläkin r:n kehitys, rakennuksen sisä- ja
ulko-muodostus ovat suurimmassa määrässä
riippuvaisia. aineen kanssa taisteleminen, sen
käsitte-lemis- ja muodostelemisvaikeudet, muodon
vallitseminen. paino- ja t a s a p a i n o 1 a k i e n
ehdoton noudattaminen luovat rakentajalle
rajoituksia ja probleemeja, joiden
tyydyttävällä tavalla ratkaiseminen ja voittaminen ky
syy rakennuksen sommittelijalta
(arkkitehdilta) ei yksin harkitsevaa, järjestävää
järkeä ja kokemuksiin perustuvia tietoja, vaan,
tehtävästä riippuen, mielikuvitusta ja taiteell;sta
aistia. — Ammoisista ajoista saakka rakentaja
pyrki muodostamaan rakennuksensa
kokonaisuuden tai sen osat säännöllisiksi, mahdollisimman
symmetrisiksi, ja tässä pyrkimyksessään hänellä
olivat aineen ja työn vaatimukset apuna.
Pohjan ja rakenteen säännöllisyys olikin
taiteen alalla ensimäinen askel. Pyöreät tai
suorakaiteenmuotoiset huoneet, yhtäpitkillä
välimatkoilla toistuvien tukeiden tasarytmi,
pystysuorat seinät, näiden kannattamat vaakasuorat
pai-kistot. kahtaalle laskevat katot tapaamme jo
taidehistorian alussa, ja koska r. ennen kaikkea on
tilataidetta, kiinnitti säännöllinen
huone-vaikutuskin varhain rakentajan huomion
puoleensa. Näin tilapäisyyden sijalle kaikkialla
astuu itsetietoinen, yli alkeellisen, rakenteellisen
välttämättömyyden taiteellista vaikutusta
tavoitteleva m u o t o. Rakenteellisissa perusmuodoissa
piileytyvä tasapainoinen rauha, niin
tyydyttävältä kuin se itsessään tuntuukin, ei kumminkaan
sellaisenaan ajan pitkään saattanut luoda r :lle
riittävää muotosisällystä, sillä r:n. kuten
muidenkin taiteiden, luonteeseen kuuluu, että se yli
tositarpeen antaa jotain lisääkin. R :ssa tämä
lisä esiintyy joko ikuis- ja massavaikutusta
tavoittelevana (pyramidit) aineen ja muodon
lisänä. rakenteellisena suuruutena ja voimana,
kantavain ja kannettavain osain rauhallisina
tasapainoisina suhteina, n. s.
monumentaalisuut e n a. taikkapa vain kokonaisuutta
säestävänä, taiteellista ja luonnevaikutusta
korottavana. rakenteellisiin muotoihin liittyvänä,
näiden merkitystä tähdentävänä tai
itsenäisenäkin. erityisille paikoille keskitettynä,
luontaisesta kauneuden ja koristamisenhalusta
lähteneenä koristuksena (ornamentti ja
deko-ratsioni). Monumentaalisuus, mikäli
rakennuksen arvo ja merkitys sitä vaativat ja mikäli se
ilman kohtuuttomia uhrauksia on toteutettavissa
eikä muutenkaan joudu olennaisten
elämänehtojen ja sivistystärpeiden kanssa ristiriitaan, on
r:n jaloimpia ilmaisukeinoja. Mutta r. on
alituista kompromissia: toisella puolen
suunnittelijan luomistarve ja monumentaalisuuden
vaatimukset, toisella aineellisten varain,
tarkoitus-I perän, rakennuspaikan ja aineen säätämät
rajoitukset ja tositarpeetkin varsin usein saattavat
’ joutua vastatusten. Niin nykyajan
suurkaupunkien rasittuneen ahtaissa asutusoloissa, missä
Ivalo- ja ilma kysymys käy yhä vaikeammaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
