Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
dentti, jolla on jokseenkin samanlainen
toimivalta kuin perustuslaillisten kuningaskuntain
hallitsijoilla. Presidentin rinnalla on
miuiste-ristö, johon kuuluvat uiko-, oikeus-, sisä-, raha-,
sota-, meri-, opetus- ja taide-, yleisten töiden,
kauppa- sekä teollisuus- ja posti- ynnä
sähkö-lennätin-, maanviljelys-, siirtomaa-, työn ja
yhteiskunnallisen terveyshoidon ministerit.
Lisäksi 011 valtioneuvosto (Conseil d’état, Us. t.).
Maan edustuslaitoksen muodostaa kaksi kamaria:
senaatti (lv sénut) ja edustajakamari (la chambre
des députés). Senaatissa on 300, vähintään 40 v.
täyttänyttä jäsentä, jotka valitsijamiehet
valitsevat 9 v:ksi kerrallaan. Edustajakamarissa on
602 jäsentä (1 joka 70,000 as. kohti), jotka
valitaan yleisen, välittömän äänioikeuden
perusteella 4 v:ksi erältään. Äänioikeutettu on
jokainen 21 v. täyttänyt ransk. mies
(poikkeuksena sotilaat, useimmat virkamiehet,
rikok-selliset), vaal kelpoinen on jokainen 24 v.
täyttänyt äänioikeutettu. Edustajakamarit
kokoontuvat kerran v:ssa vähintään 5 kk. kestävään
istuntokauteen maan pääkaupunkiin Pariisiin.
Rahakysymykset ratkaistaan ensin
edustaja-kamarissa. mutta lakeihin tarvitaan
kummankin kamarin ääntenenemmistö. Molemmat
kamarit yhtyneinä muodostavat
kansalliskokouksen (assemblée nationale), jonka tehtävänä on
presidentinvaali ja valtiosäännön muuttamista
koskevien kysymysten ratkaisu. —
Paikallishallinto. Vallankumoukseen asti R. oli
jaettu maakuntiin, joita lopulta oli 33
(suuruuden mukaan) : Guienne ynnä Gascogne,
Languedoc. Bretagne, Champagne. Normandie,
Bour-gogne, Lorraine, Provence, Orléanais, Poitou,
Dauphiné. Isle-de-France, Franche-Comté. Berry.
Auvergne, Picardie, Angoumois, Limousin, Maine,
Anjou. Corse, Bourbonnais, Lyonnais, Alsace,
Touraine, Béarn. Nivernais, Flandre. Marche,
Artois, Foix, Roussillon ja Venaissin. Niillä oli
vielä jäljellä verraten laaja itsehallinto. V. 1791
jaettiin R. maantieteellisten perusteiden mukaan
uudelleen jotenkin mielivaltaisesti rajoitettuihin
departementteihin, jotka kokonaan alistettiin
keskushallinnon alaisiksi. Departementteja on
nyk. 87: Ain. Aisne, Allier, Alpes-Maritimes,
ArdOche. Ardennes. Ariège, Aube, Aude, Aveyron,
Basses-Alpes, Basses-Pyrénées. Belfort (territori),
Bouches-du-Rhöne, Calvados, Cantal, Charente,
Gharente-1 tiférieur. Cher, Corrèze, Corse,
Cöte-d’Or, Cötes-du-Nord. Creuse, Deux-Sèvres.
Dor-dogne. Doubs. Dröme, Eure, Eure-et-Loir,
Finis-tfre, Gard, Gers, Gironde, Hautes-Alpes,
Ilaute-Garonne, Haute-Loire. Haute-Marne,
Hautes-Pyrénées, Haute-Saöne, Haute-Savoie,
Haute-Vieune, Ilérault, Ille-et-Vilaine, Indre.
Indre-et-Loire, Isère. Jura. Landes, Loire.
Loire-Infé-rieure, Loiret, Loir-et-Cher. Lot. Lot-et-Garonne.
Lozère, Maine-et-Loire. Manche, Marne, Mayenno,
Meurthe-et-Moselle, Meuse, Morbihan. Nièvre.
Nord. Oise, Orne, Pas-de-Calais, Puy-de-Döme.
Pylénées-Orientales, Rhone. Saöne-et-Loire, Sarthe,
Savoie. Seine, Seine-Inférieure, Seine-et-Marne,
Seine-et-Oise, Somme, Tarn. Tarn-et-Garonne. Var.
Vaueluse, Vendée, Vienne, Vosges, Yonne.
Depar-temeutin etunenässä on presidentin nimittämä
prefekti (préfet), jonka rinnalla ovat conseil de
préfecture ja conseil général nimiset neuvostot:
jälkimäinen valitsee keskuudestaan departementti-
valiokuDnan (Commission départementale).
Departementit jakaantuvat arrondissementteihin,
joita johtavat aliprefektit (sous-prcfet) ja
conseil d’arrondissement nimiset neuvostot.
Arron-dissementit jakaantuvat kantoneihin (canton),
joilla ei ole mitään paikallishallinnollista
merkitystä, ja nämä taas kuntiin (commune). Kunnan
esimiehenä on määri (maire), jonka 5 v :ksi
valitsee kunnallisneuvosto (conseil municipal).
Pariisissa vastaavat määriä Seine prefekti ja
poliisi-prefekti; Pariisin arrondissementtieu määreillä on
toinen tehtävä kuin kuntien määreillä. Lyon’issa
ou määrin asemesta niinikään prefekti. —
Oikeudenhoito perustuu lakiin v:lta 1790.
Siviili- ja rikosoikeus ovat ylimalkaan toisistaan
erotetut. Alin oikeusaste on joka kantonissa
oleva rauhantuomari (juge de paix), ensimäinen
varsinainen tuomioistuin on arrondissementin
tribunaali (tribunal d’arrondissement); useimmat
rikosasiat joutuvat ensi kädessä tribunal de simple
poli.ce nimisille poliisioikeuksille.
Arrondissementin tribunaalista vedotaan cour d’appel nimiseen
ylioikeuteen (joita on 26) ; rikosasiat taas
joutuvat cour d’assises nimiseen valamiesoikeuteen
(jokaisessa departementissa). Korkein tuomioistuin
on Cour de cassation. Paitsi yllämainittuja on
kauppa-, sota- ja hallinnollisia tuomioistuimia.—
Senaatti muodostaa valtakunnanoikeuden (Haute
cour de justice), joka tuomitsee edustajakamarin
presidenttiä ja ministereitä vastaan nostamista
syytöksistä.
Sotalaitos järjestettiin kokonaan uudelle
kannalle 1870-71 v:n sodan jälkeen 1873-75
annetuilla laeilla. Sittemmin niitä on monasti uusittu
ja lisäilty (viimeksi 1905 ja 1913), ja joka
kerta jännitetty maan voimia yhä kireämmälle.
Jokainen ranskalainen on asevelvollinen 19
ikävuodestaan alkaen 28 v. eteenpäin; 3 v. hän
palvelee vakinaisessa armeiassa, 11 vakinaisen
ar-meian reservissä, 7 v. territoriaaliarmeiassa ja
7 v. territoriaaliarmeian reservissä. R :ssa
olevat sotavoimat jaetaan 20:eeu armeiakuntaan
(järjestysnumerot I-XVIII, XX ja XXI; XIX
armeiakunta ou Algeriassa) ; rauhanaikana ne
nousevat kaikkiaan (1914) 762,450 sotamieheen,
28,519 upseeriin ja virkamieheen. Lisäksi tulee
25,000 miestä santarmiväkeä, 28,000 miestä
siirto m aa joukkoja R :ssa ja 73,000 miestä mustia ja
ruskeita joukkoja. — Sotalaivastoon 1914 kuului
376 alusta, yhteensä 720,588 ton., 2,712 tykkiä,
940 torpedoputkea. 47.595 miestä.
Panssarilaivoja oli 21 (345.580 ton., 818 tykkiä, 16,785
miestä), panssariristeilijöitä 22 (214.750 ton.. 674
tykkiä, 13,275 miestä), r;steili joitä 13 (60,984 ton.,
230 tykkiä, 4.S04 miestä), vedenalaisia veneitä
56 (14.126 ton., 232 torpedoputkea, 958 miestä).
R:n sotalaivasto ei ole kehittynyt ylitä nopeasti
kuin useimpien muiden suurvaltojen, ja se on jo
heikompi Englannin. Saksan ja Yhdysvaltain
laivastoja. — R :n kansallis värit ja lippu
(trikolori) : sininen, valkoinen, punainen
(pystysuorassa). V a a k u n a (v :sta 1906) : sinisellä
pohjalla tammen- öljypuunleliväin ja „liberté, égalité,
/■»•oferntfc"-tunnussanoilla leimatun nauhan
ympäröimä fasces. Vaakunan alla riippuu R:n ainoan
ritakunnan, kunnialegioonan, ritarimerkki.
Siirtomaat. Ensimäiset siirtolayritykset
tehtiin jo 1500-luvulla, inutta vasta 1600-luvulla
laskettiin R:n siirtomaavallan perustus valtaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
