Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
reksi osaksi talonpoikien hallussa, mutta
melkoinen määrä on suurtiloinakin. V. 1892 R:ssa
olevista 5.7 milj. viljelmästä oli 138.671
viljelmällä hallussaan 40 ha tai enemmän ja ne
omistivat kaikkiaan n. 45 % koko alasta. Suurtilat
ovat enimmäkseen Luoteis-R :ssa ja
Keskus-ylängöllä. Maaomaisuuksista on 21 % vuokralla :
pohjoisessa käytetään tavallista vuokramuotoa
(fermerie), etelässä taas ou yleinen osavuokra
(métayerie), jolloin vuokraaja omistajalta saapi
käytettäväkseen myöskin irtaimiston, paikoitellen
myöskin osaksi liikepääomaa. ja suorittaa vuokra
maksuna määrätyn osan maan bruttotuotannosta.
— Maatalouselinkeinoista tärkein on
maanviljelys. V. 1911 R:n pinta-alasta 50,i % oli peltoa
ja puutarhaa (siitä 7,i % viinitarhoja). 19.i %
niittyä ja laidunta. 17,? "†0 metsää. Maata
viljellään hyvin huolellisesti, usein
puutarhamaisesti, mutta viljelystavat ja -työkalut ovat usein
vielä kovin vanhanaikaisia, vaikka paranemaan
päin. Viljanviljelykseen käytetty ala
(lukuunottamatta kauraa) ou 1880-luvulta alkaen
tasaisesti pienentynyt, mutta huolellisemman
maanmuokkauksen ja vähitellen parantuvien
viljelystapojen avulla sato on hitaasti noussut,
kuitenkaan tyydyttämättä tarvetta. Satomäärät
hehtaaria kohden ovatkin maan luontaisesta
hedelmällisyydestä huolimatta läpeensä pal oa alhaisemmat
kuin missään muualla Länsi-Euroopassa.
Itävallassa ja Skandinaaviankin maissa, ellen vain
puolet esim. Belgian vastaavista satomääristä.
Viljakasveista tärkein on vehnä. Sitä viljellään
kaikkialla, eniten kuitenkin alanteissa. Kauraa
viljellään kostean meri-ilmaston alueella
pohjoisessa. ruista karulla Keskusylängöllä, Les
Lan-des’illa ja Bretagnessa. tattaria samoilla
seuduilla. ohraa koillisessa i raaka-aineeksi sikäläistä
olutteollisuutta varten), maissia etelässä. Perunaa
viljellään kaikkialla. Tärkeimpäin viljakasvien
ja perunan satomäärät ja niiden raha-arvot 1912
olivat:
milj. ton. milj. mk.
vehnän . . 9,i 2,523.3
kauran . . 5j 1.092
rukiin . . 1.» 280
ohran . . . la 216.5
milj. ton. milj. mk.
maissin . . O.s 141.?
tattarin . * 0.5 112.*
perunan . 15,3 1,089,2
Vehnän ja perunan viljelyksessä R. on
maapallon kolmas, kauran viljelyksessä neljäs maa.
Viljanviljelyksen rinnalla tavattoman tärkeä
on kaikenlaisten palkokasvien, vihannesten,
juurikkaiden y. m. s. viljely (etenkin suurien
kaupunkien ympäristössä) : mainitut tuotteet ovat
välttämättömänä eränä jokaisen ranskalaisen
ruokalistassa. Vihannessadon arvo 1912 oli
464.j milj.. palkokasvien 164,t milj.,
artisok-kain 44 milj. mk. Sienien, varsinkin
herkkusienen ja tryffelin (tryffelinsadon arvo 1911 n.
10 milj. mk.) viljely on yleinen ja niitä
viedään. samoinkuin puutarhantuotteita. melkoiset
määrät maasta. — Leiman antavana R:n
maanviljelykselle on hedelmien, ennen kaikkea
viininviljely. Hedelmäpuita kasvatetaan kaikkialla,
eniten kuitenkin pohjoisissa
rannikkodepartemen-teissa. missä viiniköynnöstä enää ei kannata
viljellä: siellä käytetään omenoita ja päärynöitä
suunnattomat määrät (2.i milj. ton. koko sadosta
2.» milj. ton:sta 1912) hedelmäviinin (cidre)
valmistukseen valmistusmäärä 1912 17,7 milj. hl).
Lisäksi pidetään kastanjoita, öljy-, saksanpäh-
i kinä- ja persikkapuita etelässä, luumu-,
kirsikka-ja aprikoosipuita pohjoisessa. Kaikkien
yllämainittujen hedelmälajien sadon arvo 1912 oli
302,i milj. mk. (u. kaksi kertaa suurempi kuin
Suomen viljan- ja perunansadon arvo). — K:n
taloudelle vielä tärkeämpi on viininviljely: sitä
harjoitetaan yleisesti sen viivan eteläpuolella,
joka ajatellaan vedetyksi Loiren suusta Pariisin
sivuitse Belgian rajalle. Vain 1(1 departementissa
ei (1912) viiniköynnöstä ollenkaan viljelty.
Viinin saalis on sääsuhteista riippuen vuosittain
hyvin vaihteleva. Sitäpaitsi ajoittain tuhosienet
(Oidium Tuckert viime vuosis. keskivaiheilla) ja
-hyönteiset (Phylloxera viime vuosis.
jälkipuoliskolla) ovat hävittäneet suunnattomat alat
viinitarhoja. Tällöin viinitehtailijain täytyi tuoda
ulkomailta, Italiasta, Espanjasta, Algeriasta ja
Kreikasta raaka-ainetta ja huonompia viinejä
tehtaisiinsa. Senkin jälkeen kuin Phylloxera
voitettiin amer. viiniköynnöksen avulla, jatkui
ulkomaisten viinien tuonti, viime vuosina yhä
kasvaen, niin että se määrältään nyk. on n. 4-5
kertaa. ja myös arvoltaan v:sta 1910 alkaen jonkun
verran suurempi kuin vienti. Viininsato 1912 oli
59.4 milj. hl (Korsikkaa lukuunottamatta),
arvoltaan 1.785.4 milj. mk. (lisäksi saatiin 30,4 milj.
mk:n arvosta pöytärypäleitäi. Viininviljelijöitä
oli l.ss milj. Tärkeimmät viinialueet ovat:
Languedoc ja Provence, jotka tuottavat n. puolet
koko viininsadosta (tunnettuja m. m. Roussillon
viinit). Garonnen ja Charenten seudut
(Bordeaux-viinit: Medoc, Chäteau-Latour. Ch.-Margaux,
Ch.-Lafitte: Cognacin konjakki), Saönen laakson
1. Burgundin tienoot (Chambertin y. m.), Seinen
vesistön yläjuoksun ympärillä oleva Champagne
(Cliquot, Roederer. Moët et Chandon y. m ). —
Teollisuus kas vien viljely
(sokerijuurikasta lukuunottamatta i on tavattomasti
vähentynyt. Sokerijuurikkaan (jota viljellään vain
pohjoisessa, Flanderissa, Artois’ssa. Picardiessa
ja Ile de Francessa, sato 9.5 milj. ton. 1912,
arvoltaan 272.- milj. mk. lukuunotettuna myös
tislauslaitoksissa käytetyt juurikkaat: rinnalla
ansaitsee mainitsemista vain pellava (siemenen
ja kuitujen sato arvoltaan 33.i milj. mk. 1912),
tupakka (24,j milj. mk.), hamppu (14.? milj. mk.).
rapsi ja humala. — Rehukasvien, juurikkaiden,
heinän y. m. sato 1912 oli arvoltaan 3.839.5
milj. mk. — Karjanhoito ei ole kehittynyt
yhtä pitkälle kuin muualla Länsi- ja
Pohjois-Euroopassa. Sitä harjoitetaan eniten pohjoisessa,
vuoristoissa ja Les Landes’illa. Korkeimmalla se
on pohjoisessa. Loiren suun ja Belgian rajan
välisellä alueella, jossa meijeritalous tuottaa
juustoa. voita y. m. Englantiinkin vietäväksi.
Nautakarjaa 1912 oli kaikkiaan 14.7 milj. kpl. (1862
jo 12,8 milj. kpl.). Karummilla mailla ja
etenkin etelässä pidetään lampaita lihan, villan
ja maidon (juustonvalmistusta varten) takia,
16.5 milj. kpl. (1852 38,s milj.), sikoja etenkin
Keskusylängöllä ja Pyreneitten alueella. 6.9 milj.
kpl. 1IS66 5.8 milj.). vuohia Alpeilla ja
Korsikassa 1.4 milj. (sama määrä 1866). Lihaa ja
teuraskarjaa tuodaan ulkomailta paljon, ja villa
on tärkein kaikista tuontitavaroista,
jotavas-toin vuotia riittää paljon maasta vietäväksi. —
Hevosia 1912 oli 3,s milj., aaseja 0.4 milj..
muuleja O.s milj. kpl. Vetojuhtina keski- ja
eteläosissa käytetään yleisesti nautoja (n. 40 % maan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
