Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennustaide - Rakennustakeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1427
Rakennustakeet—Rakennusvero
1428
I» a I a t - i r a k e n n e. Huonesommitus kireän
svuimetrinen. kaupungeissa ylhäisten asumusten
huoneet ryhmittyvät neliskulmaisten, pvlväshallieu
ymparöimäin pihamaiden ym|väri; ulkopuoli
muodistetaan monumentaaliseksi simseillä ja
pilastereilla. muodoissa henkii rattoisau rauhallisen,
huolettoman nautinnonhimoisen elämän kukkiva,
juhlapukuinen kauneus. Tällaiuen omasta
täydellisyydeltään nauttiva kautieus ei kumminkaan
enää ole myöhemmälle renesanssiUe. barokki
taiteelle, kylläksi. itse muotoihiu se pyrkii
«alamaan intohimoista liikuntoa ja plastillisen
jännitettyä elämää, vieläpä suoraviivaisiinkin
konstruktsionin osiin, kuten esim. palkistoihin:
päädytkin katkaistaan, ja hiljalleen taantuen
«–im kehykset sovitetaan monistettuina toistensa
si-älle. Muotojen ja vaikutuksen keskitys ker
tailevan rinnakkaisvaikutuksen sijalle, suuri
monumentaalinen -uljettu mahtipontinen jyhkevs.
ääriviivojen vilkkaus merkitsevät barokille
enemmän kuin detaljien hienous ja huolellisuus.
Monista kylmän harkituista teatteritempuistaan
huolimatta barokki seisoo nykyaikaa paljoa
lähempänä kuin täysrenesanssi, paljon arvokasta
>e joka tapauksessa on jälkeensä jättänyt; m. m
taitetut I. mansardikutot. monenlaiset,
mestarillisesti jäsennöidyt sipuli- ja kupukatot ovat
barokin perua. Se mikä barokissa vielä on
yllättävää. paisuttelevaa muotoreheritelvä ja
väkivalta i-ta liikuntoa, sulautuu rokokossa —
Ranskassa kiinalaisen taiteen vaikutuksen alaisena
muodostuneessa sisustustyylissä — pinnalla
elä-\äksi, leikkiväksi, konstruktsionin hajoittavaksi
muotosiroudek-i. Tyylilliset rokokorakennukset
ov.it harvinaisia, ulkoasu päinvastoin, omituista
kyllä, pysyi raskaan arvokkaana, siellä täällä
vain mahdollisesti pienempiä, kiemurtelevia,
käpristyviä korujäseniä. mutta nekin pian katoavat
ja samalla barokkiarkkitehtuurin muutkin
erikoisuudet. Akateeminen kuivuus tunki tieltään
kaiken, mikä vain aiheiltaan ja suhteiltaan ei
näyttänyt puhtaan klassilliselta. 1800-luvun alussa
antiikin muotomaailma empiren ja
uusklassil-lisuuden ajalla oli lopettanut kiertokulkunsa
voimatta kumminkaan enää vieraassa maaperässä
kemialli-en puhtaana herättää pitempiaikaista
inno-tusta. Samoin kävi muidenkin valmiitten
historiallisten tyylien, kun näitäkin uusista
t.iionevaatimuksista ja tyyliluontcesta huolimat ti
alettiin tyylillisen puhtaina kopioida. 1800-luku,
teollisuuden ja keksintöjen aikakausi, ei vielä
jaksanut luoda omaa tyyliään, r. ei vielä
tuntenut olevansa aikansa lapsi. Eikä edes aineen
pakonkaan ensin rauta, sitten rautabetoni)
onnistunut r:lle luoda uusia pysyviä muotoja
syystä, että lähtökohtina pidettiin aina vain
entisaikain palkistorakennemuotoja eikä aineen
• isJLisistä ominaisuuksista koituvia
mahdollisuuksia.
Uuden ajan velvollisuus on alkaa oikeusta
päästä; pääpaino r:a*a on sittenkin keskitettävä
tarkoituksenmukaisuuteen ja taiteelliseen
luonteelleen — vuokrakasarmi älköön koreilko
ruhtinaallisena palatsina j. n. e. —, mutta
insinöörikään ei saa py-ytellä rakennuksesta loitolla;
korumuodot sensijaan antautuvat itsestään tai
tulevat vaata toiselle sijalle. Akatemiojenkin ia
koulujen tehtävä olkoon, entisten aikain rikasta
aate- ja muotovaraatoa opintoaineistona hyväk-
-evn käyttäen, etupäässä harkita, mikä kulloinkin
on ollut ajan ja paikallisten olosuhteiden
luomaa. millä toiselta puolen on kantavuutta läpi
aikain, — yleensä hyvän maun kouluttaminen
eikä suinkaan muotoreseptien opettaminen.
E7-o X.
Rakennustakeet. rnkcnnusl.. kaikki ne
apu-raudat. joita tarvitaan varsinkin puu- ja
kivi-koustruktsionien lujentamiseksi, niinkuin
ankkuriraudat >ks. Ankkuri), haka- ja kulmaraudat,
siteet, kengät, vrt. P u u 1 i i t o k s e t. R.
esiintyvät myös koristeellisesti käsiteltvinä. ks. H e 1 a.
K. S. K.
Rakennustontti ks. T o n 11 i.
Rakennustyylit ks. Rakennustaide.
Rakennusvelvollisuus. R:n säätäminen on
tarkoittanut osaksi virkamiesten palkkauksen
kartuttamista asuntoeduilla, jossa tarkoituksessa
säädetty r. rajoittuu eniiii ainoastaan papiston
virkatalojen rakentamiseen ja ylläpitoon (Keis.
asetus velvollisuudesta ottaa osaa pappilan
rakentamiseen 1892), osaksi julkisten
rakennusten aikaansaantia muita tarpeita varten
(kirkoista ja kiiräjäkartanoista: Rakennuskaaren 26
luku. asetus velvollisuudesta ottaa osaa kirkon
rakennukseen 1892; kunnantuvista ja
vaivaistaloista y. m.: kunnallisasetukset). Alkujaan
luonnossa säädetty r. on sittemmin muuttunut
verovelvollisuudeksi määrätarkoituksia varten, ja
yksilön sijaan on nykyjään katsottava
rakennus-velvolliseksi joku määrätty yhteisö, ks.
Papiston virkatalot, Virkatalo. — Ennen
v. 1789 oli säädetty yksityisoikeudellinen
viljelys-ja r.: talonpoika oli velvollinen rakentamaan
määrätyn luvun asunto- ja maatalousrakennuksia
tilalleen ja toimittamaan siinä määrättyjä
vil-lelvs- y. m. uudistuksia (Rakennuskaaren 2:nen
luku). " El. K.
Rakennusvero on eräs tärkeimpiä veroja
nykyaikaisissa tuottoverojärjestelmissä. Veroa
suorittaa rakennuksen omistaja tai sen
vakinainen haltia siitä, mitä rakennus tuottaa.
Rakennuksen tuoton suuruus voidaan määrätä usealla
eri tavalla, ja sen mukaan, mitä perustetta veroa
määrättäessä on käytetty, r. jaetaan usein eri
perusmuotoihin, joilla tav. on oma
erikoisnimi-tyksensä. Tuottoveron luonteen mukaisesti r.
rasittaa yleensä samalla tavalla kaikkia
saman-luontoisia rakennuksia. Eroa tehdään tav.
asuinrakennusten ja elinkeinotarkoitukseen
käytettyjen rakennusten välillä. Toisinaan
verotuspoli-tiikka suhtautuu myöskin eri tavalla niihin
rakennuksiin, jotka omistaja vuokraa muille, ja
niihin, joissa hän itse asuu. Veron yleisyydestä
tehdään kuitenkin toisinaan poikkeuksia
sellaisiin rakennuksiin nähden, jotka tuottavat
suhteellisesti mitättömiä tuloja, kuten pienempiin
maanviljelyksen tai liike-elämän tarpeisiin
käytettyihin apurakennuksiin, uutisrakennuksiin,
korjauksen alaisiin taloihin, vuokraamatta
jääneisiin taloihin y. m. nähden. Toisinaan
tällai-sista rakennuksista suoritettavaa veroa vain
alennetaan. — Mainitut r:n päämuodot ovat:
I. Ovi- ja ikkuna vero. Tämä veromuoto,
jota enää vain Ranskassa käytetään, on
periytynyt nykyisiin aikoihin aikaisemmista
yhteiskuntaoloista. Veron suuruus määrätään kadulle
tai pihalle avautuvien ovien ja ikkunain
lukumäärän mukaan. R:n kanto tässä muodossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
