Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennustaide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1423
Rakennustaide
1424
kosta, sateisissa vuoristoseuduissa niin ikään
satula I. harjakatto. Japanissa raskaat tiilikatot
hentojen puutukien kannattamina ja helkkyvät
puuliitokset takaavat tässä maanjäristyksien
maassa paraimmiten rakennusten tasapainon jn
luotat täkäläisen puutyylin monumentaalisen
leiman St tavankien ja oman maan alhaison
raskasta orjaveroa, ilmaista työvoimaa oli Egyptin
faaraoiden käytettävänä nostattaessaan ilmoille
suunnattomia rakennusmassoja omaksi ja junia
lien kunniaksi ja täten ilmaistakseen itsevaltiaan
ylpeän mahtiusa: Sofia-kirkon ja komeiden
keskiaikaisten katedraalien taustana oli yhden
miehen ja kokonaisen aikakauden uskonnollinen
innostus; Intiassa uhkuva, rajaton idän-eteliin
mielikuvitus kovertaa Buddhalle ja Brahmalle
ihmeellisiä kallioasuntoja ja hillitsemättömän
muoto-halun kasaumuksia. kekoumisia pagodeja, joiden
itsetietoiset ääriviivat kumminkin pysyttävät
kokonaisuuden rajoissa.
Vanhat kulttuurikansat egyptiläiset ja
babylonialaiset kulkevat kehityksen
etu-rinnassa, ja molempain taiteessa tapaammekin jo
varhain 4 nueltä vuosituhannelta saakka
taipumuksia suurisuuntaiseen monumentaalisuuteen,
porraspyramideja ja temppeleitä. Egyptin
erikoinen, vierailta vaikutteilta eristetty asema, oli
omiaan kehittämään jatkuvaa traditsionia, joka
taivutti r:nkin kulkemaan kerran aloittamissaan
urissa. Savi ja ruoko, puu, polttamaton ilma- ja
poltettu tiili, hieno, pehmeä kalkkikivi ja kova
graniitti aineinaan r:n päätehtävinä koko ajan
pysyi hauta- ja temppelirakenne.
Hautansa Egyptin ylhäiset rakensivat kuolleiden
asunnoiksi huoneineen komeroineen: ytimenä
ahdas kammio maas-a, kalliossa tai pyramidien
sisällä. kapea käytävä johti ulos elävien maailmaan,
usein pieni kappeli si-äänkävtävän suulla —
loppumattomilla muunnoksilla toistuen. Ikäänkuin
rajapyykkinä historiallisen ajan kynnyksellä,
ikuisen kestävyyden perikuvina, kivivuorina,
kohoavat faaraoiden hautamonumentit.
..ihmiskunnan aaltojen buuhtelemat" pyramidit;
temppelirakenne. aluksi näiden yhteydessä olevana
hautatemppelinä, saavuttaa uuden ajan
nousu-aikana monumentaalisen huippunsa.
Temppeleissäkin, ..jumalan huoneissa",
suuremmissa ja pienemmissä, muurien ympäröimissä,
erikseen seisovissa tai kokonaan tai osaksi kai
lioon hakatuissa (»peo», hemUpeot) selvästi
esiintyy varakkaan egypt. itämualaisen,
asuinhuoneen kolmijnkoi-uu-: pihamnnta, isännän ja
vierashuoneiden (selamlikin) leveätä salia ja
perheen asuntoa ’haaremia) vastaa tässäkin
pihamaa pylvässali ja perimmäisenä pyhnttö (sekot).
Ktufasadin pyloneista, yli varjoisain
pylväskäytäväin reunustaman pihamaan ja pylvässalin.
rakennuksen vaikutus yhä häipyen lopulta
keskit-tyy salaperäiseen hämärään verhoutuvaan, usein
vhde stä ainoasta kivimöhkäleestä valmistettuun
pvhätt/Wm Ja ikäänkuin aarteitaan suojaten
temppeli kätkee pylväs- ja pilaririkkautensa
sisälle),inn kallistuvien nkkunattomien muuriensa
taakse Valtavan monumentaaliseksi paisuen
iTheben Memnon-, Abusimbelin RamseB-putsaat)
kuvanveisto sulautuu rokennustaustaan;
kirjavana harsona masentavaa monumentaalisuutta
lieventävänä pois kromia leviää yli pintain.
pylväiden ja pilarien varsien. Yksinkertainen, läpi ai
kaiu pääpiirteissään muuttumaton
kourupiiättei-neil palkistojärjestelmä, tasaisten laukiikattojen
vaakasuorat viivat, huolellinen, kivikaudelta
saakka periytynyt tekniikka, sileät, sisällepiiin
kallistuvat, jäsennöiinättömät seinät, tyylitellyt
knsvi-(pyhä lootus-, papyrus-, lilja-, palmu ) ja
Ilathor- (egyptiläisten Veuus-) pylväät ovat
Egyptin taiteen pääpiirteitä. — Mesopotamian
ziggu-nitien. pengertornipyhättöjen avonaisissa
latva-kappeleissa tietäjät ennustivat tähdistä tulevia
vaiheita. Babylonia rakentaa temppelejä ja
palatseja. Assyriassa maallikko-r.,
monumentaaliset palatsi rakennukset astuvat
ensisijalle. Huoneet niissä ryhmittyivät avonaisten
pihamaiden ympärille, saaden valonsa ylhäältä,
itämaan tapaan ruhtinaallisilla edustussaleilla
(seralji), perhe-elämällä (haaremilla) ja
talous-huoneilla on kullakin omat osastonsa. Savitiilestä
asfalttilaastiin pystytetyt rakennus t e r a s s i t,
joille noustiin kaltevilla pinnoilla. 3-8 m paksut
palatsien pystvmuurit, jopa 7-kertaisetkin
penger-tornit päällystetään poltetuilla, lasitetuilla (ja
kuvitetuilla) tiilillä, Assyriassa usein
luonnollisella kivellä; asuinhuoneiden seinät rapataan;
muurien päätteinä hammastukset; savesta valettu
kupoli asuinhuoneissa, palatsisaleissa (ja
viemäreissä’ tynnyriholvi, savipeitteisen tasaisen
puu-katon rinnalla, on vallitseva kattamismuoto.
Pylväistä on vähän tietoa, arvatenkin ne
olivat enimmäkseen metallilevyillä silattuja
puisia. koska kivisistä on aniharvoja jätteitä
olemassa. — Ass.-bab. taiteen lähimpäin perillisten,
persialaisten uskonto ei ollut omiaan
edistämään temppelien rakentamista,
suurkuninkaiden loistavien palatsien jätteitä
sensijaan on säilynyt etenkin Persepoliissa ja
Susassa. R:lla, jonka yhtäkkiä tuli tyydyttää
nopeasti paisuneen maailmanvaltionousukkaan
ruhtinaallista loistonhalua kokonaisuudessaan, on
suuressa määrin valikoiva (eklektinen) piirre:
ass.-bab. ja kotimaisiin aiheisiin sulatetaan
lisäksi useita kreik. ja egypt :kin aiheita,
palatsien kivimuodoissakin ilmenee nomaditeltan
kepeys. Kuten Assyriassakin rakennetaan
palatsit terasseille (kivestä), joille uljaat (avo)portaat
johtavat — Persepoliin palatsipenkereen
2-varti-set portaat hakevat vertaistaan; — muurit
ilma-tiilestä, usein lasitetuilla tiilillä vuorattuina
(näillä mailla vastedeskin säilyvä työtapa),
ylimmät osat ja palkistot puusta; väljien
valtaistuin-Balien (apådanain) tasaisia kattoja oli
puupyl-väitä jäljittelevät solakat kivipylväät fantastisine
härkäkapiteeleineen kannattamassa.
Asuinrakennusten katoissa näkyy holvirakenne voittaneen
yhä enemmän alaa, kunnes se sassanidien ajalla
kykenee kupoli- ja tynnyriholveillaan kattamaan
jo suurempiakin hallitsijapalatsien saleja
(Ktesi-plionin palatsin keskihallin jännemitta n. 27 m).
Aluksi idästä yli Vähän-Aasian ja Foinikian,
ja Egyptistä vaikutteita saaden kreik. r:n
muodot kehittyvät mykeneläisen hallitsijahuoneen
pohjamuotoa jäljittelevässä
temppeliraken-teessa, jossa ytimenä on kultti- ja uhrihuone.
Luonteenomaisia piirteitä ovat: suuruussuhteet
yleensä kohtalaisia, vaikutus avoin, ulospäin
aukeneva, palkistojärjestelmä kehittyneimmiissä
muodossaan; elimellinen kokonaisuus ja
muoto-rmnin jäsennöiminen, harkkokivirakenne
si-leine seinilpiiitoineen, kannelipylväineen, uiko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
