Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennustaide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1419
Rakennustaide
14’JO
ratkaista uudemman ajan tervev sopin vaatiinusteu
mukaan. Keskityksen pakko, luonnottoman
korkeat tonttihinnat pusertavat ilmoille 5- 6- 7- 10,
vieläpä yli 30-kertaisiakin rakennuksia, muuttaen
pihamaat ja kadut synkiksi kuiluiksi, joiden
syvyyksiin elvyttävin auringon säteet turhaan
yrittivät tunkeutua. Rakennusten pohjakaavat
ux-iiikin kyllä saattavat olla todellisia
kekseliään sommittelukyvyn mestarinäytteitä ja
valopuoltakin niissä, mikäli mahdollista, on ajateltu,
rakennusjärjestykset nekin yrittävät
mielivaltaa rajoittaa, mutta kaikesta huolimatta
keskikaupungeilla. j, haitat räikeämmin
esiintyvät. vieläkin rakennetaan liiau korkeita
rakennuksia. ..viiokrukusurmeju",
..monumeutauli–ine" päätyineeu. torneineen ja muine
korotuksineen ja ikävine \ulottomine pihamailleen. Koko
joukon edullisemmiksi valosuhteisiin nähden olot
ovat sentään kehittyneet yhden perheen ja
työ-viienasunnoissu iks. t i —ja viimeisenä
parannus-yritykseni monenkertaisiin asuinhuoneisiin
nähden esiintyy erääu ransk. arkkitehdin kek
-imä pengerrakeunus. jonka eri kerrokset
katu-viivasta taantuvina jättävät tilaa eteeusä
puutarhoille ja samalla laskevat kaduillekin
runsaamman valon.
Taiteellisesti täysarvoisessa rakennuksessa
kaikki ainekset ja tekijät sulautuvat yhteen
yhdeksi ainoaksi suureksi sopusoinnuksi,
taiteelliseksi vhtenäi-yydeksi. sisällyksen
ja muodon tasapainoksi. Mutta r. kuten muutkin
taiteet ei ole vain toimivan elämän tuote, vaan
mv<>skin sen kuva ja heijastus. Rakennus
kokonaisuudessaan. pohjat, fasadit, ja sen osat.
seinät, pylväät, katot, ovat eläviä
elimistöjä. joilla on juurensa, jalkansa, runkonsa
kuorineen, pintoineen. versovat lehtensä,
kukkansa, päänsä, päätteensä (rakennuksen
jäse-neti; ainoastaan näin ymmärrettynä ja
tunnettuna elävä, kehityskelpoinen r. voi syntyä.
Ennen suoritusta on rakennus
mahdollisuuden rajoissa pysyttelevän ohjelman mukaan
tarkoin harkittava sekä täten edeltäpäin
valmistettuna. luonnoksena ja lopullisena ehdotuksena
paperille siirrettävä iks.
Rakennuspiirustukset). Jo niinkin varhain kuin n. 2.700 v.
e. Kr. muinaiskaldealaiuen Liigasi n
puppisruhti-nas I,iidea esjtyttää itsensä istuvana, polvillaan
kivilaatta. jossu on rakennuksen (temppelin)
pohjakaava kaiverrettuna; varmasti tiedetään
roomalaisten rakentaneen piirustusten mukaan.
Vanhimmat säilyneet piirustukset ovat St.
Galler||n luostaria varten mönjällä kolmelle
yhteen-neulotullc pergamentille v. 820 kaavantupuisesti
laaditut, täydellisempiä on keskiajalta vasta
1300-luvulta. niistä Kölnin tuomiokirkon 5 m
korkea kuuluisin. Tärkeämmistä rakennuksista
alettiin jo keskiajalla pienempään kaavaan
val-mi-taa. sittemmin rencsanssiajallu varsin yleisiä
malleja puusta, kivestä, kipsistä,
maallikkojenkin } mmärrettäviä vnrjostettuja piirustuksia
1600 luvulla, maalauksellisesi esitettyjä fasadeja
ja perspektiivejä vasta 1800-luvulla. Nykyaikaan
sellainen dekorat ii virien piirustusten esitystapa,
joka ilman liikanaisia maalauksellisia
syrjä-effektejä tuo pääasian puhtaimmin ja
yksinkertaisimmin esille, näkyy voittavan eniten
suosiota. Piirustuksen tulee olla rakentamiselle
valmistuksena. keinona, eikä vain päämääränä.
Huoneentar|ieesta lähtien r:n tehtävät
väljenevät sisältäpäin ulospäin; kiinnekohtina
esiintyvät: huonetilan rajoittaminen verhoavalla
kuorella iseiniit. katot), riittävien käynti- ja
valo-lukkojen (ovet ja ikkunat) varaaminen;
seinii-ja muuripintain maalauksellinen (sivelemällä,
monivärisillä kivillä, maalaus- ja reliefikoris
leilin tai plastillinen (pylvästöillii. pylväillä,
pilastereilla, ikkuna- ju ovikehyksillii, vaakasuo
rilLi simseillii y. m.) käsittely ja jakaminen (j
ii-s e n n ö i m i n e nl; rakennusmassojen jakelu
ryhmitys); rakennusryhmät (tulot,
kompleksit’: teiden varsille rivittvvien talojen
muodostamat kylät, kauppalat, kaupungit, joissa r:lla
on vaativimmat, vaihtelevimmat tehtävänsä suo
ritettavana maan korkeussuhteita
liuoiiiioonottii-< vien kulkuväylien, katujen sekä kaupungin
keuhkojen: avonaisten paikkojen ja puistojen
suunnittelussa. tilan varaamisessa monumentaalisille
kiintopisteille: julkisille rakennuksille ja
muistomerkeille. erilaisten asuntotarpeiden, kaupan,
liikenteen, teollisuuden, — vaihtelevan kauneuden,
terveyden vaatimuksien silmälläpitämisessä (k a
u-p u n g i n r a k e n n u s t a i t o); lopuksi
kaupungista poistuessa sen häämöttävät rajapiirteet
(siluetti) rnkennusryhmineen ja torneineen.
On sanottu r:sta. että se on kaikkien
taiteiden äiti: sen siipien varjossa, sen tarjoamissa
suojissa muut taiteet saavat kodin ja turvan,
koristavat kilvan sen huoneita, lattioita, kattoja,
seiniä, kaupunkeja, — kukin luonteensa mukaan.
Toisten taiteiden kehitykselle r. joka tapauksessa
on välttämättömänä edellytyksenä ja taustana.
Sen kai renesanssiajan mestaritkin täydelleen
oivalsivat. koskapa monet sen mestareista, samalla
suurimmat, ovat eteviä arkkitehteja.
(Michelangelo. Rafael. Peruzzi, y. m.). R. 011 kansain
sivistys- ja taiteellisen keskitason herkimpiä
määrääjiä: sen erilaisissa vivahteissa, (r a k e n n u
s-tyyleissä) kansain vaiheet, sen
toimintakeskusta näkyvät kuin kuvastimessa: kivet puhuvat.
Rakennustyylit. Rakennustyyleiksi
nimitämme eri aikain, eri kansain, joskus
yksityisten henkilöidenkin rakennustaiteelliseen
tuotantoon painamaa erikoista leimaa.
Rakennustyylien kehitykselle luovat edellytyksiä: maan
maantieteellinen asema, ilmanala, maaperän
geologinen muodostus (rakennusaine), uskonto,
yhteiskunnalliset ja valtiolliset olot, luontaiset
taipumukset. ja kun kaikki kehitys aina nojautuu
edelläkäypiin tuloksiin, niin peritty tapa ja
tra-ditsionikin useimmiten on vaikuttavana tekijänä.
\sunnon tarve ja uskonnolliset käsitteet olivat
rakennustaiteen varhaisimpia yllykkeitä,
rakennustyypeissä, konstrnktsioneissa ja
koristuksessa tyylierilaisuudet selvimmin ilmenevät, tär
keiinii tvylinmäärääjänä esiintyy m. m.
kattaminen (palkkien kannattama laakakatto t.
holvi’. Metsärikkaissa seuduissa puu (puutyyli.
ks. t i. savi, ruoko ja tiili, vuorimaissa kivi ovat
luonnollisia rakennusaineita. Yleensä voi sanoa,
että varhaisemman, kepcämmän, helpommin
käsiteltävän aineen muodot myöhemmin kiveen
siirtyneinä heijastuvat osaksi tässäkin aineessa.
Eufratin ja Tigriin miinoilla tulvat
pakottivat ruhtinaita rakentamaan palatsinsa
korkeille penkereille (terassirakenne), muurit
pystytettiin ilmatiilistä ju tiilistä, aukoissa ja
ka-toissa syntyy holvi välttämättömyyden pa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
