Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rambert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1437
Kain be rt—Ramsay
1438
.,Francais et Russes. Moscou et Sébastopol" (1877),
..llistoire de la Russie" (1878), ,,Histoire de la
civilisation frangaise" (1885-87), ,,llistoire de la
eivilisation eontemporaine en France" (1888),
,,La France coloniale" (muiden kanssa, 1880),
..Jules Ferry" (1903), romaani „L’anneau de
César" (1S93) ; yhdessä Lavissen kanssa
julkaissut suuren yleisen historian ,,Histoire générale
du IV. siècle jusqu’ à nos jours" (1893-1901).
J. F.
Rambert [räbä’r], E u g6 n e (1830-88;), ransk.
sveits. kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija.
Julkaissut: ,,Madame de Stael" (1857), „Les
Alpes suisses" (1865-74), ,,Alexandre Vinet"
(1876), „Écrivains nationaux" (1876), y. m.
Rambouillefn [räbuij&n] hotelli (ransk.
Hotel dc Rambouillct), eräs pariisilainen. 1617-45
suunnan antajana ollut kirjallinen piiri; saanut
nimensä kokouspaikastaan markiisitar de
Rambouillefn palatsista.
Rameau [-mö’], Jean Philippe
(1683-1764), ransk. säveltäjä ja musiikkiteoreetikko.
Toimi urkurina sekä Pariisissa että
muutamissa maaseutukaupungeissa. Asettui 1723
lopullisesti Pariisiin ja saavutti siellä vähitellen
täyden tunnustuksen kansallisen oopperatyylin kellit
täjänä(ks. Lully). Sävelsi myös kuvailevilla
otsikoilla varustettuja pianokappaleita sekä
kantaatteja ja motetteja y. m. Julkaisi useita
pianopedago-gisia ja teoreettisia teoksia. Huomattavin on hänen
uraauurtava sointuoppinsa (,.Traité d’harmonie",
1722), jossa ensi kertaa esitetään oppi
kolmisointujen käännöksistä ja sointuihin (septiminä
tahi sekstinii) liittyvistä riitasävelistä. R:n
koottuja teoksia on äskettäin alettu julkaista
(Saint-Saëns ja Malherbe). /. K.
Ramée, Louisa de la (O u i d a)
(1840-1908), engl. kirjailijatar. Hänen lukuisista
romaaneistansa ovat tunnetuimmat : ..Under two
flags", „Puck". ..Two little wooden shoes", „In
a winter city", ..In Maremma" sekä lastenkirja
..Bimbi". E. Kr-n.
Ramée, Pierre de la ks. Ramus.
Ramie [-ml’]. kiinanruoho (Bcehmeria
nivea), Japanista ja Kiinasta kotoisin oleva
nokkosheimon kasvi, nokkostamme muistuttava,
mutta pehmeäkarvainen ja lehdet alta melkein
hopeanvalkeita. Lajia on jo kauan viljelty
kotimaassaan ja Itä-Intiassa. Sen hyvin lujista,
valkeista, silkinhohteisista niinisyistä valmistetaan
erityisten menetelmien avulla lankaa ja siitä
erilaisia kangastavaroita y. m. Valmistus tapahtuu
nykyisin suurin määrin myös Euroopassa, jossa
m. m. ramie-alusvaatteilla on ollut suuri menekki.
K. L.
RamUlies [ramijji’], kylä Belgiassa
Bra-bantin maakunnassa; täällä voitti 23 p. maalisk.
1706 engl. Marlborough Villeroi’n johtamat
ranskalaiset.
Ramle (Er-Ramle), kaupunki Palestiinassa,
Jerusalemin sandzakissa, Jaffasta kaakkoon
rautatien varrella; n. 5,000 as. -— Moskeioja,
fransiskaaniluostari. — Viinin v. m. viljelystä.
— Per. 716 j. Kr., oli ennen ristiretkiä
Palestiinan kukoistavin kaupunki. R:n luona Balduin IV
voitti sulttaani Saladinin.
Ramolino /-{’-/, Maria Letizia.
Napoleon I:n äiti k’s. Bonaparte.
Rampolla [-o’-], M a r i a n o, Tindaron mar-
kiisi (1843-1914), roomal. kardinaali. Vanhasta
sisialaisesta aatelissuvusta polveutuva, Accademia
dei Nobili’ssa Roomassa kasvatettu R. astui kohta
papiksivihkimisen jälkeen paavillisen kuurian
palvelukseen. Varsinaisiin valtiomiehen toimiin
hän pääsi puuttumaan, kun hänet 1875
nimitettiin nuntiuksen neuvokseksi Madridiin.
Toimittuaan välillä jonkun aikaa Roomassa hän oli itse
Herakleian arkkipiispaksi nimitettynä
nuntiuk-seua Madridissa 1882-87. Viimemainittuna vuonna
hänet ylennettiin kardinaaliksi ja paavilliseksi
valtiosihteeriksi. Tässä asemassaan R. vaikutti
vuosien vieriessä yhä tehokkaammin Leo XIII:n
politiikkaan, johtaen sitä ranskalais-ystävälliseen
suuntaan. Leo XIII:n kuoltua 1903 pidetyssä
paavinvaalissa hän olisi ilmeisesti saanut
enimmät äänet, jollei Itävalta olisi vastalauseellaan
tehnyt hänen vaaliaan mahdottomaksi.
Senjäl-keen hän vetäytyi yhä enemmän syrjään
valtiollisesta elämästä. A. .1. P-ä.
Ramponeerata (it. rampognä’re = nuhdella,
ojentaa), vahingoittaa, särkeä.
Ramppi (ransk. rarnpe), rinne, viettävä ajo
tie jonkin rakennuksen edustalle; katsomoon päin
oleva, valaistuslaitteilla varustettu näyttämön
reuna.
Ramsay [-se], aatelissuku, alkuisin
Skotlannista, jossa tuli hyvin kuuluisaksi ja josta se
levisi Englantiin. Ranskaan, Venäjälle ja
Ruotsiin. II a n s R., joka astui 1577 Ruotsin
palvelukseen. tuli Suomen aatelislipun päälliköksi ja
sai maassamme laajoja tiluksia. Tämän
pojanpoika Klas (k. 1683) tuli suvun toisen
suomalaisen. 1879 sammuneen haaran, ja Anders Eerik
(k. 1735) toisen, vielä elossa olevan haaran
kantaisäksi.
1. Anders Henrik R. (1707-82),
vapaaherra, sotilas ja virkamies, palveli Uudenmaan
rakuunarykmentissä v:een 1734. jolloin lähti
Ranskan sotapalvelukseen. Palattuaan 1741
kotimaahan R. kohosi kapteeniksi ja 1749
everstiluutnantiksi. Valtiopäivillä, joihin otti osaa
v :sta 1750, hän esiintyi innokkaana hattupuolueen
vastustajana. R:ta epäiltiin liovipuolueeseen
kuuluvana osallisuudesta kuningasvallan
laajentamista tarkoittaneisiin juoniin; vältti 1756 vainon,
pantiin kuitenkin 1758 syytteeseen, mutta
vapautettiin. Määrättiin 1765 Savon ja
Kvminkarta-non läänin maaherraksi, korotettiin 1766
vapaaherraksi ja ylennettiin 1769 kenraalimajuriksi.
Oli Kustaa III:n auttajia v:n 1772
vallankumouksessa ja sai senjohdosta runsaasti
suosionosoituksia. m. m. hänet nimitettiin Loviisan
ylikomendantiksi. Maaherran virkaa hoitaessaan
hän 1773 joutui riitaan Elimäen
rälssitalonpoi-kien kanssa, jotka vaativat asemansa
parantamista, ja kukisti sotaväen avulla syntyneet
rauhattomuudet. Kun valitukset eivät lakanneet, niin
kuningas siirsi R:n Hämeen-Uudenmaan läänin
maaherraksi, missä virassa oli v:een 1776. R. oli
tunnettu tavattomista ruumiinvoimista. kiihkeästä
luonteesta ja loisteliaista elintavoista. Omisti
useita tiloja, niiden joukossa Espoon kartanon.
2. Anders Wilhelm R. (1777-1808), soturi,
edellisen veljenpojan poika, palveli Svean
henki-kaartissa v :een 1799, sekä, lähdettyään Italiaan,
Napoli’n armeiassa 1799-1801. Oli v’:sta 1805
kapteenina Hämeenlinnan jalkaväkirykmentissä ja
valittiin ennen pitkää Ruotsin sotilasakatemian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
