Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
muut koristukset (,, pariisi Iäisesi neet") vallitsevat
alallaan maailman markkinoita, muodostaen
huomattavan erän R:n viennistä. Samassa
kaupungissa kukoistaa hansikkaiden,
nahkakoru-tavarain v. m. nahkateosten valmistus;
hansikkaistaan tunnettu 011 myös Grenoble. Kuuluisa
on ransk. jalkineteollisuus tuotteittensa sirouden
puolesta. — Kemiallinen teollisuus on
huomattava, vaikkei se kykene tuotteiden
monipuolisuudessa ja määrässä kilpailemaan Saksan kanssa.
Tämän teollisuuden haaroista mainittakoon
saip-puateollisuus Marseillessa ja Pariisissa,
hajuvesien v. m. sellaisten valmistus Pariisissa,
kumi-ja kautsukkiteollisuus useissa paikoissa. — Savi-,
posliini- ja lasiteollissuus ou maailmanmainio.
Posliinitehtaita on Limoges’issa ja Sèvres’issä.
fajanssi tehtaita Nevers’issa ja Tours’issa.
lasitehtaita etenkin kivihiilialueella (kristallilaseista on
tunnettu Baeearat), sementtitehtaita Marseillessa
y. m. — Paperiteollisuuden tuotteista ovat
mainittavat kaikenlaiset hienot paperilajit,
seinä-paperit y. m.; tehtaita on m. m. Pariisissa. —
Kuuluisia huonekalu- ja soittokonetehtaita on
Pariisissa. — Ravinto- ja
nautintoaineteollisuu-den haaroista on mvllyteollisuus keskittynyt
satamakaupunkeihin ja maanviljelyskeskustoihiu.
sokeriteollisuus (valmistus tiliv. 1912-13 O.ss milj.
ton.; R. on neljäs Euroopan
sokeriteollisuus-maista) sokerijuurikasalueelle, olutteollisuus
Saksan ja Belgian rajamaille, viiniteollisuus
viinialueille: viinatehtaita on kaikkialla. Sangen
huomattava on kaikenlaisten hedelmä-, vihannes-, ja
lihasäilykkeiden valmistus, suklaa- y. m.
makeisteollisuus. Tupakkateollisuus samoinkuin -kauppa
on valtion monopolina. — Graafillisessa
teollisuudessa vallitsee Pariisi.
Liikenne ja kauppa. — Maautiet
ovat erinomaisessa kunnossa. V. 1911 niitä oli
kaikkiaan 676.874 km. josta 38.341
valtamaanteitä. n. s. kansallisteitä. — Rautateitä on
51.431 km (1913: Euroopassa vain Saksalla ja
Venäjällä enemmän) : taajuudessa sen voittaa
Belgia. Englanti. Sveitsi ja Saksa.
Rautatieverkon keskipisteenä on Pariisi; sen kautta
kulkevat myös tärkeät kansainväliset pikajunareitit
Berliinistä Lissaboniin ja Calais’sta Brindisiin.
V. 1910 oli rautateiden rahtiliikenne 22.158 milj.
tonni-km. Suurin osa rautateistä kuuluu viidelle
suurelle yhtiölle (Nord, Est. Paris-Orléans,
Paris-Lyon-Méditerranée. Midi). — Jokien vesimäärän
suuri vaihtelevaisuus ja varsinkin Etelä-R:n
kanavien vanhanaikainen rakenne (esim. Canal
du Midi valmistui jo 1681) vaikeuttaa
sisävesiliikennettä. Sillä on kuitenkin
rautateiden rinnalla suuri merkitys Pohjois- ja
Koillis-R :ssa. jossa jokien vesimäärä on tasaisempi ia
kanavat uudenaikaiset (varsinkin
teollisuusalueella Belgian rajalla). Lisäksi se on hyvä
ase taistelussa rautatieyhtiöiden korkeita tariffeja
vastaan. V. 1911 käytettiin laivaliikenteessä
kaikkiaan 11.354 km sisävesiteitä (joista n.
4.800 km kanavia) ; liikenne oli 5,767 milj.
tonni-km (kivihiiltä yksinään 2.773 milj.). josta
3.054 milj. tuli kanavien. 2,713 milj. jokien osalle.
— Tiedon antoliikenne. Postitoimistoja
14.634; sähkölennätinlin joja 190.111 km (lankoja
710.557 km) ; 18 langatonta sähkölennätinasemaa:
puhelimia 303.546. puhelinlinjoja 166.197 km
(lankoja 1.707,358 km, 1912). Merenalaisia kaa-
peleita R:n valtio omistaa enemmän kuin mikään
muu valtio (yksityisillä yhtiöillä R:ssa on
hallussaan vain vähän kaapeleita), 23,053 km
(1914). — Laivaliikenne R:n satamissa
on sangen suuri; suurempi se on vain
Englannissa ja Yhdysvalloissa. Ulkomaisessa
merenkulussa selvitettiin 1912 R:n satamissa 62,s milj.
rek.-ton. netto (siitä tuli ulkomaalaisten alusten
osalle 47.< milj. rek.-ton.). Rannikkoliikenteessä
1911 selvitettiin 8,j milj. rek.-ton. netto.
Suurimmat satamat ovat Marseille ja Le Havre
(ulkomaiset selvitykset 17 milj. ja 8.s milj.
rek.-ton. netto). Kauppalaivastossa 1913 oli 17,670
alusta, yhteensä 1,518.518 rek.-ton. netto
(Englannilla, Saksalla, Yhdysvalloilla ja Norjalla
suuremmat kauppalaivastot) ; purjealuksia oli 15.813.
614,024 rek.-ton., höyryaluksia 1.857. 904.494
rek.-ton. Suurimmat höyrylaivayhtiöt ovat
Message-ries maritimes ja Compagnie générale
trans-atlantique. — Ulkomaan kaupassa R. on
maapallon neljäs maa, tullen Englannin, Saksan ja
Yhdysvaltain jälkeen (9% koko maapallon
ulkomaankaupasta). Kaupasta suurin osa käy
meritse: n. V kulkee maarajan ylitse. V. 1912 oli
kokonaiskaupan tuonti arvoltaan 10.283,6 milj.,
vienti 8,823,9 milj. mk. Lisäksi oli
läpikulku-kauppa arvoltaan 1,242.» milj. mk.
Erikoiskaupan tuonti (omaa tarvetta varten) oli arvoltaan
8,230.8 milj., vienti (omia tuotteita’ 6,712.» milj.
mk. Erikoiskaupan tärkeimmät tavarat olivat
(milj. mk.) :
tunnuissa
villa..... 640,o
puuvilla .... 567.i
kivihiili .... 501.5
vuodat ja nahka 3S6.5
vilja..... 366.«
öljysiemenet 365.7
3>l.o
koneet..... 298,6
kautsukki . . . 218.7
kahvi..... 216.9
puutavarat . . . 214.9
vaski ..... 197.i
polttoöljy . . . 119.»
pellava .... 114.7
malmit .... 112.3
kultasepänteokset 95,5
viennissä
vuodat .... 411,i
puuvillakankaat . 384.?
villa............362.»
silkkikankaat . . . 292j
vaatetustavarat . . 254.6
viini............228.C
automobiilit . . . 212,o
kem. tuotteet . . . 202.8
villakankaat . . . 190,8
pariisilaisesineet. . 187.7
silkki......147,:
kautsukki .... 145,o
paperi......140,o
metallitavarat. . . 118,9
raakapuuvilla . . . 115,3
koneet.....115,4
muotitavarat . . . 96,9
Pääryhmistä on tuonnissa tärkein raaka-aineiden
ryhmä (53,»% tuonnista) ja viennissä
teollisuustuotteiden ryhmä (51% viennistä). —
Kauppatut-tavista tärkeimmät ja kauppavaihto niiden kanssa
(milj. mk) :
tuontimaat
Englanti . . . 1.049.3
Saksa . . . . 999.»
siirtomaat . . . . 907.!
Yhdysvallat . . 890.3
Venäjä . . . .
vientimaat
Englanti .... 1.364.8
Belgia ... . 1,143,8
siirtomaat .... 988.6
Saksa.....821,7
Yhdysvallat . . . 431,4
Ainoa R:n siirtomaa, jolla on suurempi kauppa,
on Algeria (tuonti R:aan 427,s. vienti R:sta 568,5
milj. mk.). — R:n ja Suomen väliset
kauppasuhteet ovat Suomen oloihin nähden vilkkaat, V.
1912 R. osti Suomesta puutavaroita ja
puuvanu-ketta 28.s milj. mk:n ja möi Suomeen
juomatava-roita. jauhoja, ryynejä ja vuotia y. m. 7,4 milj.
mk:n arvosta. — R:n tullijärjestelmä on v:sta
1892 alkaen suojelustulün kannalla. —
Tärkeimmät ulkomaankauppakaupungit ovat Marseille
(kokonaiskauppavaihto 1911 3.358.9 milj. mk.). Le
Havre (2,714.5 milj.), Pariisi (1,535,s milj.),
Dun-kerque (1,104.» milj.), Bordeaux (950.» milj.),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
