Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1459
Ranska
14(10
sivistys cvat kehittyneet erikoiseen,
omintakeiseen suuntaan vrt. Pro veneen kieli ja
kirjallisuus. Provence). vaikuttaen
myöskiu läheisen Garonnen alanteen eteläosan
väestöön ja sivisty soloihin. — Ulkomuodoltaan
ranskalainen on lyhyt- tai keskikokoinen
1.04 cm), hintelärukenteinen. heikkovoimaiuen,
kasvot soikeut. tukka, silmät tummat, ihonväri
tummahko. Luouteeltniin hiin on vilkas sekä
puhce-.-.«an että liikkeissään, työteliäs ja
saituuteen asti Säästäväinen, rohkea, mutta vailla
sitkeyttä. turhamainen, herkkä kunniastaan,
noudattaa arasti soveliaisuuden, yleisen tuvau ja
mielipiteen vaatimuksia ollen aina ..romme il
fuut". on tunnettu .,l’esprit"stään. Muoto- ja
kauneusaisti ovat harvinaisen korkealle
kehittyneet. Toiminnassaan hänen silmämääriuiään on
aineellinen hyöty. Perhesiteet kiinteät. — R:ti
sisäpoliittinen elämä suuresta vallankumouksesta
alkaen osoittaa harvinaista häily väisyyttä; se
johtuu osaksi siitä vastakohdasta, mikä on
vallinnut väestön hidasliikkeisen enemmistön,
tu-lon|>oikaisluokuu ja keskisäädyn piintyneen
vanhoillisuuden sekä Pariisin ja muiden
teollisuus-soutujen herkkämielisen työväestön uudistus- ja
mullistushalun välillä. — Uskonnollisiin
kysymyksiin suhtaudutaan välinpitämättömästi,
eikä hengellinen sääty yleensä nauti kansan
luottamusta (poikkeuksena elikii Bretagne).
— Jyrkkää erotusta ei huomaa pohjois- ja
eteläranskalaisen välillä. Viimemainittu, jouka
suonissa virtaa enemmän romaanilaista verta,
on kuitenkin vartaloltaan lyhyempi.
liikkeiltään ja puheeltaan vielä vilkkaampi kuin
ranskalainen yleensä, tukka on kihara, kasvot
pyöreät. Pohjoisimmassa R:ssa asukkaiden
ulkomuoto ja luonne monella paikkakunnalla
viittaavat germaanilaiseen sukuperään.
Muita kansallisuuksia R :ssa on n. 1 milj.
bretonia Bretagnessa. 105.000 flaamilaista R:n
pohjoiskolkassa, 100.000 haskia Biskajan lahden
perukassa Pyreneitten juurella. 000.000
italialaista kaakkoisrajalla ja Korsikassa. Kaikista
näistä kuitenkin vain 700.000 on ranskan kieltä
taitamatonta. — Lisäksi R:ssa 1906 oli 222,162
naturalisoitua ranskalaista sekä 1.046.905
ulkomaalaista (näistä 377.638 italialaista. 310.433
belgialaista ja luxemburgilaista, 87,836 saksalaista.
80.914 espanjalaista. 68.892 sveitsiläistä. 35,990
englantilaista, 25.605 venäläistä). —
Uskonnolta.-i n II. on sangen yhtenäinen: protestantteja on
n. 720,000, juutalaisia n. 55.000. muut ovat
roomal katolisia. — Siirtolaisuus on vähäinen
(tilastoa -iittt R :11a ei ole), mutta maahanmuutto
on huomattava, kuten yllä esitetyistä luvuista
selviää. Siitä huolimatta väestön lisääntyminen on
pienempi kuin mi-säiln muualla ja on yhä
tasni–<-sti alenemassa. Viime vuosisadan viitenä
20-vuotiskautena Euroopan väestönlisiläntymisen
vuosittain olle.-a 6.1», 8,it. 6. 8 jn R:n
vuosittainen vilestonlisiliintyminen oli 5,«», 5.m, 3,>«,
2.i> ja !.••«. Niinpä onkin R:n asukasmäärä
tavattomasti alentunut suhteellisesti muihin
Euroopan valtioihin nähden. Viime vuosisadan
alu-sa K :n nykyisten rujojen sisäpuolella asui
14.ii’" tiimiin viio-i-.idan alu–a vain 9,»i% koko
Euroopan väestöstä. Sata v. sitten R:n
asukas-määrä n 26 • milj. henkeä voitti vain Venäjä,
nykyään lisäksi Saksa. Itävalta Unkari ja Eng-
lanti Tämä merkillinen. R:n taloudelliseen ja
valtiolliseen elämään mitä syvimmin vaikuttava
asiaintila johtuu poikkeuksellisen alhaisesta svn
tyneisyydestil, johon taas pääasiallisesti on syynä
taloudellisista v. m. s. näkökohdista johtuva n. s.
kaksi lapsi järjestelmä". Vuotuinen syntyneisyys
viime vuosisadan 20-vuotiskausina oli 32.», 29,j,
26,:. 25.» ja 23°/oo; 1912 se oli eniiii vain 19°/oo
Lot-et-Garonnen departementissa esim. vain
l3.»°,ou- Muistu Euroopan muista alhaisin
syntyneisyys on Belgiassa, jossa se on 22.»°/oo (korkein
Venäjällä. 46,»u «o: Suomessa 29.i°/oo).
Kuolleisuus ei ole samassa suhteessa alentunut, ollen
päinvastoin korkeampi kuin missään muualla
Länsi- ja Pohjois-Euroopassa (tuberkuloosi
yleinen); 1912 17,i" oo (Alankomaissa alhaisin
Euroopassa, l2.«°/oo. Suomessa 16,»°/oo). Niinollen
yli-syntyneisyys on tavattoman alhainen, 1912 vain
l,»" ,h) (muissa Euroopan maissa se on alhaisin
Irlannissa, 6.«°/oo. korkein Romaaniassa, 20,5°/oo:
•Suomessa se on 12.»°/oo), 1- 57.911 henkeä. Onpa
vuosia, jolloin kuolleisuus on syntvneisyyttii
suurempi (esim. 1911 kuoli 34.869 henkeä enemmän
kuin syntyi) ja asukasmäärän lisääntyminen
kokonaan jääpi maahanmuuton varaan. Monessa
depurtementissa ylikuolleisuus on säännöllinen
ilmiö (1912 31 departementissa). Väestön
lisääntyminen tulee etupäässä kaupunkien ja
teollisuus-seutujen hyväksi. Monessa
maatalousdepartemen-tissa absoluuttinen väestön väheneminen on
sangen huomattava (esim. Ornen departementissa
viime vuosisadan alussa oli n. 400.000 as., 1912
vain 307.433 as.). — Asukastiheys 74 kms:llä on
alhaisempi kuin missään muualla
Länsi-Euroo-passa (Sveitsissäkin on 91 as. km2:llii). Taajin
asutus on Pariisin ympäristössä, pohjoisella
teollisuusalueella. Lyon’in ja Marseillen seuduilla,
hnrvin taas Alpeilla. Sevenneillii, Les Landes’illa.
Korsikassa. R:n 671 kaupungissa 1911 asui 38,»%
maan väestöstä (syntyneisyys kaupungeissa oli
l8,i°’oo, kuolleisuus 20,i°/oo) : suurkaupunkeja (yli
100.000 as.) oli 15. niistä Pariisissa. Marseillessa
ja Lyon’issa yli 500.0(10 as.
Taloudellinen e 1 ii m ii kohosi jo
verraten varhain suureen kukoistukseen. Euroopan
maista ensimäiisenä R. järjesti sisävesi- ja
maan-tieliikenteensii. ja jo aikaisemmin huomattava
teollisuus kasvoi Colberfin aikana Euroopan
ensimäiseksi. Työt el iäisyydellä koottu ja
säästäväisyydellä kartutettu kansallisomaisuus on
maailman suurimpia, ja R. on pääomista maailman
rikkain maa. Mutta väestön kasvun pysähtyessä
taloudellinenkin edistys pysähtyi; voidaanpa
muihin maihin verrattuna puhua R:n sekä
maatalouden että teollisuuden taantumisestakin. Maatalous
ei suojelustulleista huolimatta kykene
tyydyttämään tarvetta, ja Englannin, Saksan sekä
Yhdysvaltain teollisuustuotteet valloittavat
ranskalaisilta markkinat toisensa jälkeen. Vain
sellai-et valmisteet, joissa ranskalaisten taiteellisuus
ja aistikkaisuus tulevat näkyviin, kykenevät vielä
pitämään puolensa maailman markkinoilla. •—
Väestön pääelinkeinona on maatalous; 1906
siihen elinkeinoluokkaan kuului 42.7 %, teollisuutta
ja vuorityötä harjoitti 31,j %, kauppaa ja
liikennetta 14.» %. henkilökohtaisina palkollisina toimi
4.» % I» :n elinkeinoja harjoittavasta väestöstä.
Maatalous. Maa on ylimalkaan
harvinaisen viljavaa, varsinkin alanteissa. Se on suu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
